Talipalloja tinteille, rusinoita mustarastaalle, kauraa keltasirkulle: Linnut äänestävät nokallaan

Linnutkin valitsevat ruokansa. Kaikki ei kelpaa kaikille.

Lintujen talviruokinta
Juha Luonnossa: Lintujen talviruokinta
Juha Luonnossa: Lintujen talviruokinta

Lintujen talviruokinta on taitolaji ja vaatii yhteistyötä. Mikä sopii yhdelle tirpuselle, ei kelpaa toiselle ja kolmas ei vaivaudu edes lentämään paikalle. Kaikille lajeille löytyy kuitenkin nykyään runsaasti erilaista valikoimaa, niin kaupoista kuin kotoa - kunhan vain tietää edes suurinpiirtein mitä tarjoaa ja tekee sitä säännöllisesti.

Muutamat lajit ovat menestyneetkin hyvin juuri talviruokinnan vuoksi. Birdlifen mukaan Suomessa on runsaat 240 pesimälajia, joista jopa 70 lajia jää värjöttelemään meille talveksi.

Ai miksi? Siksi, että talvehtiminen pesimäseuduilla voi olla joskus linnuille turvallisempaa kuin raskaalle ja vaaralliselle muuttomatkalle lähteminen.

Jotkut lajit kuten mustarastas jäävät yhä useammin Suomeen kun "tietävät", että apetta on tarjolla.. Paljolti talviruokinnan takia talitiainen, sinitiainen ja pikkuvarpunen ovat lisääntyneet moninkertaisesti viime vuosikymmenten aikana. Itse asiassa talitintti ei pärjäisi ollenkaan Suomen talvessa ilman ihmisiltä saatavaa ruokaa.

Peruskattaus: Rasvaa, pähkinöitä ja siemeniä

Auringonkukan siemenet ovat ruokintapaikan suosituimpia eväitä. Ne kelpaavat etenkin tiaisille ja viherpeipolle sekä punatulkulle. Kuorettomat auringonkukansiemenet vaikuttavat kaupoissa kalliimmilta kuin kuorelliset, mutta niillä on kiistaton etu: linnut voivat hyödyntää kaiken mitä tarjotaan eikä roskaa synny ja kun ei tarvitse kuoria, syöminen on nopeampaa ja tehokkaampaa.

Maapähkinät ovat muiden pähkinöiden tapaan linnuille herkkua. Parhaiten ne soveltuvat linnuille murskattuna. Silloin pähkinät ovat myös riittoisempia. Pähkinät ovat etenkin tiaisten ja nakkelin suosiossa.

Rasvaa kannatta panna tarjolle monessa muodossa: teurasjätettä, silavaa, ihraa tai läskiä. Kaupasta rasvaa voi ostaa myös rasvapalloina tai renkaina, joihin voi olla sekoitettuna erilaisia siemeniä. Rasva on etenkin tiaisten suosiossa. Talipallo kelpaa myös aika monelle lajille.

Läski kannattaa muuten naulata lautaan kiinni tai laittaa verkon sisään, muuten mehukas pala lähtee nopeasti oravan tai petolinnun matkaan.

Varpuset ja keltasirkut arvostavat viljaa

Viljoista kaura on ollut perinteisesti suosituin laji, vaikka sen ravintoarvo ei olekaan kovin korkea. Viljansyöjiä ovat etenkin varpuset ja keltasirkut, joille ei juuri muu kelpaa.

Myös marjat ja hedelmät ovat monien lintujen suosiossa. Esimerkiksi rastaita voi yrittää ruokkia syksyllä talteen laitetuilla ja kuivatuilla pihlajanmarjoilla. Myös omenat ja muut hedelmät kelpaavat. Marjat ja hedelmät voivat houkutella myös punarintoja, rautiaisia, mustapääkerttuja sekä tilhiä. Myös eksoottisempia hedelmiä voi tarjoat linnuille, kunhan välttää avokadoa, sen sisältämä persiini voi olla linnuille jopa myrkyllistä.

Näitä ei kannata tarjota:

Mitä muuta linnuille sitten EI kannata antaa? Lintuja ei ehdottomasti pidä ruokkia kinkunrasvalla, vettyneillä kaurahiutaleilla, eikä millään mikä on homeista, maustettua tai erityisen suolaista.

Lisäksi linnut eivät yleensä syö ruista tai riisiä.

Myöskään leivän tai leivänmurujen tarjoaminen lintulaudalla ei ole suositeltavaa; leipä vain täyttää vatsat, mutta ei ole linnuille kovin ravitsevaa. Vesilinnuille, kuten sorsille, leipää voi toki käydä huvikseen heittelemässä ja mössö käy hyvin kaupaksi. Tässä on kuitenkin syytä muistaa säännöllisyys.

Jos aloitat, jatka

Talviruokintaa on syytä muistaa jatkaa koko talven. Satunnaisesta ruokinnasta ei ole linnuille kuin hetkellistä apua ja pieneltä ruokintapaikalta voi ruoka loppua jo muutaman päivän kestävän tauon aikana. Jos alueella on useita ruokintoja, niin linnut kyllä ymmärtävät vaihtavaa paikkaa ruoan loppuessa, mutta harvaanasutuilla alueilla yhteen sapuskapaikkaan tottuneet linnut saattavat jopa menehtyä ruuan loppuessa ja pakkasten tullessa.

Mitä sitten ruokintapaikalta vaaditaan? Lintulaudan ja maaruokinnan huonot puolet ovat, että linnut istuvat ruoan päällä ja pääsevät ulostamaan sen joukkoon, jolloin erilaiset taudit, kuten lintujen salmonella, voivat levitä lintujen keskuudessa. Lisäksi maaruokinta voi houkutella paikalle rottia.

Automaatti parempi kuin lintulauta

Suositeltavaa olisi käyttää ruokinta-automaattia, jonka säiliöstä ruoka valuu alareunassa oleviin kapeisiin kouruihin ruoan kulutuksen mukaan. Linnut istuvat kourun reunalla, jonka päällä oleva lippa räystäineen estää ruokaa kastumasta.

Kun käytetään automaattia, jonka säiliö on suuri, ei ruokaa tarvitse olla lisäämässä koko ajan. Monissa tarjolla olevissa ruokinta-automaateissa on useita astinlautoja ja telinettä pystyy tällöin käyttämään samanaikaisesti useampi lintu.

Erityisesti talvella on syytä muistaa, että vähää syömistä kuvaava sanonta "syö kuin lintu" johtaa harhaan, esimerkiksi sinitiainen joutuu tankkaamaan moninkertaisesti oman painonsa verran ruokaa selvitäkseen hengissä pakkasyön yli.

Sama vielä numeroilla: normaalikokoinen tintti joutuu hengissä selvitäkseen syömään 20 asteen pakkasessa noin 6 grammaa siemeniä vuorokaudessa. Se tarkoittaa kappalemäärissä noin 120 siementä ja jos tintti syö yhden minuutissa, menee ruokailuun kaksi tuntia. Ja kun pakkaskautena pohjoisessa valoisaa aikaa on kolmisen tuntia, niin kyllä lintu syö kirjaimellisesti henkensä edestä.

Myös tässä tulee esille valmiiksi kuorittujen siementen tarjoamisen tärkeys: linnun energia ei kulu turhaan kuorimiseen.