Vaalikoneiden merkitys korostuu tänä keväänä – Sami Borg: "Eri-ikäiset tuntuvat käyttävän vaalikonetta eri tavoin"

Vaalikoneilla on iso merkitys etenkin nuorille äänestäjille.

vaalikoneet
Sauli Niinistö
Sauli Niinistö valittiin viime vuonna selkein numeroin jatkamaan presidenttinä.Marja Väänänen / Yle

Tampereen yliopistossa tutkitaan parhaillaan, onko mediatalojen vaalikoneilla vaikutusta ehdokkaan löytämiseen. Tutkimus vertailee vaalikoneita ja niiden käyttöä vuoden 2018 presidentinvaalissa ja kevään 2019 eduskuntavaaleissa.

Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Sami Borg kertoo, mitä havaintoja vaalikoneista tehtiin presidentinvaalien perusteella. Tutkimusta esiteltiin maanantaina Helsingissä pidetyssä seminaarissa.

– Eri-ikäiset tuntuvat käyttävän vaalikonetta eri tavoin. Iäkkäämmät ihmiset käyttävät vaalikonetta ehdokkaan varmistamiseen ja osin ajanvietteeseen. Nuorimmat äänestäjät hakevat selvästi ehdokasta, koska eivät tunne puolueita, taustoja eivätkä ehdokkaita, Borg kuvaa.

Sami Borg
Yliopistonlehtori Sami Borg tutkii vaalikoneiden vaikutusta suomalaisille. Yle

Presidentinvaalin yhteydessä kuusi toimitusta tuotti vaalikoneen. Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat avasivat omat vaalikoneensa jo marraskuun lopussa, kaksi kuukautta ennen vaaleja. Ylen, MTV:n, Uutissuomalaisen ja Iltalehden vaalikoneet aukesivat joulukuussa.

– Vaalikoneista on hyötyä itsestään selvästi. Suurin osa kansalaisista pitää vaalikoneiden kysymyksiä kattavina ja melko luotettavina. Erityisesti näistä on hyötyä nuorille ja nuorille keski-ikäisille valitsijoille, Borg kertoo.

Nuorille nopein tapa

Kyselyyn vastasi yhteensä yli tuhat 18–70-vuotiasta äänioikeutettua. Tutkimuksen rahoittaa Helsingin Sanomain Säätiö.

Lähes 70 prosenttia 18–30-vuotiaista oli sitä mieltä, että vaalikoneet ovat luotettavia ja nopein tapa hankkia tietoa vaalien ehdokkaista.

Puolet nuorista vaalikoneen käyttäjistä etsi viime presidentinvaalissa niillä itselleen sopivaa ehdokasta, kun kaikista vaalikonetta käyttäneistä näin teki vain kolmannes. Monet käyttävät vaalikonetta ajanvietteenä ja kantojen varmistamiseen.

Vuoden 2018 presidentinvaalin tulos oli ennalta selvä, koska istuva presidentti Sauli Niinistö oli ehdolla. Tämä vaikutti Sami Borgin mukaan myös vaalikoneiden käyttöön.

– Siihen nähden vaalikoneita käytettiin aika paljon. Neljännes nuorista sanoi, että sai merkittävästi apua vaalikoneesta.

Kaksi viidestä äänestysikäisestä käytti viime presidentinvaalissa vähintään yhtä vaalikonetta.

Eduskuntavaaleissa vielä enemmän merkitystä

Sami Borgin mukaan vaalikoneilla on todennäköisesti enemmän merkitystä kevään eduskuntavaaleissa. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että kun on enemmän ehdokkaita kuin presidentinvaaleissa, myös vaalikoneita käytetään ahkerasti.

– Odotan, että kun on enemmän ehdokkaita vaalikoneiden merkitys on suurempi.

Aiemmista eduskuntavaaleista tehtyjen havaintojen nojalla voidaan päätellä, että vaalikoneilla on selvästi enemmän merkitystä eduskuntavaaleissa kuin presidentinvaalissa.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 54 prosenttia alle 25-vuotiaista valitsijoista katsoi, että vaalikoneet olivat vaikuttaneet ratkaisevasti tai paljon oman kansanedustajaehdokkaan valintaan.

Laura Huhtasaari, Pekka Haavisto ja Sauli Niinistö.
Laura Huhtasaari, Pekka Haavisto ja Sauli Niinistö kisasivat presidentinvaaleissa. Marja Väänänen / Yle

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa vaalikoneet olivat nuorten tärkein vaalitiedon lähde, mutta presidentinvaalissa vaalikoneet sijoittuivat seitsemänneksi.

Niinistö sai eniten julkisuutta

Vaalikoneet 2020 -tutkimus selvittää myös vaalikoneisiin liittyvää journalismia. Sauli Niinistön julkisuus oli vaalikoneista kertoneessa journalismissa ylivertaista mitattiin tätä vaikka sitten esimerkiksi kuvien tai otsikoiden määrällä.

Niinistö mainittiin joka neljännen vaalikonejutun otsikossa tai ingressissä. Muista ehdokkaista Laura Huhtasaari ja Matti Vanhanen saivat seuraaviksi eniten huomiota.

Tutkimukseen haastateltujen journalistien mukaan vaalikoneista ei ainoastaan tehdä juttuja, vaan niitä hyödynnetään esimerkiksi henkilöjuttuihin ja vaalitentteihin valmistautumisessa.