Sote- ja maakuntauudistus: Lappia uhkaa edelleen iso rahoitusvaje

Rahoituskriteerit eivät tunnista saamenkielisiä. Lisäksi harvaa asutusta painotetaan liian vähän.

Sote-uudistus
Sotekierros Lappi
Raimo Torikka / Yle

Sote- ja maakuntauudistus etenee Lapissa, vaikka tarvittavia lakeja ei ole vielä säädetty.

– Olemme tekemässä koetalousarviota. Se antaa meille suuntaa siitä, miltä maakunnan talous kokonaisuudessaan näyttää. Lisäksi hahmottelemme maakunnan organisaatiota ja strategiaa, kertoo Lapin muutosjohtaja Marja Perälä.

Rahoitusvajeeksi arvioidaan 35 miljoonaa euroa

Palveluiden rahoittaminen on iso kysymysmerkki Lapissa. Viimeisimmän arvion mukaan maakunnan rahoitusvaje on 35 miljoonaa euroa.

– Tietenkin pitää huomioida, että asiat tarkentuvat ajan myötä. Mutta totta kai näitä laskelmia on pidettävä suuntaa antavina, Perälä sanoo.

Ongelma on rahoituksen kriteereissä

Perälän mukaan rahoitusvaje johtuu siitä, että rahoituksen kriteerit eivät tunnista joko tarpeeksi tai lainkaan Lapin erityispiirteitä.

– Meillä on velvollisuus järjestää palvelut kolmella saamenkielellä. Kriteerit eivät kuitenkaan tunnista saamenkielisiä. Rahoituksessa huomioidaan kuitenkin vieraskielisten ja ruotsinkielisten palvelutarpeet.

– Lisäksi meillä on voimakasta teollisuutta ja kasvavaa matkailua. Ne yhdessä pitkien etäisyyksiä ja harvan asutuksen kanssa edellyttävät tiettyä valmiustasoa koko alueella. Sen järjestäminen on Lapissa keskimääräistä kalliimpaa.

Perälän mukaan harvan asutuksen osuus soterahoituksesta on vain 1,5 prosenttia.

– Se tekee Lapissa 30 miljoonaa euroa, mikä ei kuitenkaan ole riittävä huomioiden kustannukset.

Perälä arvostelee myös yleistä periaatetta, jonka mukaan maakuntien on pyrittävä keskimääräisiin kustannuksiin.

– Lapissa on tosi haasteellista päästä valtakunnallisiin keskimääräisiin kustannuksiin huomioiden nämä Lapin erityispiirteet.

Puutteita on havainnut myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta

Perälän mukaan valmistelun yhteydessä tuodaan esille kriteereihin liittyviä haasteita. Toiveita muutoksesta nostaa se, että myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on havainnut puutteita.

– Valiokunnan mietinnössä esitetään kriteereiden avaamista, jos vähintään seitsemän maakuntaa on vaikeuksissa. Myös saamenkielisten palvelujen järjestäminen on nostettu mietinnössä esiin, Perälä kertoo.

Valiokunnan mietinnössä esitetään myös, että maakunnan pitäisi olla mahdollista saada harkinnanvaraista avustusta, jos lakisääteisiä sosiaali- ja terveyspalveluja ei pystytä tuottamaan huomioiden maakunnan muut tehtävät.

Harkinnanvarainen avustus ei voi kuitenkaan jäädä pysyväksi rahoitusautomaatiksi.

– Kun tilanne on tarpeeksi monena vuonna sama, niin varmaan käynnistyvät maakunnan arviointineuvottelut, joissa arvioidaan esimerkiksi sitä, tarvitaanko yhdistämistä toiseen maakuntaan, Perälä arvioi.