Eräänä päivänä Hong Ying hyppäsi mereen ja ui pois Kiinasta – Nyt menneisyys hiipii takaisin, kun Kiina kiristää otettaan Hongkongista

"Me elimme kärsimyksen ajanjakson. Toivottavasti nuorten ei tarvitse kokea sitä täällä", Hong sanoo nyt. Juttu on julkaistu tammikuussa 2019.

Hongkong
Hong Ying käy yhä säännöllisesti uimassa Hongkongin edustalla.

Ilta oli kaunis ja meri tyyni. Juuri täydellinen hetki siihen, mitä Hong Ying aikoi.

Nuorukainen hyppäsi veteen päättäväisenä, jopa innoissaan. Hän oli suunnitellut tätä iltaa jo pitkään.

Hong alkoi kauhoa rintavetoja, niitä pitäisi ottaa tuhansia. Tumma vesi oli hänen puolellaan. Se ei nostanut aaltoja vaan velloi rauhallisena yksinäisen uimarin ympärillä.

Takana kotimaan pimeä ranta katosi nopeasti syyskuun yöhön. Mutta edessä näkyi valoa. Hong ui sitä kohti.

Hong haluaa kertoa menneisyydestään valaakseen nuoriin uskoa. Heillä on kykyjä vaikuttaa tulevaan, hän sanoo.
Hong haluaa kertoa menneisyydestään valaakseen nuoriin uskoa. Heillä on kykyjä vaikuttaa tulevaan, hän sanoo. Jenny Matikainen / Yle

Marraskuussa lähes viisikymmentä vuotta myöhemmin sitkeän näköinen seitsemänkymppinen mies avaa pikkiriikkisen asunnon liukuoven. Hongkongissa neliöt ovat kalliita, ja sitä paitsi Hong on täällä vain osan vuodesta.

Vaimo ja aikuinen tytär asuvat nykyisin Atlantassa. Hongillakin on Yhdysvaltain kansalaisuus.

Hongin reilun kymmenen neliön yksiöön mahtuu sänky, nojatuoli ja muutama säilytyskaluste. Seinälle on ripustettu Etelä-Kiinan ja Yhdysvaltain kartat, sohvamainos ja kalenteri, josta on raksittu pois jo kuluneet päivät.

Hymyileväinen Hong on kuin kuka tahansa aktiivinen eläkeläinen leviksissään ja lenkkareissaan. Mutta se, mitä hänellä on kerrottavanaan, ei ole mikä tahansa tarina.

Hong siirtää laatikoita Guangdongin maakuntaa esittävän kartan edestä ja etsii rannalta sen kohdan, josta hän 29-vuotiaana aloitti uintimatkansa kohti Hongkongia.

Hän muistaa yhä kirkkaasti sen yön, kun jätti Kiinan ensimmäisen kerran taakseen.

– Minua ei pelottanut uida kohti etelää. Tiesin, että se oli ainoa tie vapauteen. Mantereella minulla ei ollut tulevaisuutta, siellä odotti vain nälkä ja kuolema.

Kuvan nuorukainen on nyt 76-vuotias aktiivinen eläkeläinen. Hong Ying löysi Hongkongista vaimon ja he saivat tyttären. Perhe muutti Atlantaan.
Hong Ying opiskeli Kiinassa kemiantekniikan insinööriksi. Jenny Matikainen / Yle

Oli vuosi 1972.Kulttuurivallankumous oli kuuden vuoden ajan myllännyt Kiinaa vereslihalle.

Kyseessä oli puhemies Mao Zedongin poliittinen kampanja, jonka ääneen lausuttu tarkoitus oli vapauttaa Kiina porvarillisesta ajattelusta. Pinnan alla kyse oli Kiinan kommunistisen puolueen sisäisestä valtakamppailusta.

Lopputuloksena olivat laajat väkivaltaisuudet, joissa kuoli satoja tuhansia ihmistä. Joidenkin arvioiden mukaan uhreja oli jopa yli miljoona.

Hong oli yksi niistä nuorista, jotka kulttuurivallankumouksen loppupuolella lähetettiin maaseudulle pakkotöihin. Parikymppinen Guangzhoun kaupungissa asuva kemiantekniikan insinööri passitettiin maatöihin pieneen kylään Shaoguaniin parinsadan kilometrin päähän kotoa.

