Sotatarvikkeista kahvipannujen kautta ilmastonmuutoksen torjuntaan – raumalaisen yhtiön kehityskaari kertoo Suomen historiasta

Rafael Lönnströmin perustama yhtiö keskittyy nykyisin ympäristöystävällisten energiaratkaisujen kehittämiseen.

Rauma
Sotateollisuuden tuotteita Lönnströmin kotimuseossa
Museoassistentti Raija Heikola esittelee sotateollisuuden tuotteita Lönnströmin kotimuseossa.Tapio Termonen / Yle

Rauman Kaivopuiston alueella sijaitsevalla BMH Technologylla on paljon vanhemmat juuret kuin nimestä voisi päätellä. 90-vuotias yhtiö valmistaa ympäristöystävällisiä energiaratkaisuja: tuotteita ja kokonaisia laitoksia.

BMH:lla on kaksi selkeää päätuotealuetta, joista toinen liittyy puupohjaisen biopolttoaineen käsittelyyn. Toinen päätuote liittyy kierrätyspohjaisen jätepolttoaineen valmistukseen ja käsittelyyn.

Markkinoita on ympäri maailmaa. Kasvuodotukset ovat erityisesti jätteenkäsittelyn puolella.

– Biomassa painottuu Pohjoismaihin ja Eurooppaan, jätepuolella erityisesti Aasia on kasvava alue, sanoo BMH Technologyn toimitusjohtaja Mikko Osara.

BMH työllistää Raumalla noin 120 henkilöä. Yhtiöllä on toimipisteet Rauman lisäksi myös Porissa, Tampereella ja Ylöjärvellä. Lisäksi yhtiöllä on henkilökuntaa Kiinassa, Puolassa ja Ruotsissa. Yhteensä BMH:lla on noin 150 työntekijää.

Mies työskentelee metallisorvin ääressä
BMH Technologyn tuotantoa Raumalla.Tapio Termonen / Yle

Toiminnan juuret johtavat sotateollisuuteen

BMH:n juuret ulottuvat 1920-luvun loppuun. Kapteeni Rafael Lönnström (1892–1943) perusti kahden yhtiökumppaninsa kanssa Oy Sytytin -nimisen yrityksen Helsinkiin 23. tammikuuta vuonna 1929.

Yritys alkoi valmistaa patentoimiaan aika- ja iskusytyttimiä tykistölle. Niitä meni Suomen puolustusvoimien lisäksi myös vientiin.

– Kauppaa tehtiin lähinnä Itä-Euroopan maiden kanssa, kertoo Lönnströmin kotimuseon museoassistentti Raija Heikola.

Ammuksia ja sytyttimiä
Ammuksia ja sytyttimiä Lönnströmin kotimuseossaTapio Termonen / Yle

Työskentely sotateollisuuden parissa laajeni, kun Raumalle rakennettiin Oy Ammus vuonna 1937. Se alkoi valmistaa kranaatteja ja ammuksia. Niitä ei myyty enää maan rajojen ulkopuolelle, vaan ne menivät kaikki Suomen puolustusvoimille.

Myöhemmin, jatkosodan aikana vuonna 1942, siirrettiin myös Helsingissä ollut Oy Sytytin pommitusten alta Raumalle.

Sytytin valmisti vuosina 1941–1944 reilusti yli 2 miljoonaa iskusytytintä tai kranaatinheittimen sytytintä. Ammus valmisti puolestaan lähes 700 000 kranaatinheittimen ja tykistön ammuksen raakakappaletta ja koneisti 560 000 ammusta. Ilmatorjuntapatruunoita valmistettiin samaan aikaan lähes puoli miljoonaa kappaletta.

Sotatarvikkeiden valmistus lopetettiin Raumalla sodan jälkeen rauhanehdoissa sovitun pykälän mukaisesti. Yhtiöt joutuivat kehittämään uusia suunnitelmia ja tulevaisuuden perustana oli tehtaiden konekanta. Rafael Lönnström oli kuollut keuhkotuberkuloosiin vuonna 1943, jolloin hänen vaimonsa Teresia Lönnström (1895–1986) otti vastuun yritysten toiminnasta.

