Venezuelan virkaa toimittavaksi presidentiksi julistautunut parlamentin puhemies Juan Guaidó on saanut tukea presidenttiydelleen lukuisista maista.
Keskiviikkona Guaidó sai tuenjulistuksen Yhdysvaltain presidentiltä Donald Trumpilta, jonka jälkeen Venezuelan presidentti Nicolas Maduro ilmoitti katkaisseensa diplomaattisuhteet Yhdysvaltoihin. Maduro antoi amerikkalaisdiplomaateille 72 tuntia aikaa poistua maasta. Yhdysvallat ilmoitti pian tämän jälkeen, ettei Madurolla ole valtaa katkaista diplomaattisia suhteita Yhdysvaltojen kanssa.
Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo sanoi, että Yhdysvallat aikoo säilyttää diplomaattiset suhteensa Venezuelaan Guaidón kautta. Pompeo myös kehotti Venezuelan turvallisuusjoukkoja suojelemaan venezuelalaisten lisäksi ulkomaiden kansalaisia.
Tukensa Guaidólle ovat antaneet myös Amerikan valtioiden järjestö OAS sekä useat Etelä-Amerikan maat Kuubaa, Boliviaa ja Meksikoa lukuunottamatta. Guaidóa ovat ilmoittaneet tukevansa Argentiina, Brasilia, Guatemala, Kanada, Kolumbia, Costa Rica, Paraguay, Peru, Chile ja Ecuador.
Guaidó vetosi, että kaikki lähetystöt säilyttäisivät diplomaattisen läsnäolonsa maassa.
#Comunicado para todas las Embajadas presentes en Venezuela.
— Juan Guaidó (@jguaido) 23. tammikuuta 2019
Responsablemente les digo que somos una nación soberana y seguiremos manteniendo las relaciones diplomáticas con todos los países del mundo.
Seguimos firmes en retomar el Orden Constitucional. pic.twitter.com/XODgm9rFbB
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk kirjoitti Twitterissä toivovansa, että Eurooppa tukee demokraattisia voimia Venezuelassa.
– Toisin kuin Madurolla, maan parlamentilla ja sen puhemiehellä Juan Guaidólla on demokraattinen mandaatti Venezuelan kansalta, Tusk kirjoitti.
I hope that all of Europe will unite in support of democratic forces in #Venezuela. Unlike Maduro, the parliamentary assembly, including Juan Guaido have a democratic mandate from Venezuelan citizens.
— Donald Tusk (@eucopresident) 23. tammikuuta 2019
Venezuelan puolustusministeri Vladimir Padrino puolestaan ilmoitti Twitterissä, etteivät maan asevoimat tue presidentiksi ketään, joka tekee julistuksen virkaan yksipuolisesti tai on asetettu tehtävään epämääräisten etujen varjolla. Myös Venezuelan asevoimien operatiivinen komentaja Remigio Ceballos ilmoitti, että maan asevoimat pysyvät uskollisena Madurolle.
Suurmielenosoituksia ympäri maata
Keskiviikkona eri puolilla Venezuelaa sadattuhannet ihmiset osoittivat mieltään Maduron hallintoa vastaan. Venezuelaisen ihmisoikeusjärjestön mukaan (siirryt toiseen palveluun) ainakin 14 ihmistä on kuollut mielenosoittajien ja turvallisuusjoukkojen yhteenotoissa.
Ihmisoikeusjärjestö Foro Penalin mukaan yhteenotoissa on pidätetty yli 170 ihmistä. Järjestön johtaja Alfredo Romero tviittasi asiasta torstaina Suomen aikaa.
#23ENE Reporte @foropenal 11:50PM: ARRESTOS por protestas #23ENE. TOTAL 175: Anzoátegui 2, Aragua 6, Barinas 2, Bolívar 18, Caracas 10, Monagas 38, Miranda 1, Lara 28, Táchira 14, Zulia 46, Falcón 1, Yaracuy 1, Guárico 2, Cojedes 1, Carabobo 5.
— Alfredo Romero (@alfredoromero) 24. tammikuuta 2019
Mielenosoitukset ovat suurimmat sitten kevään 2017 suurmielenosoitusten, jotka kestivät useita kuukausia.
Oppositio syyttää Maduroa itsevaltaisuudesta ja valtaoikeuksien ylittämisestä perustuslain vastaisesti.
Vuonna 2016 Maduron tukijat menettivät enemmistönsä maan parlamentissa, mutta Madurolle lojaali korkein oikeus vei parlamentilta toimivallan seuraavana vuonna.
Venezuela kärsii parhaillaan modernin historiansa vakavimmasta talouskriisistä. Vaikka maassa on maailman suurimmat öljyvarannot, eletään Venezuelassa inhimillistä katastrofia. Kaikesta mahdollisesta on pulaa alkaen saippuasta ja vessapaperista aina perusruokatarvikkeisiin ja lääkkeisiin. Maan terveydenhuolto on romahtamassa. Arviolta jopa 90 prosenttia maan väestöstä elää köyhyydessä.
Aiheesta muualla:
Lähteet: AP, AFP, Reuters