Saman kohtalon koki 1960–70-luvuilla noin 17 miljoonaa koulutettua nuorta, myös nykyinen presidentti Xi Jinping.

– Elinolot maaseudulla olivat todella kauheat. Emmekä olleet tottuneet raivaus- ja peltotöihin, Hong sanoo.

Osa nuorista kuoli, osa selvisi. Osa, kuten tuleva puoluejohtaja Xi, uskoi kaiken jälkeenkin kommunistiseen puolueeseen. Osa taas koki, että Kiinassa ei olisi heille tulevaisuutta.

– Päätin jättää kaiken taakseni ja lähteä etsimään vapautta, Hong sanoo.

Kartta, jossa Hongkong, Crooked Island, Kiinaa
Yle Uutisgrafiikka

Katse kääntyi kohti Hongkongia. Britannialle kuuluva kaupunki oli vain muutaman sadan kilometrin päässä paikasta, johon Hong oli lähetetty.

Hong yritti pakoa useasti ja jäi neljä kertaa kiinni matkalla. Sen vuoksi hän vietti viikkoja pidätyskeskuksissa. Niissä sai vaihdettua kokemuksia ja neuvoja muiden pakoa yrittäneiden kanssa.

Lopulta uusi suunnitelma oli hiottu valmiiksi. Ensin piti kulkea parin sadan kilometrin matka vuorten yli rannalle. Teitä ei voisi käyttää, sillä niitä valvottiin.

Lopuksi edessä olisi viiden kilometrin uinti Hongkongille kuuluvalle Crooked Islandille. Voimassa oli politiikka, jonka mukaan rantautuminen Hongkongin maaperälle riitti.

Silloin olisi vapaa jäämään.

Katunäkymä Hongkongista 1970-luvun loppupuolelta.
Hongkong on nykyään yli seitsemän miljoonan asukkaan metropoli.Jmaes Davis / AOP

Taksi pysähtyy Hongkongin lainsäädäntöneuvoston päärakennuksen eteen tunnin ajomatkan päässä Hongin nykyisestä asunnosta.

Taksista kömpii hintelä nuorimies, joka ojentaa kätensä tottuneesti, poliitikon kiireellä.

Joshua Wong, 22, on hädin tuskin aikuinen, mutta tehnyt tätä jo pitkään: antanut nopeita, suorasanaisia tv-haastatteluja siitä, mikä hänen mielestään on vinossa Kiinan ja Hongkongin suhteissa.

Wong on myös istunut vankilassa ja johtanut historiankirjoihin jääneitä mielenosoituksia. Suoratoistopalvelu Netflix on tuottanut hänestä Sundancen elokuvafestivaaleilla yleisöpalkitun elokuvan nimeltä Teini vastaan supervalta.

Joshua Wong oli yksi Hongkongin suurmielenosoitusten johtohahmoista. Nyt hän työskentelee kampanjoijana ja lobbarina Demosisto-puolueessaan.
Demokratia-aktivisti Joshua Wong vapautuu tänään vankilasta. Jenny Matikainen / Yle

Tuo teini on nyt kiireinen lobbari ja perustamansa Demosisto-puolueen äänitorvi. Supervaltaa vastaan hän taistelee yhä.

– Meidän pitää taistella vapaiden vaalien puolesta Kiinan uhkaa vastaa. Ihmisten pitää tunnustaa, että Hongkongilla on itsemääräämisoikeus, Wong latelee tottuneesti heti alkuun.

Nuo sanat on kuultu hänen suustaan satoja kertoja. Wong on kampanjoinut Kiinaa vastaan vuosia, eikä sanoma ole muuttunut: Hongkongin on saatava olla Hongkong

Kun Britannia vuonna 1997 luovutti Hongkongin Kiinalle, maan johto lupasi, että alue säilyttää laajan autonomian. Sen takasi niin sanottu "yksi maa, kaksi järjestelmää" -periaate.

