"Tuun sun kotiin hirttämään sut" – nuori voi joutua kohtaamaan raakaa nettivihaa joka päivä

Tutkija pitää jatkuvaa haukkumista todellisena riskinä nuoren kehitykselle. Haukkuminen altistaa itsetunnon laskulle, sosiaalisten tilanteiden jännittämiselle, masennukselle ja vetäytymiselle.

vihapuhe
Viisi yläasteelaista nuorta ryhmäkuvassa kuvisluokassa. Neljä tyttöä ja yksi poika.
Aino, Julia, Venla, Lotta ja Ville Lyseon koulusta Hämeenlinnasta osallistuivat työpajaan, jossa ruodittiin haukkumista ja vihapuhetta. Ryhmä löysi haukkujen sijaan onneksi myös kivojakin viestejä.Heidi Kononen / Yle

Seiskaluokkalaisille tarkoitettu vihapuhetyöpaja Hämeenlinnassa vetää hiljaiseksi. Työpajassa nuoret tuovat esiin vihapuhetta ja nettivihaa, joka on osoitettu joko suoraan itselle tai jollekin muulle. Nuoret hiljentyvät kännykän ääreen ja pian kommentteja alkaa löytyä nuorten suosimista sovelluksista.

Esimerkkeinä YouTube, Instagram ja TikTok.

"Ei vittu mitä itsesäälissä kylpemistä". "Alaikäinen huomiohuora". "Hyi saatana näytät ihan rotalta".

Vihapuhetta, nettivihaa, haukkumista, nöyryyttämistä, alistamista, väkivaltaa, kiusaamista? Termikikkailulle ei tässä pajassa anneta tilaa. Kutsuipa sitä miksi tahansa, vihamielinen kielenkäyttö satuttaa.

– Haukkumista on kaikkialla: somessa, koulussa, vapaa-ajalla. Jopa harrastuksissa törmää siihen, kertoo hämeenlinnalainen Ville Kivelä.

Ville on joutunut tulilinjalle itsekin. "Tommosen paskakasan pitäis kuolla, tapa ittes". Sellaisia viestejä hän on saanut somessa.

Seiskaluokkalainen Lotta Aaltonen kuulee haukkuja luonteestaan, fyysisestä kehityksestään ja ulkonäöstään. "Oot helvetin ruma, mitä sä oikein yrität esittää", sanovat somettajat.

– On se muuttanut mua sillä tavalla, että musta on tullut tavallista hiljaisempi. Mietin noita kommentteja tosi paljon, ja tulee kovia ulkonäköpaineita, kertoo Aaltonen.

– Jos mulle tulee semmonen perus tapa ittes -kommentti, niin tuntuu se pahalta. Mutta en mä jaksa niistä enää hirveästi välittää, kertoo Ville Kivelä.

Nimettömyys tekee kielenkäytöstä raakaa

Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX on toteuttanut vihapuhetyöpajan osana Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan koulujen kulttuurikasvatussuunnitelmaa. Vihapuhe valikoitui aiheeksi taidekasvattaja Sarina Pulkan käsissä.

– Työpajojen aikana eniten on yllättänyt puheiden raakuus ja vihapuheen arkipäiväisyys. Ainakin tämän otannan perusteella todella moni seitsemäsluokkalainen törmää vihapuheeseen melkein joka päivä, kertoo Pulkka.

Mustatukkainen nainen katsoo kameraan.
Taidekasvattaja Sarina Pulkka sanoo keskittyvänsä jatkossa itsetuntoon. Hyvälle itsetunnolle on tarvetta vihapuheen keskellä, hän sanoo.

Lotta Aaltoseen ja Ville Kivelään kohdistuva vihapuhe on ollut pääosin nimetöntä. Esimerkiksi Tellonym-sovellus on mainoksensa mukaan internetin rehellisin paikka. Kysyä ja kommentoida voi nimettömänä.

Sarina Pulkka sanoo miettineensä paljon sitä, onko vihapuhe pakko hyväksyä osaksi nuorten elämää.

– Kenenkään ei pitäisi joutua sitä hyväksymään, mutta valitettavasti se tuntuu olevan osana somessa olemista, pohtii Sarina Pulkka.

Nuorena identiteetti rakentuu

Nuoruus on merkittävä kehitysvaihe, jossa oma identiteetti rakentuu. Ilmassa on tärkeitä kysymyksiä, kuten "kuka minä olen?" tai "mitkä minun mahdollisuuteni ovat?"

