Suomen vanhin kaupunki täyttää 790 vuotta ja valkoinen risti seisoo Turun syntymämerkkinä Koroisilla – katso video

Turun syntyhetkestä kiistellään, mutta paavin kirje on asiassa tärkeä todiste.

Suomen historia
Turku juhlii syntymäpäiviään. 23.1.2019 tuli täyteen 790 vuotta
Turku juhlii syntymäpäiviään. 23.1.2019 tuli täyteen 790 vuotta

TurkuTurussa oli asutusta jo 790 vuotta sitten, mutta kaupungin syntyhetkestä on eriäviä käsityksiä.

Varsinainen syntymäpäivä lasketaan 23.1.1229 päivätystä paavi Gregorius IX:n kirjeestä. Hän kehotti siirtämään Suomen piispanistuimen paremmalle paikalle. Tosin sitä kirjeessä ei kerrottu, missä piispanistuin silloin sijaitsi eikä edes sitä, mihin se siirrettiin.

Paavin 23.1.1229 lähettämä kirje on kopioituna tallessa Turun tuomiokirkon mustassa kirjassa.
Paavin 23.1.1229 lähettämä kirje on kopioituna tallessa Turun tuomiokirkon mustassa kirjassa. Ruotsin valtionarkisto
Turun tuomiokirkon mustan kirjan aukeama
Turun tuomiokirkon mustan kirjan aukeama, jossa paavin 23.1.1229 lähettämä kirje on. Kirjeessä paavi määrää siirtämään Suomen piispanistuimen sopivampaan paikkaan.Ruotsin valtionarkisto

Historiantutkijat ovat nykyään vakuuttuneita, että piispanistuin siirrettiin tuolloin Nousiaisista Koroisiin.

Turun kaupungin perustaminen on kuitenkin tulkinnanvarainen kysymys. Arkeologi ja keskiajan tutkija Markus Hiekkasen mielestä on väärin ottaa Turun syntymäpäiväksi Koroisten piispanistuimen siirtämisajankohta. Hän on kirjoittanut aiheesta muun muassa Helsingin Sanomien yleisönosastolle vuoden 2018 toukokuussa (maksullisen sisällön voi lukea tästä linkistä) (siirryt toiseen palveluun).

Hiekkasen mielestä kaupunki syntyi vasta 1300-luvun tienoilla, kun kaupunki perustettiin nykyiselle paikalleen tuomiokirkon ja Suurtorin ympärille.

Näkymä Koroistenniemeltä kohti Turun keskustaa.
Näkymä Koroistenniemeltä kohti Turun keskustaa.Minna Rosvall / Yle

Koroistenniemellä yhä rakennusten jäänteitä

Turun yliopistossa työskentelevä filosofian tohtori ja arkkitehti Panu Savolainen vakuuttaa, että piispankirkko ja piispan palatsi sijaitsivat Koroistenniemellä.

– Tällä paikalla oli siis 1230-luvulta alkaen Suomen hiippakunnan pääkirkko. Jonkin aikaa kesti ennen kuin senaikaiset viestinviejät saivat paavin määräyksen perille, naurahtaa Savolainen.

Filosofian tohtori ja arkkitehti Panu Savolainen
Filosofian tohtori ja arkkitehti Panu Savolainen on vakuuttunut, että piispanistuin siirrettiin Koroisiin 1230-luvulla.Minna Rosvall / Yle

Jännittävää on se, että kirkon ja palatsin jäännökset näkyvät yhä.

– Tämä on kaupungin vanhimpia muurattuja rakenteita, kertoo Savolainen innostuneena piispan palatsiksi tulkitun rakennuksen kivijalasta.

Voi laittaa mielikuvituksen liikkeelle ja pohtia, miten piispan sotilaat ovat olleet valppaina palatsin ikkunoissa, joiden alla Aurajoki on virrannut.

Savolainen kertoo, että kirkonmiehillä oli silloin omat sotaväkensä ja he olivat Suomen alueen hallitsijoita maallisten käskynhaltijoiden rinnalla.

Tuomiokirkko Unikankareelle vuonna 1300

Matkamme jatkuu kohti seuraavaa Turun historian vaihetta. Valitettavasti käytössä ei ole alusta, jolla lipuisimme Aurajokea kohti satamaa ja nykyistä historiallista keskustaa. Noin 50 vuoden päästä piispanistuin siirtyi nykyisen tuomiokirkon paikalle. Kirkko vihittiin käyttöön todennäköisesti vuonna 1300. Oliko kaupunki jo olemassa ennen kirkkoa vai rakentuiko se uuden tuomiokirkon ympärille?

– Tällä hetkellä vallitseva käsitys on se, että kauppa, kirkko ja konventti eli luostarilaitos tulivat kaikki tänne yhtä aikaa 1290-luvulla. Myös linnaa rakennettiin jokisuulle, kertoo filosofian tohtori ja arkkitehti Panu Savolainen.

Turun tuomiokirkon seinissä yhä lähes alkuperäistä ainesta

Lähdemme vielä tutkimaan, millaisia vanhoja seiniä on jäljellä Turun tuomiokirkossa. Löytyykö ehkä jopa alkuperäisiä seiniä. Pääsemme kurkistamaan pohjoisen kappelirivistön ullakolle. Panu Savolaisen silmät loistavat, kun hän esittelee lähes 700 vuotta vanhaa seinää.

Panu Savolainen katsoo 1300-luvulta peräisin olevaa Turun tuomiokirkon ulkoseinää, joka on laajentuneen kirkon ullakon sisällä.
Panu Savolainen katsoo 1300-luvulta peräisin olevaa Turun tuomiokirkon ulkoseinää, joka on laajentuneen kirkon ullakon sisällä.Minna Rosvall / Yle

– Tämä on ollut aikanaan ulkoseinä. Varovainen arvaukseni olisi, että tämä on 1300-luvun loppupuolelta. Olisi hienoa, jos voitaisiin tutkia tuomiokirkon seinärakenteet uudelleen ja uusimmilla tutkimusmenetelmillä. On suuri haaveeni, että sellaiselle tutkimushankkeelle löytyisi rahoitus, Savolainen sanoo.

Jokainen pääsee keskiaikaisen Turun tunnelmaan mielikuvituksen avulla. Turussa on paljon paikkoja, joissa voi eläytyä jopa 700 vuoden takaiseen elämään.

– Kaikki pääsevät tähän tuomiokirkon sakastin oven lähelle. Keskellä kirkkosalia näkyvät neliskulmaiset pylväät, jotka ovat osa vanhinta kirkkoa. Tässä on lähes 700 vuotta vanhaa seinää. Turun linnassa ja Aboa Vetuksen museon alueella pääsee myös hyvin tunnelmaan, neuvoo Savolainen.

Kymmenen vuoden päästä ovat edessä Turun 800-vuotisjuhlat, joiden valmistelu on jo käynnissä.

Lue lisää:

Testaa, kuinka hyvin tunnet 790-vuotiaan Turun vuosisadat