Periaatteen mukaan Hongkongilla on oma lainsäädäntönsä, joka muun muassa takaa sananvapauden. Peking hoitaa lähinnä ulkopolitiikan ja puolustuksen. Sopimuksen on määrä olla voimassa 50 vuotta, vuoteen 2047 saakka.

Moni aktivisti ja asiantuntija katsoo Kiinan rikkoneen sen jo. Peking on puuttunut Hongkongin vaaleihin ja lainsäädäntöön.

– “Yksi maa, kaksi systeemiä” -järjestelmä murenee. Nykyisin on enää jäljellä yksi maa ja puolitoista systeemiä. On vaikea ennustaa, mitä Hongkongille tapahtuu, kun sopimus raukeaa, Wong sanoo.

Hongkongin lainsäädäntöneuvostonopäärakennuksen eteen rakennettiin aita sen jälkeen kun Joshua Wong oli usuttanut opiskelijat valtaamaan rakennuksen edustan.
Hongkongin lainsäädäntöneuvostonopäärakennuksen eteen rakennettiin aita sen jälkeen kun Joshua Wong oli usuttanut opiskelijat valtaamaan rakennuksen edustan. Jenny Matikainen / Yle

Kelloaan vilkuileva nuorukainen näyttää kuuliaisen koulupojan perikuvalta. Ulkokuori kuitenkin pettää: Wong on tehnyt tottelemattomuudesta itselleen ammatin.

Kuten Malala Yousafzai tai Greta Thunberg, Wong on noussut puolustamaan sukupolveaan – sitä, joka kärsii nykypäivän valtataistelun seuraukset.

Wong aloitti taistelunsa Kiinan keskushallintoa vastaan vuonna 2011, kun hän perusti scholarism-liikkeen vastustamaan Hongkongin koulutusuudistusta. Uudistuksen oli määrä tehdä Kiinan “kansallisesta koulutuksesta” pakollista Hongkongin kouluissa.

Wong piti uudistusta Kiinan aivopesuna. Hän alkoi haalia ihmisiä vastarintaan ja sai kasattua yli 100 000 hongkongilaista kaduille vastustamaan uudistusta.

Syksyllä 2012 mielenosoittajat saivat vielä vallattua teltoillaan lainsäädäntöneuvoston päärakennuksen oven edustan. Myöhemmin sen ympärille rakennettiin aita. Mielenosoittajat söivät ja nukkuivat aukiolla, jota he kutsuivat “Kansalaisaukioksi”. Wong jakeli lausuntoja medioille.

Lopulta Hongkongin johto taipui, ja koulutusuudistus peruttiin: Kiinan kansallinen koulutus ei tulisi Hongkongissa pakolliseksi.

Demokratian kannalta kyse oli jostain paljon suuremmasta. Wong oli johtanut opiskelijat voittoon Kiinan määräysvaltaa vastaan. Se oli ensimmäinen kerta, kun kansa sai tahtomansa, sen jälkeen kun Hongkong oli palautettu Kiinalle.

Mutta suuri muutos oli jo kulman takana. Tulevana talvena Kiinan johtoon nousi kulttuurivallankumouksesta omat oppinsa saanut Xi Jinping.

Kukkulalla otetussa kuvassa vajaa kolmekymppinen Hong Ying on vielä kotona Kiinassa. Hän muistelee, että kuva on otettu joitain kuukausia ennen pakoa.
Kukkulalla otetussa kuvassa vajaa kolmekymppinen Hong Ying on vielä kotona Kiinassa. Hän muistelee, että kuva on otettu joitain kuukausia ennen pakoa.Hong Yingin albumi

Syyskuussa 1972 Hong Ying lähti viidennen kerran pakomatkalle neljän ystävänsä kanssa.

– Me valmistimme eväät sotkemalla laardia ja sokeria ja paistamalla seoksen. Siinä oli paljon energiaa. Laskimme, että ruoka riittäisi kymmeneksi päiväksi.

Hänellä oli kompassi ja muovinen pussi, jonka saattoi puhaltaa ilmatyynyksi. Sen avulla voisi levätä uintimatkalla, kunhan ei puristaisi sitä liikaa.

Matka vuorilla kesti seitsemän päivää. Edetä saattoi vain yön pimeydessä, sillä teiden ulkopuolellakin oli ihmisiä raivaustöissä.

