"Ei vitsi", ajatteli Mika Hartio, kun löysi e-kirjat – uusi ilmiö houkuttelee myös nuorempia miehiä kirjojen pariin

E-kirjojen suosio kasvoi viime vuonna vauhdilla sekä kirjastoissa että sähköisissä kirjakaupoissa.

sähkökirjat
Mika Hartio lukee e-kirjaa sohvalla
Jyväskyläläinen Mika Hartio löysi Japanista näppärän lukulaitteen ja vie sen mukanaan muuttaessaan kokonaan Japaniin.Jaana Polamo / Yle

Japaniin pian muuttava Mika Hartio, 24, innostui e-kirjasta ollessaan vuoden vaihto-oppilaana Japanissa. Siellä jyväskyläisen informaatioteknologian opiskelijan pari kaveria käytti ahkerasti e-kirjalukijaa.

– Tajusin, että ei vitsi, se on kivan näköinen laite ja sivu on sen näköinen kuin normaalia kirjaa lukisi. Kindlen lukijassa on oma formaatti, mutta tämä lukee perus pdf-muotoa ja muitakin formaatteja.

Kindle on juuri maailman arvokkaimmaksi yhtiöksi nousseen Amazonin ohuen pokkarin kokoinen lukulaite. Suomessa sillä on noin kuuden prosentin markkinaosuus Elisa Kirjan, BookBeatin, Storytelin ja Ellibsin kannoilla.

Ihmiset ovat nyt löytäneet kirjastojen e-kirjat ja e-äänikirjat.

Aino Ketonen

Sähköisten kirjojen suosiota ovat verkkokauppojen rinnalla nostaneet etenkin yleiset kirjastot maksuttomilla palveluillaan. Kirjastot ovat jo useita vuosia tarjonneet e-kirjoja ja parina viime vuotena myös e-äänikirjoja. Äänikirjojen suosiota selittää se, että niitä pystytään kuuntelemaan suoraan älypuhelimella.

– Kasvuprosentit ovat hyvin selkeitä ja ihmiset ovat nyt löytäneet kirjastojen e-kirjat ja e-äänikirjat. Älypuhelin on melkein kaikilla suomalaisilla. Käyttökynnys on matala, kun erikseen ei tarvitse hankkia muuta laitetta, kertoo informaatikko Aino Ketonen Helsingin kaupunginkirjastosta.

Ketonen työskentelee Suomen yleisten kirjastojen yhteisessä konsortiossa, joka kehittää e-palveluja valtakunnallisesti.

E-kirjavalikoimaa kännykässä
Kännykästä löytyvät helposti sähköiset kirjastot ja kirjakaupat.Jaana Polamo / Yle

Helsingin seudun Helmet-kirjastoissa e-kirjojen lainaus kasvoi viime vuonna 26 prosenttia. Lainattavien e-kirjojen määrä kasvoi saman verran, 26 prosenttia. Vuoden lopussa Helmet-kirjastojen kokoelmassa oli jo yli 14 000 teosta. Niitä asiakkaat voivat käyttää useilla e-kirjapalveluilla.

Komeinta sähköinen menestys on ollut äänikirjoissa. E-äänikirjojen lainaus nousi Helmet-kirjastojen erikielisissä palveluissa 118 prosenttia ja kotimaisessa Ellibs-palvelussa jopa 151 prosenttia.

Jyväskylässä sähköisten kirjastopalveluiden kasvu oli viime vuonna Helsinkiä reippaampaa.

– Meillä on ollut aika huikeaa nousua viime vuonna. E-kirjalainat kaksinkertaistuivat eli nousua tuli peräti 55 prosenttia. Äänikirjojen ja e-lehtien käyttö kasvoi vielä rivakammin, summaa palvelupäällikkö Hanna Martikainen Jyväskylän kaupunginkirjastosta.

E-kirjojen ja e-lehtien käyttö Jyväskylässä.
E-kirjojen ja e-lehtien suosio on kasvanut Jyväskylässä jo monta vuotta.Jaana Polamo / Yle

Koko maan valtakunnalliset vuoden 2018 kirjastotilastot valmistuvat vasta maalis-huhtikuussa. Ennakkotietojen mukaan kasvu on suurempaa kuin vuonna 2017. Jo silloin e-kirjojen lainausmäärät nousivat yli puolen miljoonan ja e-lehtien lainaukset yli 1,2 miljoonan.

