Näin kirkastetaan työllisyysluvut: Parjattu osa-aikatyö voi olla joskus myös siunaus – "Palkka laski 10 prosenttia, elämänlaatu nousi 25 prosenttia"

Asiantuntijoiden mukaan osa-aikatyön lisäämisellä voidaan nostaa työllisyysastetta, kun esimerkiksi osa-työkykyiset saadaan paremmin mukaan työelämään.

osa-aikatyö
Henri ja Venny Kähönen vapaalla
Mårten Lampén / Yle

Luistinrata on kirpeänä pakkaspäivä lähes tyhjä. Mutta ei aivan.

Helakan vaaleanpunaiset hokkarit viuhuvat, kun Venny Renvall, 6, kiitää kenttää ympäri pienessä etukenossa.

– Kyllä on luistelutaidossa ollut vuodessa valtava kehitys, Vennyn isä Henri ihmettelee.

Henri Kähönen, 38, tietää mistä puhuu. Hän on päässyt seuraamaan lapsensa kasvamista tarkemmin kuin moni muu vanhempi.

Kun Venny oli vuoden ikäinen, Kähösillä päätettiin että ihan kaikkea aikaa ei uhrata työelämälle. Henri Kähönen siirtyi puoleksi vuodeksi tekemään töitä osa-aikaisesti.

Elinkeinosuunnittelija Henri Kähönen
Henri ja Venny Kähönen vapaalla
Henri Kähönen on säätänyt työaikansa 90 prosenttiseksi voidakseen viettää enemmän aikaa esikouluikäisen tyttärensä Vennyn kanssa.

Sittemmin osa-aikaisuutta on tullut jatkettua puolen vuoden pätkinä. Nyt pätkistä on kertynyt yhteensä viisi vuotta.

Kähösen työajaksi tulee 90 prosenttia, kun perjantait kuluvat lapsen kanssa puuhaillessa, mutta viikon neljä muuta työpäivää ovat tunnin normaalia virka-aikaa pidemmät.

Tietenkin myös tulot laskivat saman verran. Verotuksen keventyminen tasaa tilannetta vähän, mutta tarkkaa nettolaskelmaa lopputuloksesta ei ole Kähösillä tehty.

Tarkat esimerkkilaskelmat löytyvät sen sijaan verottajalta.

Sisä-Suomen verotoimiston johtava veroasiantuntija Atso Kiuru laski Ylelle esimerkin Melkein kaikki rahasta -podcastia varten.

Laskelma kertoo, että keskipalkkaisella noin 3000 euroa kuussa tienaavalla 80-prosenttinen työaika tarkoittaa viikossa runsaan 82 euron menetystä, kun verotuksen keventyminen otetaan huomioon.

Osa-aikatyön hinta
Antti Parviala / Yle

Tämän lisäksi esimerkiksi päivähoitomaksut voivat laskea. Helsingissä keskituloisella (siirryt toiseen palveluun) lapsiperheellä päivähoitoviikon lyheneminen viidestä päivästä neljään säästää 46 euroa.

Mistä Kähösten perheessä on pitänyt luopua pienemmän palkan takia?

– Se näkyy oikeastaan vain siinä, että säästöön ei hirveästi jää - eletään kädestä suuhun.

Kähösen puoliso on muotoilija ja yrittäjä. Asumiskulut pitävät huolen siitä, että “reserviin pahan päivän varalle ei jää juuri mitään”.

– Mutta tuskin Helsingissä jäisi muutenkaan, vaikka olisi täystyöllistettykin.

Vähän tiukemmasta taloudesta huolimatta Kähönen on sitä mieltä, että tässä elämänvaiheessa arvokkainta on, että saa viettää aikaa tyttären kanssa ja olla oikeasti läsnä arjessa.

Palkka siis pienenee, mutta elämänlaatu kasvaa. Kummassa muutos on suurempi?

