Saako uusista lennoista, laivoista ja autoista enää iloita ilmastoahdistuksen keskellä? Lounais-Suomi tasapainoilee päästöjen ja talouskasvun välillä

Ympäristötietoisten asiakkaiden huomioiminen voi nousta yritysten valttikortiksi kiristyvässä kilpailussa.

Ympäristöasiat
Uudenkaupungin autotehdas
Jyrki Lyytikkä / Yle

Kun alle 16 000 asukkaan kaupunkiin palkataan tuhansia uusia työntekijöitä kahdessa vuodessa, alkaa teollisuuden hurja kasvuvauhti tuntua todelliselta. Eikä kasvulle näy loppua. Uudenkaupungin autotehdas hakee uusia työntekijöitä edelleen.

Koko Lounais-Suomi tuntuu olevan samassa imussa. Syksyn uutisten mukaan alueelle syntyi lähes puolet Suomen uusista työpaikoista.

Nousukaudesta ei näiden tietojen valossa ole epäilystäkään.

Kolikolla on toinenkin puoli. Teollisuuden lisääntyminen tarkoittaa myös lisää päästöjä. Voiko teollisuuden menestyksestä iloita hyvällä omallatunnolla, jos kantaa huolta ilmastonmuutoksesta?

Turun kaupunginjohtaja Minna Arve uskoo, että voi. Kasvu tuo mukanaan kaivattua elinvoimaa ja kehitystä.

– Kehityksen positiivisessa ilmapiirissä on otollisempi maaperä tehdä päätöksiä, joita kunnianhimoinen ilmastopolitiikka edellyttää, hän toteaa.

Ilmastopohdinta mukaan kasvusuunnitelmiin

Käytännössä Turku panostaa tällä hetkellä energiaratkaisuihin, liikkumiseen ja kaupunkirakenteeseen. Kaikissa niissä voidaan Minna Arven mukaan huomioida myös ilmastopolitiikka.

– Teemme esimerkiksi joukkoliikenneratkaisuja, jotka tukevat kasvua, mutta vastaavat myös ilmastohuoleen. Kaupunkirakennetta tiivistämällä saamme kaupunkiin lisää asuntoja ja työpaikkoja, rakentaen samalla kestävää kaupunkia.

Turun kasvu näkyy myös lentoyhtiöiden kiinnostuksessa avata reittejä kaupunkiin. Lentoliikenne on yksi merkittävimmistä suomalaisten ilmastoa rasittavista toimista. Arve ei silti peittele innostustaan lisäreiteistä.

– On kiistatonta, että lentäminen rasittaa ilmastoa. Samalla saavutettavuus on yksi merkittävimmistä tekijöistä kaupungin menestykselle. Turun lentoliikenteen vahva kasvu on merkki kaupungin vetovoiman ja kiinnostavuuden kasvusta ja siitä on vaikea olla iloitsematta.

Arve ajattelee asiaa niin, että lentoliikenne pysyy yhtälössä joka tapauksessa, sillä ihmisten liikkumisen tarve ei ole osoittanut vähenemisen merkkejä.

Ihmiset matkustavat edelleen niin työssä kuin vapaa-ajalla. Siksi lentoliikenteessä pitäisikin kääntää katse päästöjen vähentämiseen teknisen kehityksen avulla.

"Matkustusta ei tarvitse hylätä"

Tekninen kehitys on mielessä myös laivoja valmistavalla Meyerin Turun-telakalla. Viestintäpäällikkö Tapani Mylly uskoo, että tulevaisuuden matkustajien ei tarvitse hylätä ainakaan risteilymatkustamista lomanviettotapana.

– Lähtökohtamme on, että Meyerin telakoilla rakennetut laivat ovat koko elinkaarensa aikana mahdollisimman ympäristöystävällisiä ja vähäpäästöisiä. Viemme alaa myös tässä mielessä eteenpäin.

Olemme maailman parhaita laivojen energiakulutuksen minimoinnissa.