E-aineistojen käyttö Suomessa 2015 ja 2017
E-lehtien lainaus ylitti jo vuonna 2017 miljoonarajan.Jaana Polamo / Yle

Älypuhelimet ja lukulaitteet kehittyneet kelvollisiksi

Ihmisillä oli aluksi ennakkoluuloja e-kirjoja kohtaan: voiko kirjaa lukea pieneltä kännykän näytöltä?

– Nykyisissä älypuhelimissa näytöt ovat niin isoja, että niistä pystyy hyvin lukemaan myös kirjoja, kertoo Elisa Kirjan liiketoimintajohtaja Helena Niemelä.

Opiskelija Mika Hartio osti oman lukulaitteen Japanista noin 140 eurolla ja sai sillä sangen suurimuistisen vekottimen.

– Tämä on spesiaali Manga-versio, jossa on kahdeksan kertaa enemmän muistia kuin tavallisessa lukijassa. Itsellä ei ole tässä Manga-sarjakuvia, mutta mahtuupa enemmän romaaneja ja tietokirjoja.

Hartio on mieltynyt etenkin Kindlen näyttöön, joka ei väsytä silmiä samalla tavalla kuin kännykän, padin tai läppärin näytön katsominen.

E-kirjaa luetaan lukulaitteella
Parhaimpien lukulaitteiden näytöt jäljittelevät painetun kirjan sivuja.Jaana Polamo / Yle

Viimeisten tilastojen mukaan e-kirjoja lukevat ne, jotka lukevat muutenkin paljon. Lukijakunnasta löytyy nuoria aikuisia ja keski-ikäisiä. Etenkin keski-ikäiset naiset ovat löytäneet e-kirjat. Miehet puolestaan lukevat paljon e-lehtiä ja käyttävätkin jo enemmän e-palveluja kuin printtiä.

– Todennäköisesti e-materiaalien pariin tullaan enemmän sisällön kuin sähköisen muodon takia, arvioi informaatikko Aino Ketonen.

Kirjat sähköisessä muodossa voivat aktivoida lukemista.

Helena Niemelä

Aikaisemmin naiset korostuivat digitaalisten kirjojen käyttäjinä, mutta vuonna 2018 miehet ottivat naiset kiinni. Elisan Prior Konsultoinnilla viime syksynä teettämän tutkimuksen mukaan e-kirjat ovat houkutelleet lukemaan etenkin miehiä, alle 40-vuotiaita ja vähemmän koulutettuja.

– Kirjat sähköisessä muodossa voivat aktivoida lukemista ja kiinnostavat myös vähän lukevia. Valikoima kasvaa jatkuvasti ja vanhempien kirjojen saatavuuskin paranee, kertoo Helena Niemelä Elisa Kirjasta.

Samat suosikit bitteinä ja paperisina

E-kirjojen top-listoilla jylläävät samat teokset kuin painetuissakin kirjoissa.

– Thomas Eriksonin tietokirja Idiootit ympärilläni on vetänyt hyvin ja samat mitä menee perinteisen kirjan puolella. Esimerkiksi Enni Mustoset on koko ajan lainassa, listaa Hanna Martikainen Jyväskylän kaupunginkirjastosta.

Aino Ketonen vahvistaa, että myös Helmet-kirjastoissa Idiootit ympärilläni on supersuosittu. Useissa kirjastoissa sillä on pitkät varausjonot.

Samat kirjat ovat suosittuja painetuissa kirjoissa ja e-kirjoissa.
Tuntematon Kimi Räikkönen kelpasi lukijoille kaikissa eri muodoissa.Arvo Vuorela / Yle

Verkkokauppa Elisa Kirjan joulumyynnin hitti oli Michelle Obaman Minun tarinani. Äänikirjasuosikki on ollut myös yksinoikeudella julkaistu Ilkka Remeksen dekkarisarja. Mutta näitäkin suositumpi on ollut kirjavuoden yllättäjä Kimi Räikkönen.

