Jäätelökioskin edustalle ei sallita tuoleja, terassiluvan käsittely voi kestää yli kolme kuukautta – kankea byrokratia rassaa yhä yrittäjiä

Viime vuosien norminpurkutalkoot ovat keventäneet byrokratiaa, mutta edelleen moni yrittäjä kärsii turhista säädöksistä.

yrittäjyys
Yrittäjä Paavo Koistinen.
Paavo Koistinen.Simo Pitkänen / Yle

Vajaa viisi vuotta sitten yrittäjä Paavo Koistinen väänsi Jyväskylän kaupungin virkamiesten kanssa kättä kahvilansa sopimisesta torin myyntiruutuun. Autioituneelle torille oli alkukesällä 2014 tuonut eloa 40 vuotta vanhaan Citroën Hy-Vaniin tehty kahvila. Citikkakahvila sai kuitenkin kesken kesää torilta häädön, koska silloinen torijärjestys ei sallinut autosta myyntiä.

Koistinen siirsi kahvila-autonsa Mikkelin satamaan, missä se on toiminut menestyneesti. Jyväskylässä Koistinen on jatkanut yrittäjyyttä pyörittämällä Isoäidin jäätelötehdas -nimistä jäätelökioskia neljän vuoden ajan keskustan kävelykadulla.

Mutta jälleen hän on joutunut kaupungin kanssa napit vastakkain. Koistinen on anonut kaupungilta lupaa kahteen pöytään ja muutamaan tuoliin jäätelökioskinsa edustalle, siinä kuitenkaan onnistumatta.

– Olen koittanut saada muutamaa pöytää pariinkin eri otteeseen, mutta hakemukset ovat tulleet bumerangina aina takaisin mitä ihmeellisimmillä selityksillä. Emme voi siis antaa asiakkaille muutamaa istumapaikkaa.

Kaupunki on Koistisen mukaan vedonnut kielteisissä päätöksissään viimeksi paloturvallisuuteen. Kaupungin mukaan pelastustielle on jätettävä kävelykadulla riittävästi tilaa.

– Ainut, että nämä pöydät ja tuolit sijaitsisivat aivan kioskin edessä ja lyhtypylväät olisivat ennemmin paloauton tiellä kuin ne pöydät. Eli sen paloauton pitäisi ensin ajaa niiden lyhtypylväiden päältä ennen kuin pöydät ja tuolit olisivat siinä esteenä, Koistinen sanoo.

Ravintola-ala onkin yksi byrokratian eniten rasittamista aloista. Suomen Yrittäjien mukaan monista lain velvoittamista säädöksistä aiheutuu yrittäjille paljon ylimääräisiä kustannuksia. Suomen Yrittäjät vaatii, että yritysten sääntelykustannuksia on vähennettävä 25 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.

Sattumanvaraiselta tuntuvaa virkamiesvaltaa

Jyväskylän yrittäjien varapuheenjohtaja Sirpa Pii-Keinonen vahvistaa myös muiden jyväskyläläisten yrittäjien valittaneen kaupungin lupapalvelusta.

– Lupa-asioiden hoitaminen ei ole aivan jouhevaa tässä kaupungissa. Varsinkaan keskustan alueella terassien ja myös liike- ja toimitilatonttien saaminen on välillä hieman hankalaa.

Pii-Keinosen mukaan Jyväskylässä lupahakemuksiin suhtautuminen riippuu paljon yksittäisestä virkamiehestä, joka sattuu asiaa kulloinkin hoitamaan. Hän itse haki vajaa vuosi sitten maaliskuun lopussa terassilupaa heinäkuussa avattavaan kahvilaansa. Kaupungilta vastattiin, ettei lupaa ehditä käsitellä kolmessa kuukaudessa.

– Yrittäjät tekevät erittäin hyvää yhteistyötä kaupungin johdon ja kaupungin elinkeinoyksikön kanssa, mutta käytännössä monet hienot ajatukset ja puheet saattavat pysähtyä virkamiehiin.

Jyväskylän yrittäjien varapuheenjohtaja Sirpa Pii-Keinonen.
Pitkä lupakäsittelyaika esti yrittäjä Sirpa Pii-Keinosta saamasta kahvilalleen terassia viime kesäksi.Simo Pitkänen / Yle

Jyväskylän kävelykadulla cocktail-baari DeLoreania pyörittävä yrittäjä Tomi Hiltunen joutui myös pettymään terassin lupahakumenettelyyn. Hiltusen tiedusteluun vastannut kaupungin virkailija oli ilmoittanut, ettei toisessa kerroksessa sijaitseville ravintoloille myönnetä lupia terasseihin, eikä hänen kannattaisi edes hakea lupaa.

Hiltunen avautui aiheesta Facebookissa, jolloin kaupungilta oltiin yhteydessä ja kerrottiin, että toki yrittäjä saa terassilupaa anoa.

