Suomessa heitä pidettiin pettureina, Karjala muistaa nyt sankareina – punaisten suomalaisten historia esillä museonäyttelyssä Petroskoissa

Karjalan kansallismuseo esittelee punaisten suomalaisten roolia Karjalan tasavallan rakentamisessa.

Karjalan tasavalta
Kustaa Rovio ja Toivo Antikainen
Kustaa Rovio ja Toivo Antikainen ovat esillä Karjalan kansallismuseon näyttelyssä.Heikki Haapalainen / Yle

Näyttelyn visuaalinen vetonaula ei ainakaan jää epäselväksi. Pienellä puukorokkeella seisoo mallinukke, jolla on jaloissaan lapikkaat, päällä vaaleanruskea turkiskaulustakki ja käsissä suksisauvat. Asua täydentävät rinnalla roikkuvat kiikarit ja päässä oleva piippalakki, johon on ommeltu iso tähti. Hahmon vierellä on reppu ja kiväärit ristissä, takaseinään on kiinnitetty huomattavan pitkät puusukset.

Kyseessä on tietysti punaupseeri Toivo Antikainen, jonka johtamat hiihtojoukot yllättivät ja lähes tuhosivat suomalaisten vapaaehtoisten sissijoukon Itä-Karjalan Kiimasjärvellä vuonna 1922 (siirryt toiseen palveluun).

Hiihtäjähahmo Karjalan kansallismuseon näyttelyssä Petroskoissa
Heikki Haapalainen / Yle

Antikainen pakeni monien muiden punaisten tavoin sisällissodan jälkeen Suomesta Venäjälle, jossa hän oli muun muassa perustamassa Suomen kommunistista puoluetta ja kukistamassa Kronstadtin kapinaa.

En ole koskaan peitellyt enkä vähätellyt näitä punikkijuuria.

Armas Mashin

"Tavoitteemme on näyttää, miten suuri rooli näillä ihmisillä oli"

Nyt Antikainen on mukana Karjalan kansallismuseon erikoisnäyttelyssä, jossa esitellään Suomesta paenneiden punaisten perintöä ja merkitystä Karjalan tasavallassa. Esillä on runsaasti valokuvia, asiakirjoja ja henkilökohtaisia esineitä, joita ei ole aiemmin ollut julkisesti nähtävänä.

Edward Gyllingin työpöytä Karjalan kansallismuseon näyttelyssä
Edward Gylling työskenteli aikoinaan samassa rakennuksessa, jossa Karjalan kansallismuseo toimii.Heikki Haapalainen / Yle

Mukana on esimerkiksi Neuvosto-Karjalan pääministerin Edward Gyllingin työpöydälle kuuluneita tavaroita. Museonjohtaja Mihail Goldenbergin mielestä esineillä on suuri symbolinen arvo, sillä museorakennus on sama, jossa Gylling aikoinaan työskenteli.

– Päätavoitteemme on näyttää, miten suuri rooli näillä ihmisillä oli Karjalan tasavallan perustamisessa. Sen kulttuurissa, taloudessa, opetuksessa. Kaikilla aloilla, Goldenberg sanoo.

Museonjohtaja Mihail Goldenberg
Mihail Goldenbergin mielestä punaisilla suomalaisilla oli merkittävä rooli Karjalan tasavallan rakentamisessa.Heikki Haapalainen / Yle

Suomessa murhaaja, Karjalassa sankari

Goldenberg on selvästi vaikuttunut Toivo Antikaisesta. Suomalaiskommunistista on museon kokoelmissa yhteensä 45 valokuvaa, joista jokaisessa hän on museonjohtajan mukaan keskellä kuvaa.

– Hän on keskellä jopa saunassa. Johtaja, Goldenberg kehuu ja näyttää kuvaa, jossa Antikainen ja joukko muita miehiä kylpee kelteisillään.

Toivo Antikainen saunoo
Toivo Antikainen on keskeinen hahmo jopa saunassa otetussa valokuvassa.Heikki Haapalainen / Yle

Antikainen toimi Suomessa 1920–30-luvuilla maanalaisen sotilaslinjan järjestäjänä. Antikainen jäi kiinni vuonna 1934 ja joutui oikeuteen, jossa häntä syytettiin muun muassa suomalaisvapaaehtoisen polttamisesta elävältä Kiimasjärvellä. Korkein oikeus tuomitsi Antikaisen murhasta elinkautiseen, mutta hänet vapautettiin Neuvostoliiton vaatimuksesta jo välirauhan aikana.

Karjalassa Antikainen on yhä arvostettu ja legendaarinen hahmo. Sitä hän on myös petroskoilaiselle Armas Mashinille.

– Antikainen on mies, jonka johdolla vaalittiin ja puolustettiin Venäjän ja myös Karjalan alueellista eheyttä ja itsenäisyyttä, Mashin muotoilee.

"En ole koskaan vähätellyt punikkijuuria"

Armas Mashinin isoisän isä Karl Vikström oli mukana punakaartissa ja pakeni sisällissodan jälkeen Venäjälle.

Vikströmin poika Uljas oli myöhemmin arvostettu kirjailija ja Karjalan autonomisen neuvostotasavallan ansioitunut kulttuurityöntekijä. Hänen lukuisten teostensa joukossa on muun muassa dokumenttiromaani Toiska, joka kertoo Toivo Antikaisen elämästä.

– En ole koskaan peitellyt enkä vähätellyt näitä punikkijuuria. Minun mieleni ja sydämeni ovat päinvastoin aina olleet punasuomalaisten puolella, Mashin hymyilee.

Armas Mashin
Armas Mashinin mukaan hänen ei ole koskaan tarvinnut hävetä sukunsa punaista menneisyyttä.Heikki Haapalainen / Yle

Nimikkokatuja ja patsaita

Suomen sisällissodassa hävinneet punaiset ovat yleisemminkin olleet tunnustettu osa Karjalan tasavallan historiaa, ja suomalaisten kommunistien kunniaksi on nimetty katuja eri puolilla Karjalaa.

Toivo Antikaisella on oma nimikkokatu Petroskoin lisäksi myös ainakin Segezhassa, Kostamuksessa ja Sortavalassa. Petroskoissa oman kadun on saanut myös muun muassa Kustaa Rovio, joka aikoinaan toimi puoluejohtajana Neuvosto-Karjalassa.

Punaisille suomalaisille on pystytetty myös patsaita. Niistä tunnetuin lienee suuri Otto Wille Kuusisen patsas Äänisen rannalla Petroskoissa.

Patsasta suunniteltiin Petroskoihin aikoinaan myös Toivo Antikaiselle. Karjalan tasavallan hallitus päätti patsaan pystyttämisestä jo 1960-luvun lopulla, mutta jostain syystä hanke ei koskaan toteutunut.

Korjattu 29.1.2019 klo 13.18 Mashinin isoisän isän nimi Karl Vikströmiksi.