Tapani Mylly

Tällä hetkellä Meyerin tilauskirjassa olevasta seitsemästä risteilylaivasta kuusi on LNG-käyttöisiä. Alalla kehitetään kuumeisesti jo seuraavia energiatuotannon keinoja ja pohditaan vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttömahdollisuuksia.

– Meyerin telakat ovat tämän kehityksen kärjessä, samoin kuin olemme maailman parhaita laivojen energiakulutuksen minimoinnissa. Tällä viikolla Kielissä luovutettu uusi Mein Schiff 2 -alus kuluttaa jopa 30–40 prosenttia vähemmän energiaa kuin vastaavat muut referenssilaivat, Mylly kehuu.

Päästöt avainasemassa

Päästöt ovat avainasemassa ilmaston tulevaisuuden kannalta. Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen erityisasiantuntija Sirkka Heinonen muistuttaa, että pitkällä tähtäimellä vain sellainen kasvu on kestävää, joka huomioi ympäristöhaitat.

– On kysyttävä, käytetäänkö kasvussa hupenevia luonnon resursseja, voisiko niiden kulutuksen minimoida ja aiheuttaako kasvu lisää päästöjä. Päästöjen syntyminen on ykkösasia, jota vähentämällä ilmastonmuutosta pyritään hillitsemään.

Talouskasvu ja ympäristöystävällisyys eivät sulje toisiaan pois.

Esimerkiksi voimakkaasti kasvaneen Uudenkaupungin autotehtaan tiloissa päästöjen määrää on saatu tiputettua roimasti viime vuosina.

Valmet Automotiven laatujohtaja Kimmo Kuvaja kertoo, että tehtaan hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet viimeisen neljän vuoden aikana noin kolmanneksella tuotettua autoa kohti. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt on puolestaan saatu puolitettua viimeisen viiden vuoden aikana.

– Olemme investoineet viimeisten vuosien aikana useita kymmeniä miljoonia euroja tuotantoprosessien kehittämiseen. Pyrimme huomioimaan kaikissa investoinneissa sekä energiatehokkuuden että ympäristönäkökulmat, Kuvaja kertoo.

Tehokkuutta ympäristön ehdoilla

Vaikka investoinneissa pohditaankin ensisijaisesti niiden vaikutusta tuotannon tehokkuuteen ja talouden kasvuun, eivät puheet ympäristöpolitiikasta ole pelkkiä puheita.

Valmet Automotive on sitoutunut vähentämään kokonaisenergian käyttöä 7 prosenttia vuosien 2015–2025 aikana. Kimmo Kuvajan mukaan suunta näyttää jo nyt hyvältä.

– Olemme hyvin sillä tiellä ja uskon vahvasti, että tavoite tulee toteutumaan, ellei jopa ylittymään.

Autotehdas on muun muassa uudistamassa kaikki dieselillä ja lyijyakuilla toimivat trukit ja korvaamassa ne litiumioniakkuja käyttävillä sähkötrukeilla.

Olemme sitoutuneet vähentämään energiankulutusta neljällä prosentilla samalla kun tuotanto kaksinkertaistuu.

Tapani Mylly

Tilauskirjojaan vauhdilla täyttävä Meyerin telakka Turussa puolestaan siirtyi täysin uusiutuvan sähkön varaan viime vuonna. Sillä on parhaillaan käynnissä 200 miljoonan euron investointiohjelma, joka tähtää energiankulutuksen laskuun.

– Olemme sitoutuneet laskemaan energiankulutustamme vuoteen 2021 mennessä 4 prosenttia edellisvuoden tasosta. Samalla tuotantomme lähes kaksinkertaistuu viime vuodesta, joten tavoite on kunnianhimoinen, telakan viestintäpäällikkö Tapani Mylly kertoo.

Rohkeutta uudistua

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen erityisasiantuntija Sirkka Heinonen toivoo, että jokainen yritys tarkastelisi perinteisiä toimintamallejaan ja pohtisi, miten ja milloin on aika uudistua.

