Periksiantamattomista Lapin miehistä tehdään Karvalakkiooppera – myös yksityisiltä toivotaan rahaa

Oopperassa karvalakkilähetystön vaiheiden kertojaääni on dokumentaristi. Näyttämöllepanossa käytetään 1970-luvun valokuvia ja muuta dokumenttiaineistoa.

oopperat
Hannu Friman paneutuu poromiehen rooliin Nilssan Jussan usko-monologissa.
Karvalakkiooppera-brändiin kuuluu myös yksittäisiä näytelmiä. Huhtikuussa ensi-iltansa saa monologinäytelmä Minä ja Manuela, jonka tulkitsee näyttelijä Hannu Friman.YLE / Maija-Liisa Juntti

Rovaniemellä valmistellaan parhaillaan oopperaa Kemijoen valjastamisen seurauksista paikalliselle yhteisölle.

Idean Karvalakkioopperasta saivat rovaniemeläissyntyinen Olli Tiuraniemi sekä hänen tekstiään teatteriin dramatisoinut Sami Parkkinen jo kymmenen vuotta sitten. Ideasta toteutukseen päästiin vastikään.

Lapin rahasto on myöntänyt Karvalakkioopperalle tukea jo 30 000 euroa. Mutta rahoitusta tarvittaisiin lisää. Tiuraniemi toivookin nyt myös paikallista panostusta yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä.

Taiteellinen työryhmä on käsittääkseni tämän maan huippua.

hallituksen puheenjohtaja Olli Tiuraniemi, Kemijoen kulttuurituki ry

Oopperan taustalle perustettu yhdistys, Kemijoen kulttuurituki ry, on hakenut tukea nyt pääosin rahastoista. Yksityinen rahoitus osoittaisi, että ooppera nähdään myös paikallisesti arvokkaana sijoituskohteena.

– Kun rahoitusta haetaan erilaisilta säätiöiltä, omarahoitusosuudella on myönteinen merkitys.

Karvalakkioopperasta on tulossa kustannuksia vielä noin 100 000 euroa, Olli Tiuraniemi laskee.

Tavoitteena Karvalakkiooppera-brändi

Aihe on Tiuraniemelle hyvin henkilökohtainen, sillä hänen isänsäkin oli mukana yli nelikymmenhenkisessä karvalakkilähetystössä vuonna 1979. Lapin miehet vaativat tuolloin korvauksia Kemijoen valjastamisen myötä menetetystä lohesta. Ja lopulta saivat sitä.

Tiuraniemi on jo aiemmin kirjoittanut Kemijoki-aiheisen romaanin, Mustan joen syke. Juuri sen pohjalta Tiuraniemi ja Sami Parkkinen kirjoittivat samannimisen näytelmän Rovaniemen teatterin näyttämölle vuonna 2008.

– Tammikuussa 2017 hän soitti minulle, että karvalakkilähetystössä on kaikki hyvät ainekset oopperaan, Olli Tiuraniemi muistelee.

Kirjailija Olli Tiuraniemi
Kirjailija Olli TiuraniemiSauli Antikainen / Yle

Karvalakkioopperassa on kysymys myös kokonaisesta brändistä. Ennen varsinaista suurteosta tämän otsikon alle on valmistumassa jo pienempiä teatteriesityksiä.

– Kirjoitimme Samin kanssa Minä ja Manuela -nimisen näytelmän, joka saa ensi-iltansa Rovaniemen teatterissa 12. huhtikuuta, Tiuraniemi sanoo.

Minä ja Manuela lähtee myös kiertueelle Kemi- ja Ounasjokivarren kyliin, mikäli rahoitus järjestyy. Toinen näytelmä on syntymässä keväälle 2020, ja se kertoo vahvan jokivarren naisen tarinan.

– Se, että jokivarran nainen on teatteriesityksen päähenkilö, on arvo sinänsä.

Lisäksi tarkoituksena on järjestää teemaan liittyvä valokuvanäyttely.

Haaveena näytöksiä Espoossa

Olli Tiuraniemen mukaan Karvalakkiooppera voi valmistua jo syksylle 2020, jos sen rahoitus saadaan kuntoon aikataulussa.

Esityksessä on tarkoitus käyttää myös muun muassa dokumenttiaineistoa karvalakkilähetystöstä ja vanhasta lohikulttuurista.

Tarinan kertoja on nainen, joka on tekemässä dokumenttielokuvaa Kemijoen valjastamisesta.

Karvalakkioopperan säveltää Tapio Tuomela, Heikki Huttu-Hiltunen tuottaa visuaalisen aineiston ja libreton kirjoittaa Sami Parkkinen. Koko komeuden ohjaa Espoon kaupunginteatterin johtaja Erik Söderblom.

– Taiteellinen työryhmä on käsittääkseni tämän maan huippua, Tiuraniemi toteaa.

Olli Tiuraniemen mukaan on mahdollista, että ooppera nähtäisiin sen valmistuttua Rovaniemen lisäksi esimerkiksi Espoossa.