Kantti kestää vielä turkiksista elävässä Uudessakaarlepyyssä – "Täytyy vain uskoa ja toivoa, että käänne tulee"

Pitkään jatkunut turkisalan lama koettelee kuntien taloutta seuduilla, missä turkistarhoja on paljon. Uudessakaarlepyyssä rakentaminen on hiipunut ja väestökato kiihtynyt.

turkistarhaus
Tarhaaja Rainer Sjöholm ja kaupunginjohtaja Mats Brandt
Tarhaaja Rainer Sjöholmilla ja kaupunginjohtaja Mats Brandtilla on yhteinen huoli turkistarhauksen tulevaisuudesta.Elina Kaakinen / Yle

Turkistarhalla on tammikuussa hiljaista. Nahoituskausi on ohi ja varjotaloja asuttavat siitoseläimet. Uudessakaarlepyyssä tarhoja omistava Rainer Sjöholm pysähtyy paukkupakkasessa valkoisten minkkien luo ja möyhii vähän niiden olkipesiä.

– Kun minkinnahkojen hinnat kääntyvät nousuun, uskon että näissä valkoisissa hintojen nousu näkyy vielä selvemmin, sanoo Sjöholm.

Uudenkaarlepyyn kaupunginjohtaja Mats Brandt kuuntelee kiinnostuneena. Kaupungin verotuloista turkistarhauksesta tulee suurempi osa kuin missään muussa kunnassa.

7500 asukkaan kaupungin riippuvuus turkiselinkeinosta on sitä luokkaa, että jos tarhoilla menee huonosti, ei kaupungillakaan mene hyvin.

– Tarhauksen merkitys paikalliseen talouselämään on erittäin suuri. Edellisellä myyntikaudella myynnin arvo oli noin 40 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 tehdyn laskelman mukaan 14 prosenttia kaupungin verotuloista tuli turkisalalta, huomauttaa Brandt.

kettu häkissä
Jarkko Heikkinen / Yle

Pitkä alamäki

Turkisalalla huippuvuosi oli 2013, mutta siitä alkoikin sitten alamäki. Tarhoilla on tehty tappiota useana vuotena ja se on rasittanut kuntien taloutta seuduilla, missä turkistarhoja on paljon.

Uudessakaarlepyyssä turkislaman vaikutus näkyy selvästi esimerkiksi siinä, että enimmillään vuonna 2015 kaupunki sai 4,7 miljoonaa euroa yhteisöveroina, mutta kaksi vuotta myöhemmin enää vain 3,4 miljoonaa euroa.

– Turkisalan lama vaikuttaa kaupungin yleiseen vireyteen, toteaa kaupunginjohtaja Brandt.

Brandtin mukaan suurin haaste tällä hetkellä onkin se, miten saadaan tulevaisuudenusko ihmisillä säilymään. Nyt jo on näkyvissä, että uudisrakentaminen on hiipunut ja väestökato kiihtynyt.

Palveluiden karsimisen tielle Uudessakaarlepyyssä ei ole kuitenkaan jouduttu. Akuutissa tilanteessa Uudenkaarlepyyn niinkuin muidenkin turkislamasta kärsivien kuntien pelastukseksi on tullut valtionosuuksien tasausjärjestelmä.

– Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus toimii viiveellä, mutta se on auttanut tämän vuoden talousarviossa miljoonan euron verran, selvittää Brandt.

Uudessakaarlepyyssä tilannetta helpottaa myös se, että kaupungissa on teollisuutta, jolla menee tällä hetkellä hyvin.

– Täällä on opittu siihen, että laskusuhdanteen jälkeen tulee noususuhdanne.

Valoa tunnelin päässä

Sekä kaupunginjohtaja että turkistarhaaja odottavat kuitenkin kuumeisesti parempia aikoja. Vaikka nahkojen hinnat ovat pohjalukemissa, näkee Rainer Sjöholm jo vähän valoa tunnelin päässä.

Saga Fursin hallituksessa istuva Sjöholm uskaltaa ennustaa, että minkkien kohdalla käänne parempaan tapahtuu vuoden sisällä. Ylituotantoa ei enää ole. Huippuvuodesta minkinnahkojen tuotanto on supistunut kolmannekseen.

– Ongelma on ollut se, että ylituotannon takia varastot ovat olleet suuret ja niiden purkamiseen on mennyt aikaa. Nyt tuotanto alkaa olla oikealla tasolla tai jopa alle kulutuksen.

– Täytyy vain uskoa ja toivoa, että käänne tulee. Ja tuleehan se, niin paljon on maailman tuotanto tullut alas.

Uudessakaarlepyyssä tarhaajien kantti on kestänyt odottaa noususuhdannetta. Vain muutama kaupungin tarhaajista on pannut pillit lopullisesti pussiin.

– Tuotantoa on supistettu ja varmasti työntekijöitäkin on jouduttu irtisanomaan, mutta lopettamisia täällä on ollut vähemmän kuin kuulemani mukaan esimerkiksi Vaasan eteläpuolella, selvittää Sjöholm.

Varjotaloissa on tilaa tammikuussa, kun asukkaina on vain siitoseläimiä.
Varjotaloissa on tilaa tammikuussa, kun asukkaina on vain siitoseläimiä.Jarkko Heikkinen / Yle

Imagohaaste

Mats Brandt on ollut Uudenkaarlepyyn kaupunginjohtajana vasta muutaman kuukauden. Pipo ei ole vielä vaihtunut turkislakkiin, mutta kaupungin imagoon paremmin sopiva päähine on jo etsinnässä, tunnustaa Brandt.

Brandt sanoo, että kaupunki haluaa ja aikoo jatkossakin olla johtava turkistuottaja Suomessa. Se tavoite on kirjattu kaupungin tarhastrategiaan eikä siitä tavoitteesta tingitä piirunkaan vertaa.

– Kyllä se näkyy poliittisessa työskentelyssä ja omassakin työskentelyssäni, että työtä turkiselinkeinon eteen halutaan tehdä

Paitsi ylituotannosta on tarhauselinkeino kärsinyt viime vuosina yleisestä keskustelusta, jossa on kyseenalaistettu koko alan tulevaisuus eettisiin ja eläinsuojelullisiin syihin vedoten. Muun muassa turkisvälittäjä Saga Furs selitti viime vuoden tappiotaan osaksi alan kohtaamilla imagohaasteilla.

Uudessakaarlepyyssä ei keskustelulta ole ummistettu korvia, sanoo Brandt.

– Sitä keskustelua on käyty vilkkaasti myös täällä.

Brandt arvioi kuitenkin, että yleinen mielipide on tarhaajien puolella. Elinkeinon tärkeys ja merkitys maaseudulle ymmärretään.

– Tämä on kuitenkin ala, jossa tehdään rehtiä ja rehellistä työtä. Uskon, että ihmisille on tullut yleisesti sellainen vaikutelma, että tarhaajat tekevät parhaansa. Siksi uskon, että alalla on tulevaisuutta.