– Harmittaa, ettei lupaa terassin hakemiseen myönnetty heti vaan vasta, kun olin avautunut asiasta ensin somessa. Saa nyt nähdä myönnetäänkö lupaa terassiin, vaikka samalla kohtaa kävelykatua on pitkään sijainnut rakennusjätteistä muodostunut röykkiö. Mutta pääasia, että saan edes lupaa hakea.

Yrittäjille terassiluvan saamisella on iso taloudellinen merkitys.

– Siinä voi luvan saamatta jäämisen takia mennä monen kuukauden työt ja liikevaihdot hukkaan. Jokainen lupahakemus täytyy ottaa vakavasti ja käsitellä kunnolla, sanoo Jyväskylän yrittäjien varapuheenjohtaja Sirpa Pii-Keinonen

Kaupunki katsoo peiliin

Jyväskylän kaupungin talous- ja hallintopäällikkö Mari Pitkänen myöntää kaupungin eri virkamiesten toiminnassa mahdollisesti olevan parantamisen varaa.

– Meillä on hyvin erilaisia virkamiehiä töissä. Emme ole toistemme klooneja, mutta ensisijaisesti teemme kuitenkin aina päätökset yhdenvertaisesti kaikille hakijoille.

Jyväskylä markkinoi itseään vahvasti yritysmyönteisenä kaupunkina. Yrittäjä Paavo Koistisen kaupungin havittelema imago saa pyörittämään päätään.

– Paljon on aina puhetta esimerkiksi Jyväskylän keskustan kehittämisestä tai miten se muuten kuolee, mutta jos täällä haluaa jotain yrittää ja kehittää, niin tuntuu, että periaatepäätös on aina "ei". Se on minusta lähinnä koomista ja erikoista.

Talous- ja hallintopäällikkö Mari Pitkänen
Mari Pitkänen myöntää, että kaupugin virkamiestoiminnassa voi olla parannettavaa.Simo Pitkänen / Yle

Koistinen ja myös moni muu yrittäjä on väsynyt taistelemaan.

Talous- ja hallintopäällikkö Mari Pitkänen kertoo kaupungin panostavan huomattavia määriä aika- ja raharesursseja heidänkin toimialaltaan keskustan elävöittämiseen ja yrityselämän palvelemiseen.

– Tietysti kaikki mitä palvelussa voidaan parantaa, niin laitetaan mielellään käytäntöön. Opettelua kieltämättä toimintamme vaatii vielä, mutta yritämme.

Sama vaiva koko valtakunnassa

Suomessa on ollut käynnissä jo muutaman vuoden ajan turhien normien purkutalkoot (siirryt toiseen palveluun). Säädöksiä kasaantuu EU:n, valtion ja kaupunkien sekä kuntien toimesta. Suunta byrokratian keventämisessä on ollut yrittäjien mieleen, mutta Suomen Yrittäjien mukaan erityisesti lupien ja valitusten pitkät käsittelyajat kiristävät yhä yrittäjien hermoja.

Myös esimerkiksi alkoholilain uudistus on vapauttanut ravintoloiden aukioloaikoja, mutta käytännössä terassien aukioloa yhä rajoitetaan.

– Vaikka lain puitteissa terassit voivat olla kello neljään asti auki, niin kaupunki voi määritellä, että jos alueella on vaikkapa asuntoja, niin terassi pitää sulkea kymmeneltä. Tapaukset päätetään käytännössä kuitenkin aina tapauskohtaisesti, sanoo lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä.

Suomen Yrittäjien teettämän yrittäjäkyselyn (siirryt toiseen palveluun) mukaan yli 60 prosenttia yrittäjistä kertoo, että jos normeja olisi vähemmän, he palkkaisivat lisää työntekijöitä. Konsulttiyhtiö PwC:n selvityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) (Kauppalehti) yli 58 prosenttia yrityksistä mainitsee kotimaan byrokratian vaikutukset yrityksen kasvuun uhaksi.

– Normien purkutalkoita täytyy jatkaa myös ensi hallituskaudella, jotta lainsäädännöstä yrittäjille aiheuttavat kustannukset edelleen vähenisivät, toteaa Toivonen.

Myös uuteen lainsäädäntöön täytyy Suomen Yrittäjien mukaan kiinnittää huomiota, jotta pienimmätkin yrittäjät pystyisivät lait täyttämään.

– Esimerkiksi meillä on EU-maista alhaisimmat rajat tilintarkastusvelvollisuudessa Maltan jälkeen. Suomessa hyvin pienetkin yritykset joutuvat lain mukaan tilintarkastuksen piiriin, vaikka he eivät rahoitustilanteen vuoksi koe itse sitä tarvitsevansa.

Tilintarkastusasia on viety tällä hallituskaudella työryhmän käsiteltäväksi, jotta suomalaiset yritykset pärjäisivät kilpailutuksessa muiden EU-maiden kanssa.

– Tämä on vain yksi esimerkki siitä, missä Suomella on tiukemmat velvoitteet kuin muilla. Ja kun näitä velvoitteita kertyy monia, niin niistä syntyy iso menoerä, Toivonen sanoo.