1. yle.fi
  2. Uutiset

Pankkien tekemien rahanpesuilmoitusten määrä kasvoi rajusti – Finanssiala haluaa uusia torjuntakeinoja

Järjestön mielestä pankkien pitäisi saada muun muassa vaihtaa rahanpesuepäilyjä koskevia tietoja keskenään.

rahanpesu
En rulle med eurosedlar som har en handboja runt sig.
Mostphotos \ Marén Wischnewski

Epäiltyä rahanpesua koskevien pankkien tekemien ilmoitusten määrä on kasvanut nopeasti.

Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukseen saapui viime vuonna pankkien kautta noin 9 000 epäilyttävää liiketointa koskevaa ilmoitusta. Vielä vuonna 2017 vastaava luku oli runsaat 5 000 eli noin 4 000 vähemmän.

Kun mukaan otetaan myös muiden tahojen kuin pankkien tekemät rahapesuilmoitukset, nousee ilmoitusten määrä moninkertaiseksi. Esimerkiksi viime vuonna ilmoituksia tuli rahanpesun selvittelykeskukseen hieman alle 40 000 kappaletta. Kokokonaismäärä on kuitenkin edellisvuotista pienempi.

Keskuksen tutkimusten myötä viime vuonna rahoja saatiin viranomaisten haltuun kotimaassa 2,3 miljoonan euron edestä. Lisäksi ulkomailla haaviin jäi varoja miljoonan euron verran.

Osa tapauksista on kuitenkin sellaisia, että nykyinen ilmoitusmenettely on rahapesun torjumisen kannalta liian hidas.

Esimerkiksi kun pankin valvontajärjestelmä hälyttää poikkeuksellisesta maksusuorituksesta, on siirretyt rahat saatettu jo nostaa ulkomaisesta pankkiautomaatista.

Nyt muun muassa pankkien ja vakuutusyhtiöiden etujärjestö Finanssiala ry haluaa nopeuttaa torjuntatoimia. Keinoksi ehdotetaan pankkien keskinäisen tietojenvaihdon lisäämistä.

Rahanpesuepäily raottaa pankkisalaisuutta

– Tällä hetkellä meillä on lainsäädännössä rajoitteita, miten pankit esimerkiksi keskenään saavat vaihtaa tietoja epäilyttävistä liiketoimista, sanoo Finanssialan toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Tietojenvaihdosta on keskusteltu aiemminkin, mutta se ei ole toteutunut muun muassa tietosuojaan liittyvien kysymysten takia.

Pankeilla on kuitenkin erityinen tarve osoittaa, että rahanpesun torjuntaan satsataan ja siltä odotetaan myös tuloksia.

Tavoitteiden saavuttamiseksi torjuntaketjun on oltava tiivis aina asiakkaiden tunnistamisesta lähtien.

– Tällaista rikollisuutta on torjuttava nimenomaan järjestelmän ulkorajoilla. Tarkoitan sitä, että jos rikollinen toimija pääsee sisään yhdenkin Euroopan unionin sisämarkkinoilla toimivan pankin järjestelmiin, se riski siitä, että pystyy sitä kautta operoimaan, on paljon suurempi, Kauppi jatkaa.

Finanssiala ry edustaa muun muassa pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, arvopaperivälittäjiä, sijoitusrahastoyhtiöiä ja alan työnantajia.

Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskuksessa Finanssialan ehdotukseen suhtaudutaan myönteisesti.

Tilinumerohuijarit kiinni verekseltään

– Kaikki keinot, joilla sekä ilmoitusvelvolliset että viranomaiset pystyvät nopeammin löytämään epäilyttävien tekojen suorittajia ja sitten identifioimaan myös sieltä joitakin henkilöitä, jotka ottavat esimerkiksi varoja vastaan epärehellisesti, on meidän mielestämme kannatettavia, kertoo rahanpesun selvittelykeskuksen päällikkö Pekka Vasara.

Hänen mukaansa nopeammalla tietojenvaihdolla voitaisiin estää myös muita rikoksia, kuten huijauksia. Esimerkiksi laskuissa olevien tilinumeroiden vaihdot eivät välttämättä onnistuisi, jos järjestelmä hälyttäisi, kun lasku pyydetään maksamaan tilille, jonka numero ei ole saajayrityksen oikea tilinumero.

– Kun nähtäisiin, kuka varojen vastaanottajana toimi, voitaisiin myös paremmin estää näitä tapauksia. Samoin tilanteissa, joissa yleensä nettihuijauksiin liittyen perustetaan nopeasti tilejä ja niiltä siirretään veroja eteenpäin, tällainen pankkien välinen tiedonvaihto voisi olla tehokas tapa, Vasara pohtii.

Rahanpesuepäilyt ovat viime vuosina ravistelleet finanssimaailmaa rajusti. Esimerkiksi viime syksynä Dansken pääjohtaja jätti tehtävänsä rahanpesuskandaalin takia.

Lue seuraavaksi