Seitsemän- ja kahdeksankymmentäluvuilta tutummat neulekoneet surisevat tasaisesti Evijärven kunnantalon kellarissa. Koneneulontakurssille osallistuu tällä kertaa kahdeksan naista, joita Järvilakeuden kansalaisopiston tuntiopettaja Pirjo Huhtakangas luotsaa käsitöissä eteenpäin.
Edellissyksynä ensimmäistä kertaa järjestetty koneneulontakurssi tuli täyteen Evijärvellä kertaheitolla, eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet tuolloin mukaan.
Koneneulonnasta kiinnostuneet ovat yleensä jo vankan käsityötaustan omaavia ihmisiä, joita houkuttelee nopeus.
– Neulekone on puikoille joutuisampi vaihtoehto ja neule saadaan tehtyä nopeammin, kuvailee Huhtakangas.
Potkuhousuista legginseihin
Pieneen jalkaan mahtuva villasukka valmistuu neulekoneella vauhdilla – myös se haastava kantapää. Sukka ei kuitenkaan tule täysin valmiiksi, vaan se pitää vielä rukata kasaan muutamalla langanvedolla.
Evijärveläinen Riitta Uusitalo on koneneulonnassa vasta-alkaja. Hän kertoo neuloneensa vasta yhdet sukat ja nyt tavoitteena on saada kasaan lapaset.
– Tämä tuntuu hyvin mielenkiintoiselta, kun tähän perehtyy. Lähdin mukaan, kun tuntui siltä, että nyt pitää vielä opetella tämäkin systeemi, kertoo Uusitalo.
Toinen vasta-alkaja kurssilla on niin ikään evijärveläinen Maija Rönnbacka.
– Viime vuoden puolella en mahtunut kurssille, joten siksi tulin nyt. Mieli teki jo 80-luvulla ostaa itselle neulekone, mutta se olisi pitänyt tilata, joten jäi tekemättä. Ja oli se myös kustannuskysymys, Rönnbacka kertoo.
Konkareita kurssilla ovat esimerkiksi Anja Niemi Pedersörestä sekä Vuokko Tuomaala Evijärveltä. Niemen tavoitteena on neuloa tällä kertaa hieman haastavammat legginsit, ja Tuomaalan koneesta on syntymässä potkuhousut yksivuotiaalle.
– Tämä on niin kuin pyörällä ajo, mutta se pyörä pitää olla vain koko ajan käytössä ettei taito unohdu. Itselläni oli välissä 30 vuotta etten neulonut koneella, ja kaikki unohtui, Niemi kertoo.
Innostus ja ilmiö leviämässä
Myös Taito Etelä-Pohjanmaan koneneulontakurssi on täyttynyt tänä talvena Seinäjoella. Yhdistys on pitänyt koneneulonnan kurssitarjonnassaan vuosikausia.
– Meillä on ollut hiljaisempiakin vuosia, mutta nyt kuuluu ihan ympäri Suomea tällaista viestiä, että koneneulonnasta ollaan todella innostuneita, kertoo ohjaaja Elise Rajamäki Taito Etelä-Pohjanmaasta.
Neulekoneet eivät ole välttämättä nuoremmalle sukupolvelle niin tuttuja kuin vanhemmalle, mutta myös nuoret aikuiset ovat löytäneet koneneulonnan – joka on kuitenkin pääasiassa naisten juttu.
– On minulla kyllä ollut muutama vuosi sitten kurssilla yksi nuori mies, joka uskaltautui tulemaan oppiin, naurahtaa Rajamäki.
Sosiaalisessa mediassa on myös suosittuja harrastukseen liittyviä ryhmiä ja kuvien jakamiseen perustuvassa sosiaalisen median palvelussa löytyy melko paljon materiaalia neulekone-hashtagilla. Kokeeko koneneulonta uuden tulemisen?
– Koneiden maahantuonti hiipui 2000-luvun alussa, ja siinä samalla koko harrastus. Toivon mukaan noita koneita saadaan jostakin lisää, jos tämä ilmiö tästä vielä nousee, hymyilee Pirjo Huhtakangas.