Muovi mietityttää, mutta sen kierrättäminen takkuaa: Yksi syy on liian kaukana olevat kierrätyspisteet – katso täältä lähimmät pisteesi

Muovikeskustelu on saanut valtaosan suomalaisista kiinnittämään huomiota muovin käyttöön. Silti muovi on vähiten lajiteltu kotitalousjäte. 

muovin kierrätys
Muovinen mehupullo työnnetään puristimeen kaupan pihassa.
Tarmo Niemi / Yle

Viime vuosi oli täynnä uutisia muovista. Valtamerissä kelluvat muoviroskalautat, Kiinaan rahdatut jätevuoret, muovijätteeseen hautautuvat paratiisirannat sekä maaperään ja juomavesiin päätyneet mikromuovit saivat monet suomalaiset kiinnittämään huomiota myös omaan muovin käyttöön.

Yle Tieteen Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn vastanneista suomalaista 49 prosenttia kertoo kiinnittäneensä jonkin verran ja 38 prosenttia kertoo kiinnittäneensä erittäin paljon huomiota muovijätteen määrään.

Toistaiseksi suomalaisten teot ovat kuitenkin jääneet pääosin huomion kiinnittämisen tasolle. Alustavien arvioiden mukaan viime vuonna kierrätykseen päätyi 39 000 tonnia pakkausmuovia, mukaan lukien pantilliset muovipullot. Se on noin kolmasosa kaikesta kierrätettävästä muovista.

Muovin lajittelun haasteellisuus näkyy Taloustutkimuksen kyselyssä. 40 prosenttia vastaajista kertoo lajittelevansa kaiken tai lähes kaiken muovin ja 23 prosenttia kertoo lajittelevansa ainakin osan muoviroskasta. Vertailun vuoksi paperin vastaavat luvut ovat 84 prosenttia ja 12 prosenttia.

Kuinka moni suomalaisista kierrättää -grafiikka
Yle / Uutisgrafiikka

Pakkausmuovia kerätty kotitalouksilta vasta muutaman vuoden ajan

Muovin erilliskeräys on Suomessa melko uusi asia. Kotitaloudet ovat voineet lajitella pakkausmuovit kierrätykseen kolmen vuoden ajan.

Alussa muovin lajittelua vaivasi kierrätyspisteiden puute. Kun muovipakkausten kierrätykseen velvoittava laki tuli voimaan vuoden 2016 alussa, kierrätyspisteitä oli pystyssä parikymmentä. Vaatimus oli 500 pistettä.

Tällä hetkellä Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n ylläpitämässä kierrätyspisteverkostossa on vajaa 600 keräyspistettä muovipakkauksille. Vastaavasti kartonki-, lasi- ja metallipakkauksille löytyy yli 1 800 keräyspistettä jokaiselle.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kierrätyspisteverkoston laajentaminen on tärkeää, mutta se ei yksi riitä, huomauttaa Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Vesa Soini. Muovipakkausyritysten muodostama Suomen Uusiomuovi on vastuussa pakkausmuovin kierrätyksen pyörittämisestä Suomessa.

– Eurooppalaisen kokemuksen mukaan riittäviin määriin päästään vain silloin, kun se keräyspiste on siellä omalla kiinteistöllä, omassa roskakatoksessa, Soini sanoo.

Soinin peräänkuuluttama kiinteistökeräys on lisääntymässä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on tavoitteena, että vuodesta 2021 alkaen biojätteet, muovi-, lasi- ja kartonkipakkaukset sekä pienmetallit kerätään kaikista kiinteistöistä, joissa on vähintään viisi huoneistoa.

Taloustutkimuksen kyselyn perusteella niin kiinteistökohtainen keräys kuin laajempi kierrätyspisteverkosto tulevat tarpeeseen.

Yleisimmät syyt jätteiden lajittelematta jättämiseen -grafiikka
Yle / Uutisgrafiikka

Tiedon puute kasvattaa sekajätevuorta

Lähes joka viides suomalaisista täyttää sekajäteastioita tiedon puutteen vuoksi. Harva jaksaa pohtia roska-astian ääressä, mihin mikäkin roska kuuluu. Esimerkiksi muovin keräyspisteisiin kelpaavat vain pakkausmuovit. Hammasharjat, CD-levyt ja mehupillit, mikäli niitä vielä laatikoista löytyy, kuuluvat yhä sekajätteeseen.

