Jää-oopperaan mahtuu tekstiä vain viisi prosenttia siitä, mitä romaanissa on – 3 puheenaihetta talven oopperatapauksesta

Ulla-Lena Lundbergin menestysromaani Jää kääntyy oopperaksi Suomen Kansallisoopperan näyttämöllä. Teos lähetetään Areenassa 5. maaliskuuta, Yle Radio 1:llä 15. maaliskuuta ja Yle Teemalla 22. huhtikuuta.

oopperat

1

Ville Rusanen, Jää 2019
Petter Kummelia esittää baritoni Ville Rusanen (kuvassa). Toisessa miehityksessä roolin laulaa Aarne Pelkonen.Stefan Bremer / Suomen Kansallisooppera

Säveltäjä Jaakko Kuusisto vietti vajaan vuoden eristyksissä Utön saarella

Ulla-Lena Lundbergin Finlandia-palkittu Jää-romaani on kiehtova kuvaus sotien jälkeisestä elämästä saaristossa. Nuori pappi saapuu perheineen saarelle Ahvenanmaan laitamille ja rakentaa siellä elävien ihmisten kanssa tulevaisuutta.

Lundbergin romaaniin pohjautuvan Jää-oopperan säveltäjälle Jaakko Kuusistolle saaristolaiselämä tuli tutuksi 2010-luvun puolivälissä, kun hän vietti keikkasapattia Utön saarella Turun ulkosaaristossa. Vajaa vuosi eristyksissä opetti paljon.

– Kiinnostavinta on se pieni ja tiivis yhteisö. Ihmisten kanssakäyminen on toisenlaista, kun kaikki ovat toisistaan tavallaan riippuvaisia.

Paikoitellen Kuusiston säveltämässä musiikissa pauhaavat suuret luonnonvoimat. Toisinaan oopperassa kuvaillaan saariston ihmisten tavallista kanssakäymistä.

Arkiset asiat tekivät Kuusistoon vaikutuksen Utössä.

– Kaikki ovat siellä ikään kuin samassa veneessä. Jos jokin tarvike on loppu, niin se on loppu, eikä sitä välttämättä saa lisää kävelemällä kauppaan. Sitten koputetaan naapurin oveen, että olisiko teillä kananmunia.

2

Jää-ooppera 2019
Jaakko Kuusisto: Jää, Suomen kansallisoopperassa vuonna 2019Stefan Bremer / Suomen Kansallisooppera

Oopperassa tekstiä on vain viisi prosenttia siitä, mitä romaanissa

Kansallisoopperan päädramaturgi, libretisti Juhani Koivisto luki Jää-romaanin ennen kuin oopperaprojektista oli mitään tietoa.

– Normaalisti luen nopeasti, mutta Jäässä halusin viipyä. Sieltä maailmasta ei vain halunnut astua ulos.

Oopperan tekstin eli libreton kirjoittamista Koivisto kuvailee haastavaksi. Tekstimäärältään libretto on vain viisi prosenttia romaanista.

– Kirja piti ikään kuin purkaa osiin, katsoa, mikä siinä on olennaista, ja alkaa sitten rakentaa sitä uudelleen.

Koivisto joutui karsimaan henkilöhahmoista ja tapahtumista. Keskeiseksi teemaksi jäi vastakkainasettelu luonnon ja ihmisen välillä. Olennaista on myös Petterin ja Monan välinen suhde.

– Ehkä se Monan hyvin erikoinen henkilökuva. Se, miten hän ilmiselvästi rakastaa Petteriä ja Sannaa, jotka ovat hänen elämänsä tärkeimpiä ihmisiä. Silti välillä tuntuu, että hän kohtelee heitä hyvinkin tylysti.

Oopperakokemuksena Jää kestää kaksi ja puoli tuntia.

– Kirjassa luonnonilmiöt, säätilat ja tunteet kuvataan sanoilla, kun taas oopperassa ne kaikki tulevat musiikista. Se luo uuden tason koko kokemukseen, Koivisto sanoo.

Vaikka romaanin sisällöstä on pitänyt karsia, Koivisto on pyrkinyt pitämään kokemuksen ennallaan.

– Jotta se tuntuisi samalta, jättäisi samanlaisen tunnejäljen kuin se romaani.

3

Ville Rusanen, Jää-ooppera
Stefan Bremer / Suomen Kansallisooppera

Riittääkö se, että ooppera voi hyvin Helsingissä? Toiminta hiipumassa muualla

Jaakko Kuusisto tunnetaan musiikin kantaa ottavana moniottelijana. Hän on usein siellä, missä tapahtuu.

Oulussa asuvana oopperasäveltäjänä Kuusisto pohtii Helsingin erityisasemaa kulttuurikaupunkina. Pääkaupunkiseutu on Suomen muotoisessa maassa looginen paikka runsaimmalle tarjonnalle, mutta huolta aiheuttaa se, että säännöllinen oopperatoiminta on monissa pienemmissä kaupungeissa hiipumaan päin.

Viime vuonna esimerkiksi Porin Ooppera meni konkurssiin (siirryt toiseen palveluun) ja Kokkolan oopperayhdistys lopetti toimintansa (siirryt toiseen palveluun). Lahdessa ja Kuopiossa on tätä nykyä oopperan suhteen hiljaista, ja Oulussakin toiminta on epäsäännöllistä.

– Toivoisin, että tulevaisuudessa alueellisen oopperatoiminnan tukemiseen löytyisi paremmin pelimerkkejä. Viime vuosina on nähty liikettä sekä hyvään että huonoon suuntaan eri toimijoiden välillä. Kyllä sitä jossain määrin huolissaan on syytä olla, Kuusisto toteaa.

Jää-ooppera on Kansallisoopperan tilaus. Suomen Kansallisooppera ja -baletti on maamme ainoa vakituinen ammattioopperatalo. Valtio tukee sitä vuodessa noin 45 miljoonalla eurolla. Kuusisto pitää summaa kohtuullisena.

– Kansainvälisessä vertailussa se on normaalilta kuulostava summa. Ooppera on iso taidelaji, johon liittyy erilaisia toimintoja. Jos sitä meinataan tehdä ammattimaisesti alusta loppuun, niin suurin piirtein tällä hintalapulla mennään.

– Tietenkin toivoisin, että vakiintuneita oopperataloja olisi Suomessa enemmänkin. Epäilen vain, että väestöpohjan vuoksi se ei ole realistista.