"Se nyt vaan on niin, että työehtosopimusta on noudatettava" – työoikeuden asiantuntijan mukaan pelisäännöt selvät, mutta helppo kiertää

Palkkojen polkemisen kitkentä on pitkälti työntekijöiden aktiivisuuden varassa, sanoo emeritusprofessori Seppo Koskinen.

työehtosopimukset
Hitsaaja työskentelee telakalla.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Ylen keskiviikkona julkaisema uutinen rautakourien työllistymisvaikeuksista on herättänyt runsaasti keskustelua. Telakkateollisuuden valittaessa työvoimapulaa makaa työttömyyskortistossa noin tuhat ammattitaitoista laivanrakentajaa yksin Lounais-Suomessa.

Teollisuusliiton mukaan telakoilla on jo pidempään poljettu palkkoja ulkomaista työvoimaa käyttämällä. Vuonna 2017 tekemänsä selvityksen perusteella Teollisuusliitto arvioi, että joka viidennelle telakan työntekijälle maksettiin alle kahdeksan euron tuntipalkkaa.

Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen muistuttaa selvistä pelisäännöistä. Suomessa työllistettäessä noudatetaan alan työehtosopimuksia.

– Se nyt vaan on niin, että jos työehtosopimus määrittelee palkkatason, sitä on noudatettava.

Myös työministeri Jari Lindström (sin.) pitää ensiarvoisen tärkeänä, että ulkomaiselle työvoimalle maksetaan työehtosopimusten mukaista palkkaa.

Viranomaiset eivät ehdi valvoa jokaista työntekijää

Seppo Koskinen arvioi työehtosopimusten sivuuttamisen olevan sinänsä helppoa.

Kiinnijääminen riippuu siitä, kuinka asianomaiset työntekijät siihen puuttuvat. Järjestäytynyt työvoima on luonnollisesti asiassa aktiivisempaa.

– Ehkä juuri ulkomailta, toisenlaisista olosuhteista tulleet työntekijät puuttuvat harvemmin tällaisiin virheellisyyksiin ja laittomuuksiin.

Keinot ovat hyviä, mutta on eri asia noudatetaanko niitä aina.

Seppo Koskinen

Viranomaiset eivät ehdi valvoa kaikkea, vaan siinä keskitytään Seppo Koskisen mukaan tiettyihin kohteisiin tai ryhmiin.

– Viranomaisvalvonta ei voi koskea jokaista työpaikkaa tai työntekijää, ei siis edes jokaista muualta tänne tullutta.

Veronumeron käytön laajentamisesta tuskin olisi suurta apua tilanteeseen, sillä asiat olisivat kunnossa jo nyt, jos vain toimittaisiin lainmukaisesti.

– Tällaiset keinot ovat hyviä, mutta on eri asia noudatetaanko niitä aina. Kaikenlainen teknisen valvonnan lisääminen helpottaa, mutta eivät ongelmat niillä poistu.

Vapaaehtoisessa palkka-alessa sudenkuoppa

Suomessa on Seppo Koskisen mukaan yleistynyt sopimusmalli, joka mahdollistaa palkkojen alentamisen tarvittaessa.

– Jos työehtosopimus sallii kriisitilanteessa työehtosopimuksen alittamisen, toimitaan sen mukaisesti. Tällaisia yleissitovia työehtosopimuksia meillä on jo runsaasti, noin 70.

Jos lauseketta ei ole, yksittäiset työntekijät voivat päättää, että työnantajan ei tarvitse maksaa työehtosopimuksen mukaisesti. Tästä aiheutuu kuitenkin työntekijän työttömyysturvalle suuri riski.

– Katsotaan, ettei työntekijä ole saanut työehtosopimuksen mukaista palkkaa, ja hänen koko työttömyysturvan saamisensa estyy. Sen jälkeen hänen on uudelleen kerrytettävä työssäoloehto, ja työttömänä hän ei pysty sitä kerryttämään, eli hän jää ilman työttömyysturvaa, huomauttaa Koskinen.

Kulukorvauksilla kierretään sopimuksia

Yleisellä tasolla emeritusprofessori Seppo Koskinen arvioi, että sääntöjä kierretään useimmin ylimitoitetuilla kulukorvauksilla. Työntekijälle maksetaan asianmukainen palkka, josta osa peritään takaisin kuljetus- tai asumiskuluina ja kielikoulutuksen hintana.

– Kun palveluita hinnoitellaan, helposti ne hinnoitellaan korkeiksi, jotta lopputulos olisi työnantajan mielestä oikea.

Seppo Koskinen arvioi etenkin matalan palkkatason maista tulleiden kokevan suomalaiset palkkakustannukset liian korkeiksi sekä yrittäjinä että työntekijöinä. Kovassa kilpailussa ei tunnu pärjäävän normaalipalkkoja maksamalla, ja halu työllistää omasta maasta tulleita olisi kova.

– Sellainenkin tapa on ollut käytössä, että maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti, mutta työntekijä vain antaa takaisin osan palkastaan. Helposti katsotaan, että on parempi työllistää halvemmalla palkalla ja mahdollisimman monta, eikä mielletä, että palkka olisi niin keskeinen asia.

Lue lisää:

Työvoimapulaa valittelevat telakat haalivat tekijöitä ulkomailta – Työtön laivanrakentaja kysyy: "Miksi minä en kelpaa?"

Turun teollisuusväki huolissaan työttömistä laivanrakentajista – "Herää epäily, että telakoiden työnantajat haluavatkin tehdä laivat vain halpatyövoimalla"

Telakoiden työvoimaongelmat eivät yllättäneet työministeriä: "Telakoilla viedään sivummalle ja kuiskutellaan asiasta"