Ennakoiko Maailmanlopun kello ydinaseuhan kärjistymistä – mikä uhkaa maailmanrauhaa? Näin tutkija ja rauhanaktivisti vastaavat kysymyksiin asevarustelusta ja uhkakuvista.

Mikä on ydinuhan tila – tässä ohjelmajohtaja Mika Aaltolan ja rauhanaktivisti Laura Lodeniuksen vastaukset yleisön kysymyksiin.

Ydinaseuhat
Mika Aaltola ja Laura Lodenius
Mika Aaltola ja Laura LodeniusYle

Ydinasetutkijat määrittävät tänä iltana jälleen arvionsa siitä, kuinka lähellä maailma on ydinsodan mahdollisuutta.

Ydinaseuhka ei ole väistynyt, vaan on tutkijoiden arvion mukaan jopa kärjistynyt. Vuosi sitten Maailmanlopun kellon viisarit siirtrettiin osoittamaan kahta minuuttia vaille keskiyötä.

Mikä askarruttaa? Kysymysten esittämisen voi aloittaa jo nyt tämän juttupohjan kommenttiosassa. Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius ja Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola ovat vastanneet kysymyksiin kello 14-16.

Kysymyksiä ei voi enää esittää ja kommentointi on - kuten ennalta ilmoitettiin - nyt päättynyt. Kiitoksia kysymyksistä ja aktiivisuudesta.!

Ydinsota vai ilmastonmuutos?

1. kysymys: – Kumpi on suurempi todennäköinen riski tavalliselle keskiverto kansalaiselle, ydinasehyökkäys vai ilmastonmuutos lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?

Laura Lodenius vastaa: – Uhat on hieman eri tyyppisiä. Ilmastonmuutos on iso haaste ihmiskunnalle ja asia jolle pitää tehdä jotain tässä ja nyt konkreettisilla teoilla – mutta ydinaseuhka on myös yhtä todellinen ja edelleen yhtä ajankohtainen kun kylmän sodan aikana. Uhkaa on lisännyt kiristynyt turvallisuuspoliittinen ilmapiiri maailmassa, mutta myös se ettei vähän aikaan ole ollut globaalia tietoisuutta ydinaseuhasta. Se on unohdettu ajankohtaisista kysymyksistä. Tuomiopäivän kellon aikaa asetettaessa otetaan huomioon kuitenkin myös ilmastokriisi.

– On ollut monta läheltä piti -tilannetta historiassa. Niiden mahdollisuutta ei ole edelleenkään poistettu. Yksi askel olisi se että poistettaisiin ydinaseiden kärjet välittömästä toimintavalmiudesta, niin että vahingon mahdollisuus vähenisi. Olisi lisättävä luottamusta herättävää dialogia ydinasevaltojen välillä ja siirrettävä ohjukset kauemmaksi laukaisualustoista.

–Työtä on tehtävä myös ydinmateriaaliin liittyvän turvallisuuden parissa, niin että terroristit tai muut ei-valtiolliset toimijat eivät pääse käsiksi ydinasemateriaaliin.

Mika Aaltola vastaa: – Vahingossa tai tahallaan syttyvä ydinsota vaikuttaisi moderniin elämään salamannopeasti. Todennäköisyys ydinsodalle on hyvin pieni, mutta seuraukset olisivat hyvin tuhoisat. Tämän matalan todennäköisyyden mutta suurten seurauksien ilmiön vertaaminen ilmastonmuutokseen on vaikeaa.

– Kontrolloimaton ilmastonmuutos nostaa äärimmäisten sääilmiöiden todennäköisyytta samalla tehden suuresta osasta maapalloa elinkelvotonta. Ilmastonmuutoksen todennäköisyys on suuri ja sen seuraukset vähittäisiä, mutta pitkällä tähtäimellä äärimmäisen vakavia. Toisaalta ilmastonmuutos epävakauttaa myös suurvaltoja tehden niiden käyttäytymisen ennakoimisesta vaikeampaa. Tällä saattaa olla merkitystä myös suurvaltakonfliktien todennäköisyyttä arvioitaessa

Kauhun tasapaino?

2. kysymys: – Onko ydinaseiden luoma kauhun tasapaino auttanut pitämään rauhan esimerkiksi Euroopassa?