Loppumatkasta heidät huomattiin. Kansalaiskaartilaiset lähtivät heidän peräänsä, ja viisikko joutui erilleen. Pakeneva Hong kaatui ja putosi kuoppaan. Hän piileskeli vuorokauden ennen kuin uskalsi jatkaa matkaa.

Lopulta Hong oli Dameishan rannalla, noin 30 kilometrin päässä Shenzhenin nykyisestä keskustasta. Sykkivä miljoonakaupunki oli tuolloin vielä hiljainen ja pimeä. Mutta vastarannalla siintivät Hongkongin valot.

Hongkong eli brittihallinnon alla kuin toista aikaa. Kiina vasta aloitteli toipumista kulttuurivallankumouksesta, mutta Hongkongissa talous porskutti ja elintaso kohosi vauhdilla.

Hong hyppäsi veteen. Häntä ei pelottanut, sillä hän oli varta vasten uinut päivittäin ja tiesi jaksavansa. Meri oli tyyni sinä iltana. Kohti valoa, Hong ajatteli.

Viisi ja puoli tuntia myöhemmin hän nousi rantaan.

Hong muistaa, että vesi oli sillä puolella matalampaa. Vuoretkin olivat erilaisia, teräviä, kuin merituulen muovaamia.

– Tiesin heti, että Hongkong oli erilainen. Näin rannikkovartioston alukset ja lähdin niitä kohti.

Hong pyysi poliiseja soittamaan Hongkongissa asuvalle sukulaiselleen. Täti tiesi odottaa puhelua. Hong sai paperin, jossa sanottiin hänen paenneen mantereelta. Hän oli vapaa menemään.

– Kuulin myöhemmin, että ystäväni jäivät kiinni. Olin ainoa joka selvisi.

Hong Yingin mukaan vuoret ovat Hongkongissa erilaisia kuin mantereella. Se on hänen esimmäisiä muistojaan Hongkongista.
Hong Yingin mukaan vuoret ovat Hongkongissa erilaisia kuin mantereella. Se on hänen esimmäisiä muistojaan Hongkongista.Jenny Matikainen / Yle

Elokuussa vuonna 2014 Kiina päätti muuttaa tapaa, jolla Hongkong valitsisi jatkossa johtajansa. Kommunistisen puolueen antama määräys tarkoitti käytännössä, että Hongkongin korkeimman johtajan vaaliin osallistuisi jatkossa vain Pekingille mieluisia kandidaatteja.

Vielä samana iltana Joshua Wong nousi Hongkongissa lavalle muiden aktivistien kanssa.

– On käynyt selväksi, että kompromissien aika on ohi! On totaalisen sodan aika! Wong huusi väkijoukolle.

Hongkongiin oli jo ollut suunnitella suurmielenosoitus, mutta Wong halusi saada opiskelijat aktivoitua heti. Hän järjesti opiskelijalakon, ja muutaman päivän aikana sadat opintonsa keskeyttäneet nuoret valtasivat hallintokortteleiden nurmikentät.

Valtauksen neljäntenä iltana Wong kumppaneineen päätti, että oli aika ottaa takaisin aukio, jolla ensimmäinen voitto Pekingiä vastaan oli saavutettu.

– Tämän sukupolven on saatava tehtävä päätökseen! Lähdetään Kansalaisaukiolle!

Tuona iltana Wong pidätettiin ensimmäisen kerran.

Uutiskuvissa näkyy, kuinka kymmenpäinen poliisijoukko saartaa Wongin salamavalojen välkkyessä. He raahaavat rimpuilevan pojan pois väkijoukosta. Mustat paksusankaiset silmälasit tippuivat matkalla jonnekin. Poliisilaitoksella otetuissa kuvissa niitä ei enää ole.

Joshua Wong
Joshua Wong kuvattiin 17-vuotiaana opiskelijana Hongkongin hallintorakennuksen edessä vuonna 2014, kun opiskleijamielenosoitukset olivat juuri alkaneet.Alex Hofford / EPA

Wongin pidätykseen jälkeisinä päivinä kansa lähti Hongkongin kaduille spontaanisti. Nuoria ja vanhoja, heitä tuli koko ajan enemmän. Ihmismeri jatkui korttelikaupalla. Ilmapiiri väreili muutosta.