Kari Hotakaisen kirja Tuntematon Kimi Räikkönen ilmestyi äänikirjana ja e-kirjana vain Elisa Kirjassa. Kimi on ollut tavallista suositumpi myös uusien asiakkaiden keskuudessa, erityisesti äänikirjana, hehkuttaa Helena Niemelä Elisa Kirjasta.

– Äänikirjat sopivat hyvin nykyiseen elämänrytmiin, jossa moniajona tehdään asioita. Lukiessa voi samalla vaikka laitella tiskejä koneeseen tai käydä lenkillä, kuvailee Hanna Martikainen.

Arvio e-kirjojen markkinaosuuksista.
Vekkokirjakauppojen kärki: Elisa Kirja, BookBeat ja Storytel.Jaana Polamo / Yle

Kirjasto kulkee taskussa tai laukussa

Aino Ketonen Helsingin kaupunginkirjastosta tunnustaa, että hän vierasti pitkään kirjojen lukemista kännykän ruudulta ja käytti vain tablettia. Ennakkoluulot karisivat viime joulun lomamatkalla.

– Puhelin oli mukana ja siitä olikin tosi helppo lukea kirjaston e-kirjoja. Mukana oli pieniä lapsia, mutta illalla myöhäänkin sai lukea rauhassa, kun ruudun valo ei häirinnyt. Jos olisin lukenut painettua kirjaa, niin olisi pitänyt olla lukuvalot.

Viimeisin sähköinen lukukokemus Ketosella on A. J. Finnin psykologinen trilleri Nainen ikkunassa.

Viittä vaille maisteri Mika Hartio lukee e-kirjoja etenkin julkisissa kulkuvälineissä kuten bussissa, junassa tai Tokion metrossa.

– Liikkeellä tykkään lukea, koska siinä pystyy hyvin hyödyntämään paikallaan oloajan. Totta kai luen kotonakin ja lukulaite on hyvä, kun näyttöön saa valoa sen verran, että pystyy yölläkin lukemaan hyvin ilman muita valoja.

Mies lukee e-kirjaa linja-autossa
Mika Hartio lukee e-kirjoja mielellään jokkoliikennevälineissä.Jaana Polamo / Yle

Kirjastojen yhteinen konsortio kehittää myös e-palveluja

Yleisten kirjastojen konsortion (siirryt toiseen palveluun) toimintaa koordinoi Helsingin kaupunginkirjasto, joka toimii yleisten kirjastojen keskuskirjastona. Jäseniksi voivat liittyä kaikki yleiset kirjastot tekemällä konsortiosopimuksen.

Konsortio mahdollistaa kirjastoille yhteistyön hankinnoissa, koulutuksessa, tiedotuksessa ja markkinoinnissa. Konsortio vaikuttaa aktiivisesti kirjastoille kehitettäviin e-palveluihin.

– Konsortiosta puuttuu noin 20 pientä kuntaa. Kun kaikki ollaan yhdessä, saadaan enemmän painoarvoa, sanoo Aino Ketonen.

Helsinkiläisillä on tarjolla yli 5 500 suomenkielistä e-kirjaa, mutta esimerkiksi kajaanilaisille vain 500 e-kirjaa. Suomen Kirjastoseura (siirryt toiseen palveluun) korostaa, että jokaisella pitää olla tasapuolinen pääsy e-kirjoihin kotipaikasta riippumatta. Niinpä seura teki viime keväänä aloitteen kuntien yhteisen e-kirjaston kokeilemisesta pilottihankkeena. Sille ei vielä ole löytynyt rahoitusta.

– Pienissä kirjastoissa tarvitaan enemmän nimikkeitä, että lainausmäärät kasvaisivat. Pieni kokoelma on äkkiä luettu. Isoissa kirjastoissa taas pitäisi olla enemmän lisenssejä per kirja, koska varausjonot ovat pitkiä, perustelee Aino Ketonen.

