Meijeriopiskelijat tietävät, miten maito kannattaa jääkaapissa säilyttää – töitä riittää kaikille heti valmistumisen jälkeen

Vaikka maitotuotteille tehdään tarkat kemialliset analyysit, meijeristillä pitää olla hyvä makuaisti.

meijeriteollisuus
Meijeristiopiskelijat Hämeen ammatti-instituutti meijeri HAMI
Meijeristiopiskelijat tarkistavat, onko opetusmeijerin piimätankki ehditty pestä asianmukaisesti.Kati Turtola / Yle

Meijerialan oppilaitoksen opetusmeijerissä Hämeenlinnassa väki lusikoi nautinnollisesti jäätelöä pienistä kartonkipikareista. Jäätelökoneesta on juuri valmistunut uusi erä herkkua ja sen maku pitää testata.

Suomen ainoasta meijerialan oppilaitoksesta Hämeen ammatti-instituutista valmistuu vuosittain nelisenkymmentä meijerialan ammattilaista. Kaikille riittää alan töitä.

– Meiltä valmistuneet on viety käsistä. Työllisyystilanne tällä hetkellä on hyvä, kehaisee lehtori ja opinto-ohjaaja Johanna Stenström Hämeen ammatti-instituutista.

Meijeristiopiskelija Jone Virtanen tekee jo nyt, opintojensa ohessa, töitä pakkaajana Hämeenlinnan Osuusmeijerissä. Virtanen luottaa töiden riittävän:

– Työllistyn meijeriin. Kaikki pääsevät tällä alalla töihin, jotka vain haluavat.

Hämeenlinnan meijerioppilaitoksessa opiskelee myös bio- ja elintarviketekniikan opiskelijoita, sillä Hämeen ammattikorkeakoulun meijeri-insinööriopiskelijat (AMK) suorittavat siellä osan opinnoistaan.

Rahkoja, juustoja, kenties kaurajuomaakin

Oman alan työpaikan vastaanottaminen vaatii meijeristiltä muuttovalmiutta. Alan tuotantolaitoksia ei välttämättä sijaitse joka maakunnassa.

– Meijerit ovat tänä päivänä erikoistuneet eri tuotteiden valmistukseen. Nyt on erikseen juustotaloja sekä nestemäisiä tuotteita ja ravintorasvoja valmistavia tuotantolaitoksia, selittää Stenström.

Meijeristit tekevät töitä esimerkiksi tuotteiden valmistuksessa, maitotalojen laboratorioissa ja pakkausosastoilla. Opiskeltavien tuotteiden valikoima kehittyy jatkuvasti.

– Rahkatuotteet ovat uusia, ja erilaiset juustot ja ehkä kauramaidotkin tulevat meidän kurssivalikoimaan tässä pikkuhiljaa, miettii meijerioppilaitoksen lehtori ja opinto-ohjaaja Stenström.

Virtanen on erityisen kiinnostunut juustojen tekemisestä.

– Cheddar on esimerkiksi sellainen kiva tuote. Me olemme lisänneet siihen jalopenoa ja on kokeiltu kaikenlaista.

"Makuaistia pystyy harjoittamaan"

Tulevat meijeristit käyvät opinnoissaan läpi muun muassa jäätelön, jugurtin, viilin, juustojen ja voin valmistuksen. He myös analysoivat tekemänsä tuotteet mikrobiologisesti ja kemiallisesti.

– Me teemme kemiallisia määrityksiä opetusmeijerissä kaikille tuotteille, joita me teemme. Otetaan voista vesipitoisuus ja kuiva-aine, kertoo Jone Virtanen.

Virtasen kurssikaveri Maiju Pasanen tietää, mikä on yksi meijeristin tärkeimmistä ominaisuuksista.

– Meijeristillä pitää olla hyvä makuaisti, sanoo Pasanen topakasti.

Meijeristillä pitää olla hyvä makuaisti.

Maiju Pasanen

Meijeristiopiskelijat käyvätkin ensimmäisenä opiskeluvuonnaan perusmakutestin.

– Se pitää olla suoritettuna, jotta todistettavasti maistaa jotakin, jatkaa Pasanen.

Jone Virtanen muistuttaa, että maistamistakin voi onneksi treenata ja makuaistia harjoittaa.

– Maistelemme koulussa maitoa ja kaikkia eri tuotteita eli opettelemme, millaisia niiden täytyy olla. Niihin voi sitten verrata, jos tuotteessa on joku virhemaku, selittää Virtanen.

Säilytä maito jääkaapin keskiosassa

Useimmat meistä latovat kaupasta tullessaan maitopurkit jääkaapin oven säilytyslokeroon. Niin ei kuitenkaan kannattaisi tehdä. Meijeristiopiskelijat muistuttavat, että maito ei pidä lämpötilan vaihteluista. Jääkaapissa tasaisin lämpötila on kaapin keskiosassa ja sinne myös maitopurkit on syytä sijoittaa.

Maidon pilaantumista voi pyrkiä hidastamaan vaalimalla kylmäketjua.

– Kannattaa pitää huolta, että ei säilyttele maitopurkkia aamukahvipöydässä kovin kauaa, vaan muistaa laittaa kylmään, hymyilee Pasanen.

Maidon kulutus on vähentynyt

Maidon juonti Suomessa on ollut laskussa jo pitkään. Luken tilastojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan maidon kulutus väheni vuonna 2017 keskimäärin viisi prosenttia edellisvuodesta. Suomalaiset juovat kuitenkin edelleen noin 112 litraa maitoa vuodessa henkeä kohti.

Nykyään maitoa juovat useammin lapset ja nuoret kuin aikuiset. Miehet kaatavat juomalasiinsa maitoa naisia useammin.

– Kun perheeseen syntyy lapsia, aletaan ostaa maitoa jääkaappiin. Vähiten juodaan maitoa aikuistalouksissa, missä on nuori, lapseton pariskunta tai yksinäinen nuori ihminen, kertoo Arla Suomen maidon markkinoinnista vastaava tuoteryhmäpäällikkö Sanna Heikfolk.

Maito ja terveys ry:n ravitsemusasiantuntija ja viestintäpäällikkö Katariina Lallukka arvelee, että yksi syy maidon suosion laskuun on alkujaan ollut sen arkisuus.

– Muut juomavaihtoehdot ovat hienompia, hän pohtii.

Maidon suosiota juomana ovat vähentäneet myös keskustelut maidon terveellisyydestä ja eläinperäisten tuotteiden hiilijalanjäljestä.