Hongkong hallintojohtaja Leung Chun-ying sanoi televisiossa, ettei Hongkongin johto siedä keskustan laitonta valtausta. Leung lähetti poliisin kaduille. Yö täyttyi kyynelkaasusta ja sekasorrosta.

Johdon kovat otteet kääntyivät kuitenkin itseään vastaan.

Seuraavina päivinä Hongkongin tiheään rakennetun keskustan päällekkäin risteilevät kadut ja autotiet täyttyivät jopa kymmenistä tuhansista ihmisistä. Moni kantoi sateenvarjoa, joista tuli mielenosoitusten symboli.

Wong pääsi vapaaksi ja palasi kaduille johtamaan joukkoa, joka vaatii Hongkongille “todellista itsehallintoa”. Historiaan jäävä Hongkongin valtaus oli alkanut. Ja juuri 18 täyttänyt Joshua Wong oli antanut sille kasvot.

Mielenosoittaja pitelee keltaista sateenvarjoa.
Opiskelijamielenosoittajat tukkivat katuja syksyllä 2014. Mast Irham / EPA

1970-luvulla Hongkong ei tarjonnut Kiinasta tuleville pakolaisille apua. Elämä oli kasattava itse.

Hong Ying löysi iltakoulusta tytön, meni naimisiin ja sai lapsen. Hän sai työtä ja oli onnellinen siitä, että ruokaa riitti.

Silti suurin ero mantereen ja Hongkongin välillä oli poliittinen, Hong sanoo rantaravintolassa lähellä kotoaan. Hän on tilannut annoksen riisiä ja kastiketta. Uimareissun jälkeen on aina nälkä.

76-vuotias Hong pakkaa uimahousut keltaiseen kassiin ja matkustaa bussilla rannalle lähes päivittäin niin kauan, kun kesäsäätä riittää. Uinti on yhä rakas harrastus.

Sen lisäksi hän pelaa pöytätennistä ja juo teetä ystäväporukan kanssa. He kaikki pakenivat aikoinaan Manner-Kiinasta.

Kirjailija Chen Binganin arvion mukaan Kiinasta pakeni Hongkongiin 1950–70-lukujen aikana jopa kaksi miljoonaa ihmistä. Tutkijoiden aiemmat laskelmat ovat maltillisempia: niiden mukaan laittomasti Hongkongiin tuli 500 000–700 000 kiinalaista (siirryt toiseen palveluun)

.

Hong tapaa viikoittain muita Manner-Kiinasta paenneita. Pakomatkasta puhutaan paljon, sille se muutti kaikkien elämän.
Hong tapaa viikoittain muita Manner-Kiinasta paenneita. Pakomatkasta puhutaan paljon, sille se muutti kaikkien elämän. Jenny Matikainen / Yle

Hong jatkoi matkaansa vielä Yhdysvaltoihin. Nyt hän on siitä onnellinen, sillä Kiinan kommunistinen puolue on hiipinyt takaisin hänen elämäänsä Hongkongissa. Siitä Hong ei pidä.

– Kiina on jo nyt pettäneet lupaukset, jotka se antoi Hongkongille luovutuksen yhteydessä. Kiina ei tee nopeita päätöksiä, mutta se muuttaa Hongkongia hitaasti, Hong sanoo.

Hänen mielestään Kiina käyttää Hongkongia käyntikorttina ulkomaailmalle. Moni uskaltaa tehdä bisnestä helpommin hongkongilaisten kuin kiinalaisten kanssa, hän sanoo.

Hongkongiin paenneet saattoivat vierailla mantereella 1980-luvulla kun Deng Xiaoping johti Kiinan avautumista. Hong palasi kotiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1992 ja näki perheensä kahdenkymmenen vuoden jälkeen.

Hän ei kerro tilanteesta enempää, vaan on hetken hiljaa. Äiti kyllä tiesi, että hän aikoi lähteä.

Nykyisin Hong käy Guangzhoussa säännöllisesti tapaamassa siellä asuvia sukulaisiaan. Matkan voi nykyisin tehdä vaikka bussilla: uusi Hongkongin mantereeseen yhdistävä silta avattiin viime syksynä.

