Vain joka viides saamelainen merkitsee äidinkielekseen saamen kielen – merkintä väestörekisterissä auttaisi kuitenkin turvaamaan saamenkieliset palvelut

Vain vajaa parituhatta ihmistä on merkinnyt saamen kielen äidinkielekseen väestörekisteriin Suomessa.

saamen kieli
Jonna Kalja poikansa Tiituksen kanssa koltansaamen kielipesässä.
Se on vähän huolestuttanut, jos käykin niin, että koltansaamen puhujia on tulevaisuudessa kauhean vähän eikä opetusta koltansaameksi järjestetäkään, pohtii 4-vuotiaan Tiituksen äiti Jonna Kalja. Sara Wesslin / Yle

IvaloNeljävuotias Tiitus leikkii päivähoidossaan koltansaamen kielipesässä Ivalossa. Leikkien tiimellyksessä puhetta riittää niin suomeksi kuin koltansaameksikin.

Tiitus on yksi niistä harvoista Suomen saamelaisista, jonka äidinkieli on merkitty koltansaamen kieleksi virallisiin väestötietoihin.

Vanhemmille kielen merkitseminen oli tärkeää, jotta lapsi saa elämänsä varrella palveluita omalla kielellään.

– Kun nähdään, että väestörekisterissä on saamen puhujia, pystytään myös palveluita järjestämään ja takaamaan omalla kielellä. Meilläkin me molemmat vanhemmat olemme väestörekisterissä suomenkielisiä, mutta siitä huolimatta Tiitus on saamenkielinen, kertoo Tiituksen äiti Jonna Kalja.

Kielen vaihtaminen ei pyöri tavallisen ihmisen mielessä

Suomessa lapsen kieli merkitään heti syntymän jälkeen väestörekisterikeskuksen tietoihin. Saamen kielen merkitseminen äidinkieleksi yleistyi vasta vuodesta 1992 alkaen, jolloin ensimmäinen saamen kielilaki (siirryt toiseen palveluun) tuli voimaan. Vuodesta 2013 lähtien väestörekisteriin on myös voinut merkitä erikseen, mitä kolmesta Suomessa puhutusta saamen kielestä puhuu äidinkielenään. Aikaisemmin äidinkielenä luki joko lappi tai saame.

Suomessa saamelaiset kuitenkin merkitsevät vain harvoin pohjoissaamen, inarinsaamen tai koltansaamen kielen äidinkielekseen.

Saamelaiskäräjien keräämien tietojen mukaan vuonna 2015 saamelaisten määrä Suomessa oli 10 463 henkilöä. Heistä vain vajaa 2 000 oli merkinnyt saamen kielen äidinkielekseen.

Oikeusministeriön kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaan mukaan oman kielen merkitseminen ei tuo yksittäiselle ihmiselle oikeuksia, mutta velvoittaa viranomaisia ottamaan saamenkieliset kansalaiset huomioon palveluita suunnitellessaan.

– Jos väestörekisterimerkinnät vastaavat totuutta siitä, paljonko ihmiset haluavat saamen kieltä käyttää, se auttaa viranomaisia suunnittelemaan toimintaansa niin, että he pystyvät paremmin turvaamaan myös saamelaisten kielelliset oikeudet, kertoo Tammenmaa.

Kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaa
Oikeusministeriön kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaa painottaa, että Suomen viranomaisilla on velvollisuus huolehtia saamenkielisten palveluista.Oikeusministeriö

Väestörekisterin tiedoista ei kuitenkaan saa tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni Suomessa puhuu saamen kieltä. Eri viranomaisille, kuten kunnille, väestörekisteri osoittaa, kuinka monta saamenkielistä ihmistä oman kunnan alueella asuu.

Suomessa viranomaisten tulisi Tammenmaan mukaan muistaa maansa alkuperäiskansa ja heidän puhumansa kielet suunnitellessaan palveluita.

– On todella tärkeää, että myös viranomaisten tietoisuus saamen kielistä lisääntyy. Väestörekisterimerkintä velvoittaa viranomaisia ottamaan yhteyttä ensisijassa sillä kielellä, mikä sinne on merkitty. Jos henkilö haluaa käyttää saamen kieltä, mutta tiedoissa lukee suomen kieli, on hänellä silti oikeus käyttää saamen kieltä viranomaisyhteyksissä, muistuttaa Tammenmaa.

Kunnan oma viidakkorumpu tehokkaampi keino, kuin virallinen rekisteri

Muun muassa Inarin kunnan täytyy seurata saamen kielisten määrää palveluita suunnitellessaan. Alueella puhutaan kaikkia kolmea Suomessa puhuttua saamen kieltä, joten kunnan tulee järjestää palvelujaan niillä kaikilla.

Esimerkiksi koulutuksen osalta kunnalla on omat tapansa saada ajankohtaisimmat tiedot alueen saamen kielten puhujista. Sivistysjohtaja Ilkka Korhonen kertoo, että kunnassa on ollut vuosia käytössään oma "viidakkorumpunsa", jonka kautta tieto kulkee vuosittain.

