Suomalaisyritys avaa jo kahdeksannen toimistonsa Kiinassa, vaikka talous hidastuu – "Vasta vuonna 2010 alettiin osata homma"

Kiinalaisten palvelukysynnän odotetaan jatkuvan, arvioivat asiantuntijat. Palvelualojen odotetaan kasvavan nopeammin kuin muun talouden.

talous
Tyttö kokeilee isoa piirtopöytää.
Kiinassa palvelujen kysyntä monipuolistuu muun muassa digitalisaation myötä. Aleksandar Plavevski / EPA

Suomalainen palveluvienti on kasvanut tasaista tahtia viime vuodet. Yksi esimerkki on kasvava kysyntä Aasiassa ja erityisesti Kiinassa.

Hyvä osoitus tästä on insinööritoimisto Etteplan, joka suunnittelee teollisuudelle ohjelmistoja ja mekaanisia laitteita. Asiakkaita on laidasta laitaan; tunnettuja suomalaisia suuryrityksiä ja pienempiä firmoja eri toimialoilta.

Nyt Kiinassa jo vuodesta 2004 toiminut palvelualan yritys avaa kahdeksannen toimistonsa Shenzenin suurkaupungissa eteläisessä Kiinassa, Guangdongin maakunnassa.

– Kiinassa palvelujen kulttuuri on kehittymässä, ja se ohjaa siellä meidän kysyntää enemmän kuin Kiinan markkinatilanne. Näin ollen nähdään, että Shenzen on meille hyvä uusi alue, perustelee laajentumista Etteplanin toimitusjohtaja Juha Näkki.

Etteplanin toimitusjohtaja Juha Näkki.
Etteplanin toimitusjohtaja Juha Näkki. Mårten Lampén / Yle

Toimitusjohtaja luottaa kysynnän kasvuun

Aasiaan viedään samoja palveluja kuin Eurooppaan, eli muuan muassa ohjelmisto- ja laitesuunnittelua yrityksille.

Eurooppalaista suunnittelun osaamista ja laatua viedään Kiinaan kiinalaisilla hinnoilla, mikä on yrityksen kilpailuetu, toimitusjohtaja kuvailee.

Etteplanin toimitusjohtaja Juha Näkki ei ole huolissaan Kiinasta kantautuvista uutisista talouden heikentymisestä. Oikeastaan päinvastoin, sillä palkkakustannukset nousevat Kiinassa koko ajan.

– Nyt kun tulee vähän heikompi tilanne, ja ehkä ei olekaan kasvua, silloin yritykset joutuvat miettimään uudelleen erilaisia rakenteita, ja tämä yhdistettynä palkkakustannusten nousuun, niin se meidän tapauksessa meidän toimialalla uskotaan, että se tulee itse asiassa kiihdyttämään tämän toimialan syntyä ja lisää kysyntää meidän tyyppisille yrityksille.

Palvelujen rakennemuutos alkoi Näkin mukaan Kiinassa viitisen vuotta sitten ja se kiihtyy koko ajan. Etteplan saa uusia asiakkaita ja uusia palvelupyyntöjä koko ajan.

Testaussuunnittelija Janne Kari testaa piirilevyä.
Etteplanin testausuunnittelija Janne Kari testaa asiakkaalle piirilevyn elektroniikan toimivuutta. Mårten Lampén / Yle

Insinööritoimisto on alansa ensimmäinen pohjoismainen yritys Kiinassa, joten se antaa kilpailijoihin nähden etumatkaa. Toisaalta hintakilpailu kiristyy ja monet muutkin länsimaalaiset yritykset ovat samoilla markkinoilla. Lisäksi kiinalaiset yritykset alkavat pikku hiljaa hakeutua samoille markkinoille. Näkki luottaa siihen, että kysyntää löytyy jatkossakin eurooppalaiselle laadukkaalle osaamiselle.

Kiinan markkinoille mentäessä moni yritys joutuu maksamaan oppirahat, kuten Etteplankin, kun se hakeutui Kiinaan jo vuonna 2004. Kiinalaisen bisneksen oppiminen kesti vuosia.

– Pitää ymmärtää kiinalaisten toimintatavat ja kiinalainen kulttuuri tehdä bisnestä. Vasta vuonna 2010 alettiin uskoa, että aletaan pikku hiljaa osata tämä homma.

Yrityksen alkuvaiheessa myös viralliset kontaktit ovat tarpeen avaamaan ovia, Näkki kuvailee.

Pääekonomisti: Isot muutostrendit tukevat kasvua

Palvelualojen työnantajien Paltan pääekonomisti Matti Paavonen käyttää leikillisesti sanaa "palvelusaatio" kuvaamaan meneillään olevaa palvelujen kysynnän megatrendiä eli maailmanlaajuista meneillään olevaa suuntausta. Se luo uusia kasvun mahdollisuuksia.