Laura Lodenius vastaa: – Näinkin voi ajatella. Emme ihan voi tietää oikeaa vastausta siihen mikä on johtunut historiassa mistäkin. Toisaalta ydinaseisiin on käytetty miljardeja ja miljardeja veronmaksajien ja valtioiden varoja. Ne olisi muuten voitu ohjata kestävän . turvallisuuden ja vakauden luomiseen. Nyt on edelleen valtava riski vahingossa tapahtuvan ydinaseiden käytön ja näin aiheutuvan valtavan tuhon suhteen

Mika Aaltola vastaa: – Kauhun tasapainon sanotaan usein säilyttäneen rauhan Euroopassa. Se nosti sodan kynnystä hyvin korkeaksi, koska seuraukset saattaisivat olla omaa olemassaoloa uhkaavia. Toisaalta sotaa käytiin epäsuorasti esimerkiksi Lähi-idässä ja Afrikassa sekä tukemalla erilaisia kapinaliikkeitä ja terroristisia ryhmiä eri puolilla maailmaan.

– Kauhun tasapainon logiikan pitävyyttä on kuitenkin vaikea mitata. Se toimii niin kauan kun toisin todetaan.

3. kysymys: – Eikö ydinaseiden käyttö ole jo siksi järjetöntä että jokin maa tai maa-alue pilaantuu ydinsaasteen takia pitkäksi ajaksi ja tuho on järjetön?

Laura Lodenius vastaa: – Kyllä. Nykyään on tutkittu että alueellinenkin ydinräjäytys tuhoasi ilmakehää, niin että ruuantuotanto vahingoisi suurilla alueilla maapalloa. Näin syntyisi globaali nälänhätä, mikä aiheuttaisi suuria väestönsiirtoja. Tähän ei edes tarvittaisi ydinasevaltioiden isoja pommeja .

Vaikuttaako Venäjän haaste?

4. kysymys: – Kuinka Venäjän toimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa ovat vaikuttaneet Maailmanlopun kellon asentoon?

Mika Aaltola vastaa: – Suurvaltapolitiikan korostuminen ja Venäjän haaste vakiintuneelle turvallisuusnormistolle on korostanut mahdollisuutta suurvaltakonflikteihin. Tämä mahdollisuus on puolestaan johtanut muutokseen ydinaseiden merkityksessä.

– Ne olivat kylmän sodan lopun jälkeen pääsääntöisesti symboleja suurvaltastatuksesta. Tämä pelkkä symboliarvo on jäänyt taustalle. Nyt ydinaseilla on myös muita käyttöjä. Ydinasedoktriinit ovat uudistuneet ja on ollut merkkejä niiden käytön harjoittelemisesta.. Suurvallat ovat pyyhkineet pölyjä ydinaseiden päältä ja tämä vaikuttaa tuomiopäivän kellon asentoon.

Kuka siirtää Tuomiopäivän kellon viisaria?

5. kysymys: - Mikä on maailmanlopun kello ? Kuka sen näyttämän ajan määrittelee ?

Laura Lodenius vastaa: – Myös "Tuomipäivän kellona" tunnetun kellon tarkoitus on varoittaa suurta yleisöä ja päättäjiä siitä, miten teknolgia jota olemme itse kehittäneet voi tuhota koko maapallon. Kello on vertauskuva. Ajatus on herättää ihmiset ja valtiot toimiin näitä uhkia vastaan. Kello kehitettiin jo vuonna 1947 ydinaseuhan takia. Vuonna 2007 arvioon lisättiin myös ilmastonmuutokseen liittyvä uhkatekijä. Ydinasetutkijoiden julkaisu Bulletin of the Atomic Scientists ja siihen liittyvän tutkijaryhmä hallitus tapaa kahdesti vuodessa keskustelemaan tilanteesta ja tekee arvion.

– Hallitus koostuu tutkijoista, joilla on syvällinen tuntemus ydinasekysymyksiin ja ilmasto-kysymyksiin. Usein samat asiantuntijat ovat myös hallitusten neuvonantajia, ja pitävät yhteyttä myös Nobel-palkinnon saajiin.

Uhkaavatko superaseet?

6. kysymys: – Onko tietoa vielä tehokkaammista aseista? Neuvotellaanko niistä?

Mika Aaltola vastaa: – Ydinaseita koskevat sopimukset ovat vanhentumassa tai ne on irtisanottu. Koko ydinasesäätelymekanismi on huonossa kunnossa. Teknologinen kehitys vie kohti nopeampia ja suuremman tuhovoiman aseita. Samalla Kiinan nousu on tehnyt USAn ja Venäjän välisistä neuvotteluista aikaisempaa suppeampia ja vähemmän kattavia. Ydinaseklubiin on myös liittynyt uusia valtioita. Kehitys on monella tavalla huolestuttavaa.

Miksi ydinaseita on yli tarpeen?

7. kysymys: – Kuinka paljon tarpeettomia ydinaseita suurvalloilla on - ja miksi?

Mika Aaltola vastaa: – Nykyinen ydinaseistuksen taso on laskettu melko minimiin USA:n ja Venäjän välisen tasapainon kannalta. Kiinan lisääntyvä ydinasekyvykkyys on kuitenkin lisäämässä paineita ydinaseiden määrän nostamiseksi.