– Suoraan sanottuna emme saa saamenkielisten määrää väestörekisterin kautta. Tarkistamme kyllä sieltä, paljonko saamen kielisiä kunnan alueella on, mutta se ei kerro koko totuutta. Paremmin saamme tiedon omien ilmoitusten kautta.

Inarin kunnan sivistystoimen johtaja Ilkka Korhonen
Inarin kunnan sivistysjohtaja Ilkka Korhonen toivoo, että väestörekisteri palvelisi heitä tulevaisuudessa yhä paremmin.Vesa Toppari / Yle

Korhosen mukaan Inarin kunnan vanhemmat ovat aktiivisia asian suhteen jo päivähoidosta lähtien. Saamenkielistä opetusta suunnitellaan vuosittain yhteistyössä päiväkotien sekä lapsille saamen kielikylpytoimintaa tarjoavien kielipesien kanssa.

– Meillä on lasten tiedot jo jopa kolmevuotiaasta lähtien. Pystymme suunnittelemaan jokaisen ikäluokan kohdalla saamenkielistä opetusta, kun tiedämme kuinka monta lasta tulevana syksynä aloittaa, sanoo Korhonen.

Onko kielitaitoni tarpeeksi hyvä väestörekisteriin?

Harvoin tavallinen Suomen kansalainen pohtii itse, mitä omiin virallisiin tietoihin on merkitty. Väestörekisterin palveluista voi myös olla liian vähän tietoa, pohtii saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio.

Kaikki saamenkieliset eivät edelleenkään tunne asiaa tai näe sitä merkityksellisenä. Monien äidinkielenä väestötiedoissa voi olla saamen kielen sijaan suomen kieli.

– Uskon, että monella saamelaisella voi olla myös sellainen tunne, että onkohan oma kielitaito tarpeeksi hyvä, että voi merkitä saamen kielen äidinkieleksi. Monella saamenkielisellä ei ole kirjallista osaamista, vaikka olisikin äidinkielinen. Voi myös olla, ettei meillä ole tarpeeksi tietoa aiheesta, pohtii Aikio.

Anne Kirste Aikio, kieliturvasihteeri
Kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio kannustaa merkitsemään saamen kielen myös virallisiin tietoihin.Sara Wesslin / Yle

Tällä hetkellä saamenkielisten määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Kieliturvasihteeri Aikio kannustaakin kaikkia, jotka tuntevat saamen kielen omaksi äidinkielekseen, tarkistamaan oman kielensä ja merkitsemään sen oikein.

– Näin väestörekisteri voisi tulevaisuudessa antaa meille saamelaisille tärkeää tietoa kieltemme tilanteesta. Omat tiedot on todella helppo tarkistaa internetissä. Painotan kuitenkin, että sinne ei voi ihan mitä tahansa merkitä, vaan kielen tulee olla totuudenmukainen, kertoo Aikio.

Euroopan neuvosto on suositellut Suomea kehittämään monikielisyyttä

Suomessa selvitellään parhaillaan, mitä hyötyä yksittäiselle henkilölle on useamman äidinkielen merkitsemisestä väestötietojärjestelmään. YK:n Euroopan talouskomission suositusten mukaan väestötietoihin tulisi voida halutessaan ilmoittaa useita kieliä omaksi kielekseen. Vuonna 2017 Euroopan neuvoston neuvoa-antava komitea suositteli Suomea kiinnittämään asiaan huomiota. Tällä hetkellä Suomessa on mahdollista ilmoittaa väestötietoihin vain yksi kieli.

Väestörekisterikeskukseen voi merkitä saamen kielet äidinkielekseen.
Väestörekisterikeskuksen sivuille pystyy vaihtamaan oman äidinkielen yhä spesifimmin. Väestörekisterikeskus

Monikielisyys on Inarin kunnassa tavallista. Monessa perheessä puhutaan useita kieliä ja erityisesti saamen kieli on voitu oppia aikuisena. Inarin kunnan sivistytoimenjohtaja Ilkka Korhonen näkee, että väestörekisteri palvelisi myös kuntaa paremmin, mikäli monikielisyys on väestörekisterissä huomioitu.

– Kuulemani mukaan myös monet vanhemmat ovat toivoneet tätä. On monia perheitä, joissa puhutaan useita saamen kieliä sekä suomen kieltä. Ja vaikka saamen kieli olisi kotona heikompi, sen uskaltaisi sinne merkata, pohtii Korhonen.

Vanhemmat huolissaan siitä, miten saamenkielistä opetusta järjestetään

Tiituksen äiti pukee poikansa ylle talvivaatteita positiivisin mielin. Hän toivoo, että koltansaamen kieli on osa Tiituksen elämää myös tulevaisuudessa.

Mikäli yhä useampi merkitsisi saamen kielen väestörekisterin tietoihin, olisi saamenkielisten palveluiden saaminen yhä helpompaa meille kaikille, pohdiskelee Jonna Kalja.

– Taustalla on myös huoli. Pieni kieli, pieni kansa. Jos puhujia ei tulevaisuudessa ole tilastollisesti tarpeeksi, niin miten käy opetuksen, pohtii Kalja.