Näytöllä kerrotaan e-kirjasta
"Maailma aukeaa myös-kirjastossa"Jaana Polamo / Yle

Suomen Kirjastoseura auttaa yleisten kirjastojen konsortiota löytämään rahoituksen yhteiskirjaston pilotti-hankkeelle.

– Rahoitus on vielä auki ja pyrimme löytämään rahoittajan kevään aikana. Konsortio on avainasemassa hankkeen toteuttajana, kertoo Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno.

Helsingin kaupunginkirjaston yhteisten palveluiden päällikkö Virva Nousiainen-Hiiri tietää, että pilotille on haettu yksityiseltä säätiöltä 215 000 euron rahoitusta. Päätös on luvassa lähikuukausien aikana ja jos kaikki menee nappiin, yhteisen e-kirjaston kokeilu saattaa alkaa alkusyksyllä.

– Norjassa valtio on järjestänyt koko maan e-kirjajärjestelmän. Se pitää sisällään vähän vanhempaa kirjallisuutta.

Valtio tukee infraa

Suomessa valtio on rahoittanut vuosina 2012–2016 yleisten kirjastojen sähköiset sisällöt -hankkeita liki 600 000 eurolla. Tukea on suunnattu myös kirjastojen yhteiselle konsortiolle.

– Konsortion tehtävänä on e-aineistojen jakelun kehittäminen ja aineistojen saatavuuden parantaminen. Ministeriössä on pidetty tärkeänä tukea nimenomaan infraa ja kehikkoa, jonka avulla e-aineistoa saadaan paremmin ja yhdenvertaisemmin liikkumaan asiakkaille kirjastoihin maan eri puolille, kertoo kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Kirjastolain mukaan kirjastopalvelujen järjestäminen on kuntien tehtävä. Tätä velvoitetta helpottaa peruspalvelujen valtionosuusrahoitus, jolla kustannetaan kirjastoaineistojen hankintaan, oli se sitten digitaalista tai painettua. Yhteisen e-kirjaston hankehakemusta ministeriöön ei ole tullut.

– Jos kunnat yhteisesti päätyvät tekemään e-aineistoille valtakunnallisen kirjaston, sopivat kustannuksista ja muista, niin näin voi toki tapahtua, kommentoi Leena Aaltonen.

Kun pistetään rahat yhteen, niin saadaan parempi kokoelma kaikille käyttöön

Hanna Martikainen

Keski-Suomessa on jo otettu askeleita yhteiseen hyvään, sillä seudulla on jo koko maakunnan kattavat yhteinen e-aineisto Keskikirjastot-kimpassa. Sillä on noin 2 100 e-kirjan kokoelma ja lisenssejä löytyy pääasiassa yksi per kirja, suosituimmista kaksi.

– Kun pistetään rahat yhteen, niin saadaan parempi kokoelma kaikille käyttöön, perustelee Hanna Martikainen Jyväskylän kaupunginkirjastosta.

Aino Ketosen arvioin mukaan Suomessa on nyt 28 kirjastokimppaa. Lähiaikoina on tulossa yli maakuntarajojen ulottuvia kimppoja.

– Tavoite on päästä testaamaan miten valtakunnallinen yhteinen e-kirjakokoelma toimisi. Se ei tule olemaan helppoa, sillä ratkottavana on hallinnollisia kysymyksiä ja lisenssikäytäntöjä. On selvitettävä kasvavatko varausjonot liian suuriksi ja miten kustannukset jaetaan.'

E-kirjan lukulaitteet ovat pieniä ja kevyitä. E-kirjaa luetaan linja-autossa.
E-kirjan lukulaitteet ovat pieniä ja kevyitä.Jaana Polamo / Yle.

Mika Hartio muuttaa Japaniin 23. maaliskuuta ja aloittaa konsultin työt japanilaisessa it-yhtiössä. Koska kirjojen kantaminen Japaniin on vaivalloista, hän ei näe mitään syytä miksei käyttäisi e-kirjan lukijaa normikirjojen sijasta.

– Japanissahan firmoissa käytetään välillä yhä fakseja, mikä on aika huvittavaa. Mutta uskon, että nuorison keskuudessa e-lukeminen tulee lisääntymään nopeasti.