– Sanotaan että, kun palkka on laskenut 10 prosenttia, saan 25 prosenttia lisää elämänlaatua. Vähintään, Kähönen laskeskelee.

Entäs pääasia - onko lapsi tyytyväinen, kun päiväkotiin ja eskariin ei täydy pakkautua joka päivä?

Saavutettuja etuja ei aina arvosteta niiden täydestä arvosta, eikä Vennykään ole pelkästään kiitollinen vapaa-ajasta.

– Joskus kiva, joskus ei, Venny analysoi nelipäiväistä eskariviikkoaan.

Pakko-osa-aika vai oma valinta

Suomessa osa-aikatyön tekeminen on kasvussa. Joulukuussa osa-aikatyötä tekevien määrä oli 450 000 eli 12 000 enemmän kuin edellisvuonna. Koko vuoden keskiarvo on yli 420 000.

Mutta jako kahteen on selvä. Toisille se on valinta, joka tuo arkeen väljyyttä ja nostaa elämänlaatua. Toisille se on pakkovalinta, johon on pakko turvautua, kun täysiaikaista ja täysipalkkaista työtä ei tarjota.

Osa-aikatyön kehitys
Antti Parviala / Yle

Varsinkin ravintola- ja vähittäiskaupan aloilla osa-aikatyöllä ei ole pelkästään hyvä kaiku. Tilastokeskus käyttää termiä “vastentahtoinen osa-aikatyö”.

Tilastokeskuksen mukaan kaupan alalla työllisten määrä on laskenut vuodesta 2008, mutta samanaikaisesti vastentahtoisia osa-aikatöitä tekevien määrä (siirryt toiseen palveluun) on kasvanut.

Kaupan alalla uusista työsuhteista oli kymmenen vuotta sitten osa-aikaisia vähän alle puolet, nyt yli 60 prosenttia. Kaikkiaan osa-aikatyötä tekevistä noin puolet ottaisi töitä enemmän, jos vain saisi, kertoo ammattiliitto PAM:n Tilastokeskukselta pyytämä tilasto.

Kaupan alan osa-aikatyö
Antti Parviala / Yle

Osa-aikatyöhön liittyy tietenkin palkan pienentyminen, mutta usein myös epäily siitä, että käytännössä osa-aikainen työntekijä saa painaa samat hommat kuin kokoaikainen työntekijä - siis sillä pienemmällä palkalla.

Kähönen vahvistaa epäilyn omalta osaltaan.

– Kyllä tässä huonoja puolia on se, että työaika on kiireisempää ja stressaavampaa, kuin jos olisi enemmän tunteja.

Kähönen kuitenkin hyväksyy sen mukisematta, koska arvostaa työnantajan suomaa joustavuutta. Kähönen työskentelee Helsingin kaupungin elinkeinoyksikössä ja muun muassa tekee kaupunginhallitukselle elinkeinopolitiikan vaikutusarvioita.

Työllisyystavoitteeseen osa-aikaisin voimin

Suomen työllisyysaste ohitti hallituksen tavoitteeksi asettamaan 72 prosentin rajapyykin joulukuussa puolella prosenttiyksiköllä. Pääministeri Juha Sipilän (Kesk.) mukaan siitä pitäisi kuitenkin pyrkiä vielä eteenpäin, pohjoismaiselle 75 prosentin tasolle.

– Selvää on että työllisyyden kasvattaminen tulee tästä eteenpäin jatkuvasti vaikeammaksi, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.

Hänen mukaansa on aina vain vaativampaa luoda kokoaikaisia työsuhteita ja löytää niihin vielä osaavat tekijätkin.

– Lisätyöllisyyttä pitää hakea muista järjestelyistä. Esimerkiksi osatyökykyisille töiden ja työaikojen järjestely on hyvin tärkeää.

Jouko Nätti
Suomessa osa-aikaista työtä tehdään yritysten ehdoilla enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, sanoo professori Jouko Nätti.Jouko Nätti

Samoin arvioi Tampereen yliopiston työelämäprofessori Jouko Nätti.