Syy tähän löytyy tuottajavastuusta. Muovipakkausten kierrätyksen maksavat muovipakkauksia valmistavat yritykset, jolloin keräys myös rajoittuu niiden tuottamiin tuotteisiin.

Tällä hetkellä pakkaukset muodostavat 40 prosenttia muovin kulutuksesta. Suurin osa muovista ei siis kuulu kierrätyksen piiriin.

Tavoitteena kuitenkin on, että tulevaisuudessa kotitalouksissa puhuttaisiin pelkästään muovien lajittelusta. Pirkanmaalla tämä saattaa toteutua jo tänä vuonna, Soini paljastaa. Suomen Uusiomuovi on neuvotellut Pirkanmaan jätehuollon kanssa pari vuotta kestävästä rajoitetusta kokeilusta, jossa kotitaloudet voivat laittaa kaikki muovit samaan keräysastiaan.

– Lopulliset päätökset ovat vielä tekemättä, mutta suunnitelma on, että ennen kesää ensimmäiset astiat ovat kiinteistöillä, Soini kertoo.

Mikä motivoisi muovin lajitteluun -grafiikka
Yle / Uutisgrafiikka

Muovin elinkaari on ihmisen käsissä

Oikeaoppisen lajittelun lisäksi tiedon puute saattaa liittyä jätteiden lopulliseen päämäärään. Moni saattaa kuvitella, että roskakatokseen ilmestynyt muovin keräysastia on suoraan korvannut energiajae-astian, jonka sisällöt päätyivät poltettavaksi. Keräykseen kiikutetut pakkausmuovit eivät kuitenkaan päädy polttoon, vaan ne toimitetaan Riihimäellä sijaitsevaan muovijalostamoon.

– Tällä hetkellä kaikki kuluttajilta kerättävät pakkaukset jatkojalostetaan Riihimäellä ja joitakin koe-eriä lukuunottamatta kaikki myöskin hyödynnetään suomalaisessa muovituoteteollisuudessa, Soini sanoo.

Lajitelluista muovipakkauksista tehdään muun muassa tiskiharjoja, kastelukannuja, muovikasseja ja kanistereita. Kierrättäminen siis suoraan vähentää tarvetta porata öljyä maaperästä.

Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä painottaakin, että muovin elinkaari on ihmisen kontolla. Materiaalin sijaan katse pitäisi kohdistaa käyttäytymiseen.

– Pitäisi miettiä, tarvitsemmeko tiettyjä asioista. Jos tarvitsemme, niin todennäköisesti muovi on se kaikkein paras, edullisin ja jopa ympäristöystävällisin tapa toteuttaa se tarve, Kärhä sanoo.

Kierrätys tekee muovista ympäristöystävällisempää, mutta samalla prosessi tekee myös itse kierrättämisestä ekologisempaa. Kierrätykseen päätyvän muovin määrän kasvaessa nimittäin kasvaa myös paine rakentaa lisää Riihimäen muovijalostamon kaltaisia kierrätyslaitoksia. Tällöin muovijätteen kuljettamisesta syntyvät päästöt laskevat.

Kärhä on tyytyväinen siihen, että muovi on saanut suomalaiset kiinnittämään huomiota kestävään kulutukseen. Seuraavaksi huomion pitäisi konkretisoitua tekohin. Kierrätysmäärien nousun lisäksi myös muovipakkausten käyttömäärät ovat nousussa.

Yle Tieteen Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn vastasi 1 085 suomalaista.

Lue myös:

Lajittelemme heikoiten jätteitä, joita tuotamme eniten

Totesin muovin välttelyn mahdottomaksi ja osittain turhaksi – Katso, onnistuinko kierrättämään muovijätteeni oikein

Piinaako sinua ajatus mikromuovista juomavedessä? Enemmistö suomalaisista on huolissaan muovin määrästä – tässä 7 ratkaisua ongelmaan

Asiantuntija: Jos ahdistuu muovipaketista enemmän kuin Thaimaan matkasta, mittasuhteet ovat vinksallaan – Video: Vein pakkausmuovini arvioitavaksi

Mitä muovia voi viedä kierrätykseen? Mitä muoviroskasta tehdään? Miksi margariinirasia kannattaa kierrättää?