Laura Lodenius vastaa: – Ydinasekärkiä on tarpeeksi tuhoamaan maapallo moneen kertaan. Rauhanliikkeen mielestä ne ovat kaikki tarpeettomia ja vaarallisia ! Osalla valtioista ydinase liittyy maan tarpeeseen osoittaa asemaa globaalipolitiikassa - esimerkiksi Ranskalle kyse onb varmaan enemmänkin maan asemasta kuin turvallisuudesta.

– Intialle, Pakistanille ja Israelille on kyse alueellisesta valta-asemasta. Israel ei myönnä eikä kiellä ydinaseen olemassaoloa, mutta yleisen käsityksen mukaan sillä on jonkinlainen ydinase.

– YK:n turvallisuusneuvostossa pysyvän paikan ovat saaneet viisi aikanaan hyväksyttyä ydinasevaltiota , joten ydinaseet konkreettisesti antavat asemaa maailmanpolitiikassa. Pohjois-Korea onnistui saamaan itselleen neuvottelupöytään paikan - ulos pattitilanteesta jossa oli poliittisesti - ydinasekokeillaan.

– Yhteensä lasketaan ydinasekärkiä olevan on noin 15 000 koko maailmassa, niistä noin 90% Yhdysvalloilla ja Venäjällä, muutama sata kullakin muulla ja Pohjois-Korealla kenties jo kymmeniä. Arvioiden mukaan aseista on "aktiivisia" noin puolet, loput varastoituna ja varastoissa ja käyttöön otettavissa. Sekä Yhdysvaltain että Venäjän ydinaseoppi sallii ydinaseen käytön ensimmäisenä, ja silloin kun kansallinen olemassaolo koetaan uhatuksi.

Kuinka räjäytys lähialueella vaikuttaisi?

8. kysymys: – Miten Suomi selviäisi talvipakkasilla, jos elekromagneettisen pulssin aiheuttava EMP-pommi räjäytettäisiin lähialueilla ?

Mika Aaltola vastaa: – Huonosti. Digitalisoituneen yhteiskunnan toimivuus on yhä enemmän keskitetyn sähköverkon varassa. Tätä korvaavia paikallisia ratkaisuja kannattaisi kehittää jonkinasteisen toimintakyvyn säilyttämiseksi.

Keitä ovat kokemusasiantuntijat?

9. kysymys: – Mikä on kokemusasiantuntijan näkemys asiaan?

Laura Lodenius vastaa: – Hibakushat, eli he jotka selvisivät hengissä ydinräjäytyksestä, ovat vahvasti mukana rauhanliikkeessä ja ydinaseiden vastaisessa liikkeessä. Mukana on myös heidän lapsiaan, jotka kantavat geneettisiä sairauksia Hiroshiman ja Nagasakin pommitusten jäljiltä.

– Kun ydinaseiden vastainen kampanja sai Nobelin rauhanpalkinnon niin yksi kiitospuheen pitäjistä oli ydinase-selviytyjä. Hibakushat ovat käyneet myös Suomessa tapaamassa päättäjiä, ja viesti on selvä: ydinaseet pitää kieltää ja kaikkien vastuunsa tuntevien maiden pitää liittyä ydinasekieltosopimukseen.

Onko kyse pelottelusta?

10. kysymys: – Miten onnistunutta kellon viisarien siirtely on ollut - onko viisarien asento kuvannut todellista maailmantilannetta vai onko kyse tarkoitushakuisesta pelottelusta ydinsodalla?

Laura Lodenius vastaa: – Viisarien siirtämisilmoitus on herätys huomioida kasvanut riski, ja toimii monimutkaiseksi koetun asian vertauskuvana. Sitä voi kutsua myös pelotteluksi - siinä mielessä että ihmisten ja valtioiden on hyvä tietää että uhka on todellinen!

Voiko ydinaseiden käytön kieltää?

11. kysymys: – Eikö pitäisi teknologian - kuten ydinpommin - sijasta kieltää teknologian väärinkäyttö?

Laura Lodenius vastaa: – Ydinaseiden käyttäminen onkin kielletty, sillä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaan voimakäytön pitää olla suhteellista ja siviilejä pitää suojella. Nämä kummatkin seikat kieltävät ydinaseen käytön, sillä sellaisen seurauksena uhrit olisivat pääosin siviilejä ja voimakäyttö täysin suhteetonta! Mutta kansainvälinen tuomioistuin on ollut hieman jakautunut sen suhteen, onko ydinaseella uhkaaminen ja ydinsotaan valmistautuminen jo sinänsä kiellettyä.