Identiteettitutkija Päivi Fadjukoff Jyväskylän yliopistosta pitää jatkuvaa haukkumista todellisena riskinä nuoren kehitykselle. Hän muistuttaa, että vihapuhe ei ole luonnollinen osa nuoren kehitystä.

– Se on yhteiskunnallinen ongelma. Vihapuhe antaa nuorelle selvän viestin: "Sinä et kuulu tähän porukkaan". Se haavoittaa syvästi, sillä juuri uusia yhteisöjä nuori käyttää peilinä kehittyessään aikuiseksi, sanoo Päivi Fadjukoff.

Jos aikuiset eivät puutu lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan vihapuheeseen, he ovat osa ongelmaa

Identiteettitutkija Päivi Fadjukoff

Puheiden raakuus aiheuttaa sekä tytöissä että pojissa ei-toivottuja seurauksia. Huoraksi nimitelty tyttö voi alkaa arvottaa itseään liikaa ulkonäön kautta. Jatkuvasti homoksi haukuttu poika voi alkaa suojautua käyttäytymällä turhankin miehekkäästi.

– Rasistiset kommentit synnyttävät vastakkainasettelua. Rasismin kohde alkaa etsiä ryhmää vastapuolelta, jos joukkoon kuuluminen estetään, pohtii identiteettitutkija Päivi Fadjukoff.

Jos aikuiset eivät puutu lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan vihapuheeseen, he ovat osa ongelmaa, muistuttaa Fadjukoff.

Haukkujakin vaarantuu

Jos haukkuminen on jatkuvaa, nuori voi alkaa itsekin uskoa, että on huonompi tai vääränlainen. Nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala-Heino sanoo haukkumisen altistavan itsetunnon laskulle, sosiaalisten tilanteiden jännittämiselle, masennukselle ja vetäytymiselle.

Myös se, joka ylläpitää haukkumista, on vaarassa.

– Aggressiivisen puheen toistaminen ylläpitää aggressiota ja negatiivisuutta ja voi estää vihapuheen tuottajaa itseäänkin muodostamasta rakentavia ihmissuhteita. Vihan ylläpitäjä eristää itsensäkin, sanoo Riittakerttu Kaltiala-Heino.

Nimettömänä huudellessa ei aina itsekään tajua, miten pahasti toimii

Nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala- Heino

Nimetön vihapuhe on erityisen raaka, ja siihen syynä on sosiaalisen kontrollin katoaminen.

– Vastuu häviää. Kaikki hillitsevät puheitaan ja tekojaan tilanteissa, joissa toiminta saa julkisuutta ja henkilöllisyys tulee tietoon. Nimettömänä huudellessa ei aina itsekään tajua, miten pahasti toimii, toteaa Kaltiala-Heino.

Netissä nimettömänä vihapuheeseen osallistuvien kesken syntyy herkästi jopa kilpailua, kuka loistaa ylimpänä vihapuhujana. Kun vihapuheen ylläpitäjistä muodostuu toisiaan kannustava ryhmä, myös yksilön vastuu katoaa.

Millaisia motiiveja rankan vihapuheen takana on?

– Typeryys. Pelko, ettei itse saa arvostusta eikä ole erityinen. Pelko, että menettää jotakin, mihin uskoo olevansa oikeutettu.

Vihapuhetta voi taltuttaa

Vihapuhetta kohtaavaa nuorta ei saa jättää yksin. Lotta Aaltonen pystyi kertomaan viesteistä kotona. Ville Kivelä on kysynyt tilanteeseen apua myös kavereiltaan.

– Kaverit sanovat, ettei niistä kannata välittää. Kerran ruokalassa yksi huutelija tuli vastaan, mutta oli niin nolona, ettei uskaltanut katsoa edes silmiin, kertoo Ville Kivelä.

Somessa paha kello kuuluu kauas, mutta onneksi kuuluu hyväkin kello. Yksikin positiivinen viesti voi pelastaa nuoren päivän, kertovat seiskaluokkalaiset. Jos joku vaikka laittaa viestin, että ootpa komee, niin siitä tulee hyvä mieli pitkäksi aikaa, kertoo Kivelä.

– Yhdellä positiivisella viestillä voi korvata käytännössä kaikki päivän aikana tulleet haukkumisviestit. Niitä on kiva lukea ja ajattelen niitä pitkään, kertoo Lotta Aaltonen.

Sarina Pulkka vahvistaa nuorten kokemukset.

– Työpajassa nuoret kertovat näistä viesteistä usein, ja ne ovat todella tärkeitä. Kannustava puhe voi auttaa vihapuheen keskelle joutunutta nuorta todella paljon, toteaa Pulkka.