Mutta poliittisesti Kiina on yhä hänelle vieras.

– Minulla ei ole uskoa Kiinaan. Ainoa toivo on nuorissa. He ovat älykkäitä ja heillä on mahdollisuus muuttaa tulevaa. He eivät anna Hongkongia kommunistien käsiin.

Mielenosoittajia Hongkongissa.
Hongkongin vuoden 2014 demokratiaprotesteja kutsutaan sateenvarjomielenosoituksiksi. Jerome Favre / EPA

Digitaalinen, kuin robotti, omistautunut asialleen 24 tuntia vuorokaudessa liikaa tunteilematta. Näin työtoverit, ystävät ja tutkijat ovat kuvailleet Joshua Wongia.

Saman mielikuvan hän antaa yhä: vastaukset ovat teräviä, hiottuja ja asiaan keskittyviä.

Haastattelu on tehty, ja Wong on kävellyt pari kertaa Kansalaisaukion aidan ohi televisiokuvia varten. Hän toistaa reitin ja eleet tottuneesti. Ammattilainen tietää, miten toimia.

Wongia on myös kuvattu tavallisen perheen tavalliseksi pojaksi. Hän itse on sanonut toistamiseen, että julkisuus oli paha, joka piti sietää. Häntä ajoi taistelu demokratian puolesta.

– Minun piti valmistua yliopistosta jo viime vuonna, mutta opinnot lykkääntyivät, koska olin vankilassa, Wong selittää.

Keväällä 2017 Wong tuomittiin vakeuteen laittomasta kokoontumisesta vuoden 2014 mielenosoitusten yhteydessä. Seuraava vuonna hän sai uuden tuomion oikeudenkäytön estämisestä. Yksi oikeusjuttu on yhä kesken. Tuomioiden vuoksi Wong ei voi hakea poliittista virkaa viiteen vuoteen.

Monet ovat pitäneet Wongin ja muiden mielenosoitusten johtohahmojen tuomioita poliittisina.

– Verrattuna moniin aktivisteihin manner-Kiinassa ne [tuomiot] eivät ole mitään, Wong sanoo.

Vuonna 2014 Time-aikakauslehti valitsi Wongin maailman vaikutusvaltaisimpien teinien joukkoon. Fortune-lehti puolestaan nimesi hänet ehdolle Vuoden 2014 vaikuttajaksi.

Toisaalta monille hongkongilaisille hän on lapsitähti, joka ei tosipaikan tullen pystynytkään pitämään lupauksiaan.

Poliisit hajoittivat sateenvarjomielenosoitukset loppuvuodesta 2014.
Poliisit hajoittivat sateenvarjomielenosoitukset loppuvuodesta 2014. Jerome Favre / EPA

Sateenvarjomielenosoitukset jatkuivat lopulta yhteensä 79 päivää. Hongkongin hallinto luopui kyynelkaasusta ja päätti väsyttää ihmiset.

Niinpä poliisi lähti siivoamaan katuja vasta, kun mielenosoittajien toivo hallinnon myönnytyksistä alkoi parin kuukauden kadulla asumisen jälkeen hiipua. Wong pidätettiin jälleen ja mielenosoituksen toinen johtohahmo, yliopiston professori Benny Tae antautui.

Lopulta Hongkongin valtaus julistettiin päättyneeksi. Kiinan presidentti Xi Jinping ylisti Hongkongin johtoa siitä, ettei se antanut periksi mielenosoittajille.

Supervalta oli voittanut toisen erän teiniä vastaan.

Nyt, neljä vuotta myöhemmin Wong yrittää löytää tasapainon työn ja läksyjen välillä. Wong ja Scholarism-liikkeen muut johtohahmot ovat perustaneet uuden Demosisto-puolueen.

Vuonna 2016 puolueen ehdokas 23-vuotias Nathan Law valittiin Hongkongin parlamenttiin kaikkien aikojen nuorimpana edustajana. Ura jäi kuitenkin lyhyeksi: Law erotettiin hänen protestoituaan virkavalan vannomisen aikaan.

