Virkamiehet ohjaavat seuraavaa hallitusta työllisyydestä – "Tarvitaan toimia, joita emme osaa vielä kuvitella"

Ministeriöiden kansliapäälliköt kertovat yhteisen näkemyksensä tulevan hallituksen päätehtävistä ja tärkeistä uudistuksista.

eduskuntavaalit
 Huippuvirkamiehet esittävät: Mitä seuraavan hallituksen pitäisi tehdä?
Huippuvirkamiehet esittävät: Mitä seuraavan hallituksen pitäisi tehdä?

Virkamiesten viesti on, että hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen vaatii merkittäviä uudistuksia.

Ministeriöiden kansliapäälliköt ovat kirjoittaneet yhteisen näkemyksensä Suomen seuraavien vuosien avainhaasteista ja keskeisistä mahdollisuuksista tulevalla hallituskaudella.

Ministerit vaihtuvat, virkamiehet pysyvät

Mahdollisuudet Suomelle -raportin tervehdyssanoissaan virkamiesjohto linjaa, että johtavien virkamiesten osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun on tärkeää ja toivottua.

Virkamiehet muistuttavat, että hallituskausien vaihdokset tarjoavat aina mahdollisuuksia tarkastella omaa toimintaa ja ottaa askelia eteenpäin.

Uuden hallituksen ensimmäiset askeleet ratkaisevat, kuinka suurta valtaa korkeimmat virkamiehet pääsevät käyttämään.

Kokemus on osoittanut, että hallitusneuvotteluissa lyödään hyvin pitkälle lukkoon seuraavan nelivuotiskauden askelmerkit. Hallituksen vaihdos tarjoaa puolueille, etujärjestöille ja virkamiehille tärkeän hetken, jollon politiikan suuntaan voidaan vaikuttaa.

Ratkaisevaa on, kuka pääsee kirjoittamaan hallitusneuvottelujen asialistan.

Työkalupakkiin tarvitaan uusia keinoja

Virkamiesnäkemyksen mukaan hyvinvointivaltion rahoitus edellyttää työllisyysasteen lähentymistä muiden pohjoismaiden tasolle ja kohoamista pitkällä aikavälillä jopa 80 prosenttiin. Juha Sipilän (kesk.) hallitus ylitti juuri nipin napin 72 prosentin rajan.

Virkamieslinjauksessa työllisyysasteen pitäisi nousta seuraavalla eduskuntavaalikaudelle eli vuoteen 2023 mennessä 75 prosenttiin. Se vaatisi noin 150 000 uutta työllistä ja työttömyyden vähenemistä alle viiden prosentin.

Pitkän aikavälin tavoitetta 80 prosentin työllisyysasteesta ei virkamiesjohdon mukaan saavuteta nykyisessä työkalupakisssa olevilla keinoilla.

– Tarvitaan toimia, joita emme osaa vielä kuvitella. Jännitteet työn murroksessa ja teknologian kehityksen vaikutus työhön edellyttävät myös avointa keskustelua työn roolista ja merkityksestä yhteiskunnassa, ministeriöiden kansliapäälliköt visioivat.

Maahanmuuttokeskusteluun virkamiehet tuovat lisää väriä vaatimalla työperusteisen maahanmuuton lisäämistä. Vähenevä väki ei riitä turvaamaan työvoiman tarjontaa ja ilman riittävää maahanmuuttoa Suomea uhkaa työllisyyden lasku ja näivettyminen.

Työllisyys kytkeytyy syntyvyyteen

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki tekee pohjoismaista vertailua, jossa Ruotsin 55–64-vuotiaiden työllisyysasteella Suomessa olisi ollut vuonna 2017 työllisiä yli 94 000 enemmän.

Hyvin ei mene nuorten miestenkään eurooppalaisessa vertailussa. Hetemäen mukaan 25–34-vuotiaista miehistä vuonna 2017 Suomessa töissä ei ollut joka viides, kun Saksassa työelämän ulkopuolella oli 16 ja Britanniassa 10 prosenttia nuorista miehistä.