Lönnströmin tehtaat Raumalla
Lönnströmin tehtaat Raumalla.Lönnströmin kotimuseo

Sotakorvauksia, taloustavaroita ja ketjukuljettimia

Rafael Lönnström oli perustanut jo ennen talvisotaa myös muita yrityksiä. Esimerkiksi Oy Partaterä (siirryt toiseen palveluun) valmisti partateriä. Sota-aikana niillä oli menekkiä, koska tuontia ulkomailta ei ollut.

Partaterien tuotemerkkejä olivat muun muassa Parta-Sirkka, Hei Hei ja Okei. Partateriä tehtiin vuoteen 1954 asti. Yksi teristä jopa nimettiin Helsingin olympialaisten mukaan. Olympia 52 -partaterän mainoselokuva on nähtävillä Ylen Elävässä arkistossa.

Sodan jälkeen Raumalla alettiin valmistaa myös sotakorvaustuotteita (siirryt toiseen palveluun) Neuvostoliittoon. Ammus Oy valmisti kapearaiteisia junavaunuja ja raskaita teollisuusketjuja. Raumalla tehtiin yhteensä 2 150 rautatievaunua ja yli 45 kilometriä erilaisia teollisuusketjuja.

Sytytin alkoi puolestaan tehdä saniteettituotteita (siirryt toiseen palveluun). Vesihanojen lisäksi yhtiö teki myös valaisimia ja valurautaisia sähkötarvikkeita. Lisäksi kotitalouden astioista (siirryt toiseen palveluun), kuten alumiinikattiloista tai erilaisista maitotonkista tuli merkittävä osa yhtiön toimintaa. Ensimmäiset kattilat olivat nimiltään Arja, Mirja, Pirkko ja Raija.

Alumiinisia kahvipannuja
Alumiinista valmistettuja kahvipannuja Lönnströmin kotimuseossa.Yle / Tapio Termonen

Vuonna 1959 Oy Sytytin ja Oy Ammus yhdistettiin. Fuusioitunut Ammus-Sytytin Oy jatkoi vesikalusteiden, astioiden ja teollisuuden kuljetinjärjestelmien valmistusta. Vuonna 1972 yhtiön nimeksi tuli Lönnström Oy. Vuotta myöhemmin Teresia Lönnström luopui yrityksen osake-enemmistöstä myymällä sen Huhtamäki-yhtymälle.

Alumiiniastioiden valmistui jatkui 1970-luvulle saakka. OSY-tuotenimellä tunnettujen vesihanojen valmistus jatkui vuoteen 1982 saakka. Sen jälkeen yrityksessä tehtiin useita eri omistusjärjestelyjä, kunnes 1990-luvulla nimeksi muodostui nykyinen BMH Technology Oy.

BMH:n konepaja Raumalla.
BMH:n konepaja Rauma Works sijaitsee Rauman KaivopuistossaTapio Termonen / Yle

Tulevaisuuden katseet Aasian suuntaan

Nykyinen BMH Technology keskittyy ympäristöystävällisten energiaratkaisujen kehittämiseen. Alalla on kova kilpailu, mutta esimerkiksi viime syksynä BHM onnistui saamaan hyvin uusia tilauksia.

Yhtiön nykyinen lippulaiva on jätteestä kierrätyspolttoainetta valmistava Tyrannosaurus-laitos.

Toimitusjohtaja Mikko Osaran mukaan työtilanne Raumalla jatkuu hyvänä ainakin kesään saakka ja isoissa projekteissa pidempäänkin. Yhtiön myyjät matkustavat aktiivisesti ympäri maailmaa.

– Uusia asiakkaita etsitään erityisesti Kaakkois-Aasian kasvavista talouksista, Mikko Osara sanoo.

Osaran mukaan yhtiön pitkä historia kertoo vahvasta osaamisesta ja kyvystä reagoida muuttuviin tilanteisiin. Vaikka Lönnströmin nimi ei nykypäivän markkinoilla enää kauppoja ratkaise, voi yhtiön historiasta olla kuitenkin ylpeä.

– Kyllä se hienolta tuntuu, kun jossain vielä näkee Lönnströmin tuotteita, Osara sanoo.