Siihen liittyen hän peräänkuuluttaa jokaiselta yritykseltä omaa tulevaisuusstrategiaa.

– Maailmalla tulee muutos yhä syvenemään. Strategian myötä yrityksellä olisi kyky pärjätä muuttuvissa toimintaympäristöissä ja reagoida uusiin haasteisiin.

Tulisi ottaa rohkeita askelia ja myöntää, että energiavallankumous on edessä.

Sirkka Heinonen

Heinonen kokee, että ilmastonmuutos pakottaa kaikki miettimään käytössä olevia energiajärjestelmiä uudelleen. Edessä ovat ajat, jolloin tarvitaan yhä enemmän uusiutuvaa energiaa auringosta, tuulesta ja vedestä.

– Tulisi ottaa rohkeita askelia ja myöntää, että energiavallankumous on edessä. Voittajia ovat ne yritykset, jotka lähtevät tähän mukaan, Heinonen toteaa.

Kuluttajat osaavat vaatia

Autoteollisuuden tulevaisuuden Sirkka Heinonen näkee sähkö- ja hybridiautojen valmistuksessa. Hän uskoo, että myös kuluttajien toiveet kannustavat ympäristöystävällisempään suuntaan – alalla kuin alalla.

– Kuluttajat tulevat yhä enemmän pyytämään tietoja ja läpinäkyvyyttä yrityksiltä. He haluavat tietää, miten tuotteet ja palvelut on tuotettu ja minkälaisia ympäristövaikutuksia niillä on.

Asiakkaat kysyvät ympäristöasioiden perään entistä enemmän.

Kimmo Kuvaja

Mitä vähemmän yritys tuhlaa luonnonvaroja ja mitä enemmän se käyttää uusiutuvaa energiaa, sitä suurempi valtti sillä on Heinosen mukaan kiristyvässä kilpailussa.

Valmet Automotiven laatujohtaja Kimmo Kuvaja tunnistaa suuntauksen jo nyt.

– Uusien tarjouskyselyjen myötä olen huomannut, että asiakkaat kysyvät ympäristöasioiden perään entistä enemmän.

Nyt on aika toimia

Syytä olisikin, jos ilmaston lämpeneminen painaa mieltä yhtään. Syksyllä julkaistun IPCC:n eli hallitusten välisen ilmastopaneelin raportin mukaan toimet lämpenemisen taittamiseksi on aloitettava välittömästi.

– Lähivuodet ovat luultavasti tärkein ajanjakso koko ihmiskunnan historiassa, arvioi IPCC:n puheenjohtajistoon kuuluva Debra Roberts raportin julkistamisen yhteydessä.

Jotta maapallon lämpeneminen ei ylittäisi tavoiterajaa, pitäisi maailmanlaajuiset nettopäästöt kääntää jyrkkään laskuun jo ensi vuonna. Täyteen päästöttömyyteen pitäisi päästä vuoteen 2050 mennessä.

Tämä on kirkkaana mielessä ainakin valveutuneimmissa suomalaisissa yrityksissä ja kaupungeissa.

Kannustusta, ei syyllistämistä

Turussa välitavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2029 mennessä. Sen saavuttamiseksi kaupunkikonsernin uudisrakennukset nousevat kaupunginjohtaja Minna Arven mukaan innovatiivisten energiaratkaisujen varaan.

Kokonaispäästöjen vähentämiseksi kaupunki muun muassa kehottaa työntekijöitään käyttämään yhteiskäyttöajoneuvoja ja henkilöstölle tarjotaan joukkoliikenteen työsuhdematkalippu.

Halu ajaa ympäristön asiaa lähtee kuitenkin jokaisesta itsestään. Arven mukaan kaupungin rooli on tarjota mahdollisuuksia, vetää linjauksia ja kannustaa parhaansa mukaan muita noudattamaan niitä.

– Pidän tärkeänä, että kannustamme ennemmin kuin syyllistämme, hän toteaa.