Hetemäki näkee nuorten miesten heikon työllisyysasteen heijastuvan myös syntyvyyden alentumiseen. (siirryt toiseen palveluun)

Parhaassa työiässä olevien 24–54-vuotiaiden miesten työllisyysasteen vertailussa Suomi oli OECD-maista Kreikan, Italia, ja Espanjan jälkeen neljänneksi heikoin.

Sosiaaliturvan tarkoitus kirkastettava ensin

Seuraavan hallituksen yksi suurimpia haasteita on sosiaaliturvan uudistaminen. Virkamiesjohdon mukaan päättäjät joutuvat pohtimaan, kohdentuuko sosiaaliturva nyt oikealla tavalla.

Sosiaaliturvauudistuksen polkua on hahmoteltu perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushankkeessa (siirryt toiseen palveluun), josta on luvassa yksityiskohtaisia ehdotuksia helmikuun aikana.

Virkamiesraportissa linjataan, että sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on kannustaa toimeliaisuuteen, torjua eriarvoistumista ja tarjota turvaa työn ja toimeentulon murroksessa.

– Työn murrokseen vastaamiseksi voidaan ottaa lähtökohdaksi sosiaaliturva, joka mahdollistaa palkkatyön, yrittäjyyden ja osaamisen kehittämisen joustavan yhdistämisen ja vuorottelun eri elämäntilanteissa, virkamiesjohto hahmottelee.

Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkeen politiikkaan

Johtavien virkamiesten yhteisen näkemyksen mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkeen ja kysymys kuuluu, onko Suomella siihen ratkaisuja.

Virkamiehet muistuttavat, että Suomi on sitoutunut etenemään kohti nettonollapäästöjä seuraavina vuosikymmeninä. Muutos koskee kaikkia toimialoja ja sektoreita. Tarvittavan muutoksen mittakaavaa ei ole vielä yleisesti tiedostettu eikä viety politiikkatoimiksi.

Virkamiesten mukaan päästöjen vähentäminen ja hiilinielujen kasvattaminen ovat avainasemassa. Hiilineutraaliuden saavuttaminen vaatii veroratkaisuja ja investointeja. Suomen tulee vaikuttaa kansainvälisesti, että koko maailma muuttuu hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä.

Julkisen talouden kestävyys vaarassa

Seuraavan hallituksen taloudellinen liikkumavara on niukka.

Virkamiesraportissa todetaan, että julkisen talouden pitkän aikavälin rahoitustasapainoa on kohennettu viime vuosina, mutta tulot eivät jatkossa vielä riitä ylläpitämään kaikkia nopeamman talouskasvun ja suotuisamman väestörakenteen varaan rakennettuja julkisen sektorin rakenteita ja tehtäviä.

Virkamiehet varoittavat, että pysyvä tulojen ja menojen välinen epätasapaino uhkaa kasvattaa velkaantumisen hallitsemattomaksi ja seuraava taantuma kohdataan heikommassa julkisen talouden tilanteessa kuin aiemmin.

Lääkkeeksi virkamiesjohto tarjoaa tuttuja rohtoja: työllisyysastetta on nostettava, talouskasvun edellytyksiä on vahvistettava ja julkisen sektorin tuottavuutta on parannettava.

Politiikan päättäjien vaihtoehdoiksi jäävät verojen ja maksujen lisääminen tai palveluiden ja etuuksien karsiminen.

Markkinavoimia kutsutaan apuun

Kansliapäälliköt tarjoavat yhdeksi ratkaisuksi uusia rahoitusmalleja ja markkinatoimijoiden ottamista tiiviimmin mukaan ratkaisemaan yhteiskunnallisia haasteita.

Valtiolla säilyy jatkossakin vastuu kansalaisten yhdenmukaisista, laadukkaista julkisista palveluista, mutta johtavat virkamiehet näkevät, että kyvyssä hyödyntää markkinoita on parantamisen varaa.

– Tarvitaan avointa keskustelua siitä, mitkä julkishallinnon tehtävät ovat tulevaisuudessa luonteeltaan sellaisia, joita halutaan ohjata budjettirahoituksella ja mitkä olisi tarkoituksenmukaista organisoida muulla tavoin, esimerkiksi yhtiömuotoisesti, virkamiesjohto avaa uusia ovia.