Simpanssin kasvot tunnistavalla ohjelmalla yritetään estää eläinten salakauppaa

Verkkoon ladatuista lemmikkien valokuvista toivotaan apua suojeltujen eläinten salakaupan kitkemiseen.

kasvontunnistus
nuori simpanssi
Simpanssit elävät trooppisen Afrikan metsäisillä alueilla.AOP

Ihmiskasvojen tunnistamiseen kehitettyä teknologiaa kokeillaan nyt myös simpanssien tunnistamiseen verkossa. Tavoitteena on suitsia internetissä rehottavaa uhanalaisten eläinten salakauppaa.

Conservation X Labs -yhtiön kehittämä ChimpFace-sovellus (siirryt toiseen palveluun) käy läpi sosiaalisessa mediassa julkaistuja simpanssien valokuvia. Jos ohjelma tunnistaa luonnonpuistosta kadonneeksi ilmoitetun simpanssin kasvot, some-tilin omistajan tiedot voidaan välittää viranomaisille. Vielä tiedot eivät poliisille asti kulje, sillä sovellus on vasta kokeiluasteella.

Verkossa riittää epäillyttäviä simpanssin kuvia tutkittavaksi. Yleensä kuvat ovat myynti-ilmoituksia tai eläimen omistajan lemmikistään verkkoon lataamia otoksia. Facebook ja Instagram poistavat laittomien eläinkauppiaiden tilejä, mutta uusia tilejä ilmestyy sitä mukaa kuin vanhoja poistetaan.

Simpanssin kaikki neljä alalajia ovat erittäin uhanalaisia, mikä tekee niistä arvokasta kauppatavaraa. BBC tekemän selvityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) salametsästetyt simpanssit päätyvät yleensä lemmikeiksi varakkaisiin koteihin tai yksityisiin sirkuksiin esiintyjiksi. Nuoren simpanssin saa omakseen noin 11 000 eurolla.

Ihmiskasvot sekoittavat algoritmia

Kun ChimpFace-sovellus tunnistaa kuvamassasta simpanssin, se alkaa etsiä sille vastaavuutta aikaisemmin valokuvatuista simpansseista.

– Opetamme algoritmin tunnistamaan yksilön syöttämällä ohjelmalla jopa 30 kuvaa yksittäisestä simpanssista, kertoo hankkeen tekninen johtaja Colin McCormick BBC:n haastattelussa.

Simpanssien koneelliseen tunnistamiseen pätevät samat säännöt kuin ihmiskasvojen tunnistamiseen.

– On tärkeä saada jokaisesta yksilöstä erilaisia kuvia. Tarvitaan useita ilmeitä ja asentoja sekä eri paikoissa ja valaistuksessa otettuja kuvia, sanoo projektin vetäjä Alexandra Russo.

Tällä hetkellä ohjelma käyttää 3 000 tunnistetun simpanssin tietopankkia. Kuvat ovat peräisin yhdeksältä eri simpanssien suojeluorganisaatiolta ympäri maailman. Kuvissa näkyy tunnistettuja ja nimettyjä simpansseja, jotka elävät joko vapaana luonnossa tai rajatulla luonnonsuojelualueella.

Ihmiskasvojen tai tietyn eläinlajin tunnistaminen kuvamassasta on yksi asia, havaitun yksilön identifioiminen on toinen. Simpanssien kasvot muistuttavat paljon ihmisen kasvoja, mikä on välillä saanut ohjelman analysoimaan ihmisten kuvia.

– Algoritmin täytyy olla erittäin hyvä erottamaan ihmisen ja simpanssin kasvot. Tätä haastetta ei ole elefanttien tai tiikereiden kanssa, McCormick kertoo.

Vaikutus salakauppaan?

YK:n ympäristöohjelman mukaan noin 2 000 simpanssia katoaa luonnosta joka vuosi salametsästyksen seurauksena. Simpanssien parempaa suojelua ajavat järjestöt pitävät nyt kehitettyä tunnistustyökalua tervetulleena lisäapuna eläinten salakaupan vastaisessa taistelussa.

– Kasvojentunnistuksella varustetut kamera-ansat voisivat olla tehokas työkalu Afrikassa työskenteleville tutkijoille ja eläintensuojelijoille, sanoo Lilian Pintea Jane Goodall -instituutista.

– Tekniikka auttaa jäljittämään laajoja rikollisverkostoja ja jouduttaa pelastusoperaatioita. Esimerkiksi rajavalvonnassa tällaisella puhelimessa olevalla sovelluksella voisi nopeasti selvitää simpanssin ja sen kulkureitin, arvioi Jenny Desmond Liberian simpanssien pelastus- ja suojelujärjestöstöstä.

Parhaillaan FaceChimp on kokeilukäytössä. Sovellutuksen kehittäjät odottavat, että sosiaalisen median suuryritykset lisäisivät sovellutuksen niiden omiin rikoksentorjuntatyökaluihin.

– Jos näin tapahtuisi, tekisimme suuren kolhun villieläinten laittomaan kauppaan, Russo sanoo.

Lue lisää:

Ecologist: Facial recognition to combat wildlife trafficking (siirryt toiseen palveluun)

BBC: Facial recognition tool tackles illegal chimp trade (siirryt toiseen palveluun)