– Osa-aikatyö vetää työmarkkinoille niitä, jotka eivät siellä muuten olisi, kuten opiskelijoita ja ikääntyneitä, Nätti sanoo.

Yksi osa-aikainen kirkastaa työllisyyslukuja yhtä paljon kuin kokoaikainenkin, vaikka työtunnit jäävätkin vähemmäksi.

Työnantajien pitäisi ajatella uudestaan töiden järjestäminen, jos osatyökykyisiä halutaan mukaan työelämään.

– On paljon ihmisiä, jotka haluavat tehdä jonkin verran töitä, TEM:n Räisänen vakuuttaa.

Heikki Räisänen
Heikki RäisänenRetu Liikanen / Yle

Suomessa osa-aikainen työ on selvästi pienemmässä roolissa kuin esimerkiksi Ruotsissa (siirryt toiseen palveluun). Myös Elinkeinoelämän keskusliiton työelämäkysymyksistä vastaava johtaja Ilkka Oksala sanoo etsineensä selityksiä tähän eroon.

– Ehkä Ruotsissa siihen on suhtauduttu joustavammin, mutta suoraa vastausta ja yhtä syytä eroon en osaa sanoa, hän myöntää.

EK:n arvion mukaan kaksi osa-aikaista tulee työnantajalle 10-20 prosenttia kalliimmaksi kuin yksi kokoaikainen työntekijä.

Välittömien työvoimakustannusten suhteen eroa ei ole, mutta esimerkiksi työterveyshuollosta, ruokaedusta, koulutuksesta, työtiloista ja työvälineistä tulee enemmän kuluja, jos saman työn tekee yhden kokoaikaisen sijasta kaksi osa-aikaista työntekijää.

Oksalan mukaan mahdollisuus joustoon on kuitenkin niin tärkeä että lisäkustannuksista huolimatta osa-aikaisuus “on joskus myös työnantajan intressissä”.

– Ja joka tapauksessa pahin vaihtoehto on kokoaikatyöttömyys.

Luistelun jälkeen
Nelipäiväinen päiväkotiviikko on "joskus kiva, joskus ei".Mårten Lampén / Yle

Yritysten ehdoilla

Ehkä juuri “työnantajan intressi” on yksi syy, jonka takia osa-aikaisuus on vähäisempää täällä kuin muissa Pohjoismaissa.

– Suomessa osa-aikatyöt tehdään muita Pohjoismaita useammin yritysten ehdoilla eurooppalaisen yritystutkimuksen mukaan, professori Nätti sanoo.

Hänen mukaansa tästä kertoo myös se, että osa-aikaisuus on yleisintä aloilla joilla kysyntävaihtelut ovat suuria eli kaupassa, ravintola- ja majoitus- sekä kiinteistöhuoltoaloilla.

– Muissa Pohjoismaissa osa-aikatyö on useammin työntekijälähtöistä.

Työministeriön tutkimusjohtaja Räisäsen mukaan ajattelutapoja pitää muuttaa. Esimerkiksi ikääntyvien ei pidä jäädä kokonaan pois töistä kun “pieniä hankaluuksia alkaa esiintyä”.

– Maailma ei ole on-off -paikka, Räisänen muotoilee.

Räisänen kiittelee myös viime aikojen kehitystä, jossa ikääntyneet jatkavat entistä pidempään töissä.

Laskeudutaan vielä Helsingin Roihuvuoren luistinradan jäälle, jossa Venny tekee jo tuttavuutta jostain ilmestyneen ikätoverin kanssa.

–Venny aloittaa koulun syksyllä ja tarkoitus on ollut siirtyä silloin kokoaikaiseen työhön. Mutta nyt kun miettii, niin ihan hyvin tätä voisi jatkaakin, Henri Kähönen alkaa mietiskellä.

Lisäys 29.1.2019 klo 8.08: Esimerkkilaskelmaan sana "viikossa".