Paltan pääekonomisti Matti Paavonen.
Mårten Lampén / Yle

- Kun maailma palveluvaltaistuu, sekä maat että yritykset erikoistuvat. Se tukee palvelujen kasvua. Sen lisäksi kaikki megatrendit tukevat palvelujen kasvua. Eli teknologinen kehitys mahdollistaa sen, että arkipäivän ongelmiin löydetään digitaalisia ratkaisuja.

Kaupungistuminen tukee kulutuskysynnän kasvua, ja väestön ikääntyminen senioripalvelujen kysynnän kasvua.

Lisäksi globalisaatio ajaa sitä, että "meistä kaikista tulee palveluviejiä", kun globalisaatio edistää sitä, että työpanosta myydään verkon yli, kuvailee Paavonen.

Suomalaisen osaamisen eli palvelujen vienti on nelinkertaistunut 2000-luvulla. Sen osuus viennistä on koko ajan suurempi, toissa vuonna osuus oli noin kolmannes eli 27 miljardia euroa. Noin puolet viennistä menee EU-alueelle, mutta viime vuosina voimakasta kasvua on ollut Aasiassa ja Yhdysvalloissa.

Minne palveluja viedään
Yle Uutisgrafiikka

Kysymys on kriittisen pisteen ylittämisestä

Kiinan talouden viime aikaiset huonot uutiset huolestuttavat Paavosta.

– Kyllä huolestuttavat. Kiinan hidastuminen vaikuttaa vääjäämättömältä. Ja kun se toteutuu, se vaikuttaa kaikkialle maailmantalouteen. Niin myös palvelujen kysyntään.

Hän uskoo silti Suomen palveluviennin pärjäävän matalasuhdanteessa paremmin kuin muun talouden, mutta globaali taantuma vaikuttaa kaikkialle talouteen.

Kuinka nopeata talouskasvun heikkeneminen Kiinassa voi olla?

Paavonen vertaa Kiinan taloutta Yhdysvalloista alkaneeseen Lehman Brothersin alulle panemaan finanssikriisiin syksyllä 2008 ja sanoo, että "sekin alkoi yön yli". Toisaalta viitteitä talouskasvun hidastumisesta on ollut jo vuosia, mistään yllätyksestä ei siis ole kyse.

– Kyse on vain siitä, milloin tapahtuu se kriittinen piste.

Oheisesta grafiikasta saa käsityksen, mitä kaikkea palvelujen vienti pitää sisällään. Se voi olla hyvin monia asioita matkailusta yrityskonsultoiniin tai teollisuuden ohjelmistojen valmistamiseen ja suunnitteluun. Erittäin tunnettu ruotsalainen esimerkki on musiikin suoratoistopalvelu Spotify, joka tosin tuottaa raskaita tappiota 4–5 miljardin liikevaihdollaan.

Palveluvienti -grafiikka
Yle / uutisgrafiikka

Paavonen pitää valtion toimia, kuten viennin edistämistä, edelleen tärkeinä. Hän korostaa hyvä toimintaympäristön merkitystä ja pyrkisi pitämään Suomen maana, maana, jossa kannattaa omistaa ja jonne kannattaa kotiuttaa voittoja ja pitää pääkonttori. Yhteisövero on syytä Paltan mielestä pitää kilpailukykyisenä ja seurata kilpailijamaiden yhteisöveron tasoa.

Analyytikko: Hallitus haluaa parantaa elinoloja

Kiinan talous kasvoi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 6,4 prosenttia eli kasvuvauhti oli hitainta 28 vuoteen. Palvelujen kasvuun tulevaisuudessa uskoo Aasiaa seuraava Singaporessa työskentelevä pankkikonserni Nordean analyytikko Amy Yuang Zhuang.

Hän arvioi, että Kiinassa palvelusektori kasvaa nopeammin kuin muu talous. Palvelusektorin kasvu näyttää viime vuodelle asettuvan viiden ja kymmenen prosentin väliin. Tämä johtuu lähinnä finanssi- ja kiinteistöalan palvelujen nopeasta kysynnän kasvusta, minkä odotetaan jatkuvan.

Pitkällä aikavälillä Amy Yuang Zhuang odottaa palvelujen kysynnän kasvua koulutuksessa, terveydenhuollossa ja vapaa-ajan harrastuksissa. Näissä palveluissa kehitys on vielä jäljessä ja hallituksen tavoitteena on parantaa väestön elinolosuhteita, Amy Yuang Zhuang arvioi Ylelle sähköpostitse.