Suomen ensimmäisestä koulusurmasta tulee tänään kuluneeksi 30 vuotta – kiusaaminen vähentynyt viime vuosikymmenen aikana

Hyväksi ja hiljaiseksi oppilaaksi kuvailtu poika surmasi kaksi koulutoveriaan Raumanmeren koulussa tammikuussa 1989.

Koulusurmat
Ljus vid platsen där trippelmorden i Imatra skedde.
Yle/ Tommi Parkkinen

Suomen ensimmäinen kouluampuminen tapahtui Raumalla tasan 30 vuotta sitten, 25. tammikuuta 1989. Raumanmeren koulussa kahdeksasluokkalainen oppilas tarttui aseeseen koulupäivän ensimmäisen oppitunnin alussa.

Ampumisessa menehtyi kaksi tekijän luokkatoveria. Uhrit olivat 14- ja 15-vuotiaita. Tekijä yritti vahingoittaa myös kolmatta luokkatoveriaan, mutta ampui ohi.

Poika oli suunnitellut ampumisen etukäteen. Hän oli suunnitellut pakoreittinsä valmiiksi ja pakannut tarvikkeita pakomatkalleen. Kaksi ampuma-asetta poika oli ottanut niitä harrastaneelta isältään. Poliisi tavoitti tekijän Eurajoelta surmateon jälkeen iltapäivällä. Alle 15-vuotiaana oppilas ei joutunut rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Ampuja kertoi motiivikseen koulukiusaamisen

Opettajien hiljaiseksi, tunnolliseksi ja menestyväksi oppilaaksi kuvailema tekijä kertoi poliisille motiiveistaan jäätyään kiinni. Hän perusteli tekoaan pitkään jatkuneella kiusaamisella. Kouluyhteisö kuitenkin kiisti ampujan olleen kiusattu.

Poliisi päätyi tuolloin lopputulokseen, jonka mukaan surmatyö ei johtunut ikätovereiden harjoittamasta kiusaamisesta, vaan ampujan henkinen romahdus oli johtunut muista syistä.

Asiaa puitiin tv-uutisissa 26. tammikuuta 1989.

Kiusaamisen ehkäisy käynnistyi hiljalleen

Rauman ampumistapaus on jäänyt yleisessä keskustelussa vuonna 2007 Jokelassa ja vuonna 2008 Kauhajoella tapahtuneita koulusurmia vähemmälle huomiolle. Raumanmeren surmatekoja on pidetty yksittäistapauksena, koska tekijä ei hakenut teollaan julkisuutta.

Surmateko kuitenkin herätti Suomen 80-luvun lopulla uudella tavalla koulukiusaamisesta. Kouluhallitus alkoi tuolloi pohtia laajemmin oppilaiden henkisen hyvinvoinnin tilaa. 1990-luvulla koulukiusaamista alettiin myös tutkia. Kiusaamisen muutoksia on seurattu vuodesta 1994 alkaen WHO-Koululaistutkimuksessa ja vuodesta 1996 alkaen kouluterveyskyselyssä.

Oppilaita suojattava väkivallalta

Syksyllä 2003 koululakeihin lisättiin säädös, jonka mukaan opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista.

Kiusaaminen on ollut tasaisessa laskussa vuodesta 2009. Samaisena vuonna myös KiVa Koulu -toimenpideohjelma levisi valtakunnalliseksi. Tuoreimmasta kouluterveyskyselystä vuodelta 2017 selviää, että laskusta huolimatta yhä keskimäärin 5,8 prosenttia suomalaisista 8.–9.-luokkaisista kokee kiusaamista viikoittain.