Analyysi: EKP piti ohjauskoron nollassa – asuntovelallisten kulta-aika jatkunee ainakin tämän vuoden

Euroalueen kasvunäkymät ovat heikentyneet, mutta taantuman todennäköisyys on pieni, pääjohtaja Mario Draghi sanoi tiedotustilaisuudessa Frankfurtissa.

korko
Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi.
"Brexit-juttu ei vaikuta euroalueeseen kovinkaan paljoa", Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi sanoi EKP:n neuvoston rahapolitiikkakokouksen jälkeen torstaina. Suomea kokouksessa edusti Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Arne Dedert / EPA

Euroopan keskuspankki EKP piti euroalueen ohjauskoron ennallaan tasan nollassa prosentissa torstain kokouksessaan.

Korkopäätös oli odotettu, eikä markkinoilla odoteta uutta koronnostoa ainakaan ennen loppuvuotta – jotkut ekonomistit ja analyytikot eivät odota koko vuonna.

Ohjauskorko on ollut nollassa vuoden 2016 marraskuusta lähtien. Ohjauskorko vaikuttaa suoraan asuntolainoihin, joiden korot ovat olleet matalat viime vuodet.

Myös talletuskoron EKP piti torstaina ennallaan -0,40 prosentissa.

Pääjohtaja Mario Draghin mukaan elvytystoimia tarvitaan yhä, koska taloudessa on epävarmuuksia ennen muuta geopoliittisten riskien, protektionismin lisääntymisen ja rahoitusmarkkinoiden heilahtelujen vuoksi.

– Kasvu on lähitulevaisuudessa heikompaa kuin on ennakoitu, Draghi sanoi. Aiemmin talouskasvu on ollut keskuspankin mielestä vakaalla pohjalla.

Draghin mukaan keskuspankkien johtajat olivat kokouksessa yksimielisiä siitä, että taantuman riski on kuitenkin pieni.

Inflaatio kiihtyy palkankorotusten seurauksena

Draghi kertoi EKP:n uskovan inflaation kiihtyvän keskipitkällä aikavälillä ennen kaikkea palkankorotuspaineiden vuoksi. Palkat ovat parantuneet viime aikoina Saksassa ja Hollannissa.

– Odotuksemme on, että EKP nostaa korkoa kerran vuoden loppupuolella, ja nyt joulukuu on todennäköisin ajankohta. Jotkut markkinoilla uskovat, että ensimmäinen koronnnosto tulee vasta ensi vuonna, Aktian pääekonomisti Heidi Schauman sanoo.

EKP toisti torstaina lupauksensa pitää korot ennallaan ainakin "ensi kesän yli!.

Matalien korkojen politiikkaa tukee hidas inflaatio ja se, että euroalueen talouskasvussa on laantumisen merkkejä.

Viime vuonna kuluttajahinnat näyttivät lähtevän nousuun, mutta vauhti on laantunut.

Keskuspankin rahapolitiikan päätavoite on turvata hintatason vakaus eli säilyttää euron arvo. Matalalla korolla halutaan tukea taloutta: kannustaa ihmisiä kuluttamaan ja yrityksiä tekemään investointeja.

Etelän pankit aiheuttavat huolta

Tänä vuonna mielenkiinto rahapolitiikassa kohdistuu koronnostojen sijaan keskuspankin muihin markkinaoperaatioihin (siirryt toiseen palveluun). Katseet kääntyvät kohti eurooppalaisia pankkeja.

Etelässä taloudet keikkuvat taantuman partaalla ja pankkeja on pidetty pystyssä keskuspankkirahoituksen turvin. Epävakautta lisää se, että pankkien ja niiden kotivaltioiden kytkentä on hyvin vahva – näin on muun muassa Maltalla, Kyproksella ja Italiassa.

– EKP:n rahapolitiikan poikkeustoimet ovat antaneet monille pankeille tekohengitystä. Riski muodostuu siitä, että pankeilla on siellä hallussaan paljon oman valtion velkapapereita, Finanssialan johtaja ja pääekonomisti Veli-Matti Mattila sanoo.

Eteläisen Euroopan pankeilla on vahvoja kytkentöjä myös valuuttakriisistä toipuvaan Turkkiin. Lisäksi niillä on paljon hoitamattomia luottoja eurokriisin jäljiltä.

Vaikka esimerkiksi Kreikassa ongelmaluottojen määrä on vähentynyt, niitä on yhä yli 40 prosenttia kaikista lainoista.

Ongelmaluotot
Yle Uutisgrafiikka

Jännitystä lisää se, että EKP lopetti neljä vuotta sitten aloittamansa joukkovelkakirjojen (valtionlainojen) osto-ohjelmat juuri vuodenvaihteessa. Käytännössä EKP on siis painanut rahaa eli luonut tyhjästä tuhansia miljardeja uutta rahaa levittämällä arvopaperien osto-ohjelmillaan lisärahaa markkinoille.

Esimerkiksi Italian hallituksen budjettiselkkaus EU:n kanssa on hiipunut uutisotsikoista taustalle, mutta uudet poliittiset väännöt voivat näkyä rahoituksen ongelmina.

Kysymys kuuluu, mistä Italia saa rahaa, kun sen suurin rahoittaja EKP on poistunut markkinoilta.

Aloittaako EKP uudet pankkitukioperaatiot?

Muutama vuosi sitten EKP tuki pankkeja niin kutsutuilla kohdennetuilla pitkäaikaisilla rahoitusoperaatioilla. Pankit saivat lainaa sitä vastaan, että lisäsivät luotonantoa yrityksille ja kotitalouksille.

Näissä operaatioissa eurooppalaiset pankit lainasivat yhteensä yli 700 miljardia euroa. Yli puolet lainoista meni Italian ja Espanjan pankeille.

Ensi vuonna summasta lankeaa maksettavaksi liki 500 miljardia euroa. Vaarana on pankkikriisi, jos pankeilta ei löydy rahoitusta. Ne voivat muodostaa riskin koko Euroopan pankkijärjestelmän kannalta.

Jos EKP katsoo tarpeelliseksi estää pankkikriisiä ja jatkaa pankkien tukemisesta, sen pitää päättää rahoitusoperaatioiden jatkosta tai muista uusista tukiviritelmistä tänä vuonna.

– Teemme mitä tarvitaan. Kasvunäkymien heikentymisellä on vaikutuksia toimiimme, mutta emme keskustelleet niistä, Draghi kertoi torstaina.

Aktian Schauman uskoo, että EKP kyllä käynnistää tänä vuonna tukitoimia estääkseen Italian pankkiongelmien puhkeamisen.

– Voi tulla uusia vuoden tai kahden operaatioita, mutta ei yhtä suuria kuin aikaisemmin.

Samaa mieltä oli OP torstaiaamun markkinakatsauksessaan:

– Näkemyksemme mukaan EKP ei kuitenkaan vielä [tänään torstaina] ilmoita uudesta pitkäaikaisesta kohdennetusta rahoitusoperaatiosta, vaikka keskustelua ohjelmasta onkin todennäköisimmin käyty, vaan ilmoitus ohjelmasta on tulossa myöhemmin keväällä.

Lue lisää:

Suomen Pankki paisuu kuin pullataikina Euroopan keskuspankin elvytyksen takia.