Puolueen täytevaaliehdokas Agnes Chow ei saanut osallistua vaaleihin lainkaan. Hylkäämistä perusteltiin sillä, että Demosisto ajaa Hongkongin itsemääräämisoikeutta.

– Neljä vuotta sitten valtasimme kadut demokratian nimissä. Myöhemmin olemme tajunneet, että Peking vain tiukentaa otettaan Hongkongista Xi Jinpingin johdolla, Wong sanoo.

Tällä viikolla Hongkongissa esiteltiin laki, joka kieltäisi Kiinan kansallislaulun pilkkaamisen ja epäkunnioittavan kohtelun. Hymnille on buuattu viime vuosina muun muassa jalkapallopeleissä vastalauseena Kiinan politiikalle. Lain mukana pilkkahuudoista voi saada tuhansien eurojen sakon ja kolmen vuoden vankeustuomion.

Esityksen arvellaan päätyvän laiksi jo ennen kesää.

Wongin mielestä kyseessä on taas yksi tapa, jolla Kiina rajoittaa hongkongilaisten ilmaisunvapautta.

– Kukaan Hongkongissa ei voi elää normaalia elämää. Ne, jotka tukevat demokratiaa, joutuvat pelkäämään turvallisuutensa puolesta, hän sanoo.

Nykyinen kotiranta Butterfly Beach on toisella puolella Hongkongia, mihin Hong Ying aikoinaan rantautui.
Nykyinen kotiranta Butterfly Beach on toisella puolella Hongkongia kuin mihin Hong Ying aikoinaan rantautui. Jenny Matikainen / Yle

Teinistä ja supervallasta kertovassa dokumentissa käy ilmi, miten sateenvarjomielenosoitusten jälkeinen epäonnistumisen tunne ja sen päälle lisätty pelko lamauttivat Hongkongin toiveikkuuden.

Jo mielenosoitusten aikana monet kaupunkilaiset olivat kääntyneet aktivisteja vastaan, sillä katujen valtaus haittasi päivittäistä elämää. Kauppiaat tekivät tappiota, markkinoilla oli epävarmuutta.

– Minun on vaikea hyväksyä, että valtaus päättyi, Wong sanoo dokumentissa.

Hän ei silti sano katuvansa. Kahden kuukauden katuprotestit eivät tuoneet tulosta, mutta sitä tärkeämpää on pitää Hongkongin asia esillä, Wong toistaa.

– Ihmiset voivat olla masentuneita, mutta he ymmärtävät, että meillä on vastassamme maailman suurin autoritäärinen valtiojohto. Me olemme etulinjassa, maailman pitää muistaa se.

Valtakautensa rajoituksen poistanutta Xi Jinpingiä on pidetty on Kiinan ideologisimpana johtaja sitten Maon. Häntä ajaa tarve pitää Kiina vahvana ja yhtenäisenä. Xin mukaan separatisimi on Kiinan päävihollisia.

Tämä on näkynyt muun muassa Länsi-Kiinan Xinjiangissa, missä jopa miljoona vähemmistöön kuuluvaa uiguurimuslimia on pakotettu suljetuille leireille.

Kiina on toistanut, että kyse on vapaaehtoisesta uudelleenkoulutuksesta. Asiantuntijoiden mukaan tilanne lähentelee pikemminkin etnistä puhdistusta

Tutkija Adrian Zenz totesi viime keväänä (siirryt toiseen palveluun), että Xinjiangissa on käynnissä tehokkain sosiaalinen pakkojärjestely sitten kulttuurivallankumouksen.

Muutkin Kiinaa seuraavat tutkijat ovat verranneet Xin otteita Maon kampanjoihin: myös Xinjiangissa syntyy traumoja, jotka kestävät yli sukupolvien.

Uimari Hong Yingin lautanen on tyhjä ja on aika ottaa bussi kotiin. Myöhemmin tällä viikolla hän tapaa taas ystäviään, pelaa pingistä ja puhuu ehkä jälleen kerran siitä, millaista oli paeta omasta kotimaastaan.

Hänen mielestään vertaus menneeseen on varsin osuva.

– Me elimme kärsimyksen ajanjakson. Toivottavasti nuorten ei tarvitse kokea sitä.