Suurin osa Suomen ruusuista lentää rahtikoneella Keniasta – Keskustelu lentämisen ilmastovaikutuksista pyörii kuitenkin lomalentämisessä

Kun suomalainen tilaa ulkomaisesta verkkokaupasta euron USB-laturin, se saattaa kiirehtiä kotiin lentorahtina. Sitä kannattaa miettiä.

Lentorahtiliikenne
DHL:n rahtikone laskeutumassa Stuttgartin lentoasemalle.
DHL:n rahtikone laskeutumassa Stuttgartin lentoasemalle.AOP

Maailman taivaalla lennetään 120 000 lentoa päivässä. 12 miljoonan lentomatkustajan päälle tulevat vielä rahtikoneet. Suomen lentokentiltä rahtikoneet nousivat ja laskivat viime vuonna noin 6 500 kertaa.

Kaikesta maailman tavaramäärästä vain alle yksi prosentti kuljetetaan lentämällä. Arvoltaan lentorahti vastaa kuitenkin 35 prosenttia kaikesta rahdista. Lentämällä kuljetetaan yleensä pieniä ja keveitä mutta arvokkaita tuotteita.

– Korkean jalostuarvon tavaroita, tyypillisesti varaosia eri laitteisiin, joilla on kiire ja toisaalta suhteellisesti kallista tavaraa. Lisäksi erinäköiset lääkkeet ja teknologiateollisuuden tuotteet muutenkin, sanoo DHL Global Forwardingin Suomen toimitusjohtaja Veli-Matti Qvintus.

Lentorahtina voidaan kuljettaa oikeastaan mitä vain. Kun tavaralla on kiire ja nopeudesta maksetaan, lentojen kyydissä kulkevat yhtä lailla kengät ja hajuvedet kuin lohi ja lammas.

Yleensä nopealla toimituksella tilattavat tavarat ulkomaisista verkkokaupoista tulevat Suomeen lentorahtina. Tavallinen kuluttaja, joka on kiinnostunut myös kuljetusten aiheuttamista päästöistä, huomioi ostoksilla ollessaan tämän.

Kaikki ei kuitenkaan ole sitä miltä näyttää

Ruusu on hyvä esimerkki tuotteesta, jota lennätetään tonnikaupalla Afrikasta Eurooppaan joka päivä. Ja ruusu on myös esimerkki tuotteesta, joka panee ajattelemaan.

Suomessa myydään 50-80 miljoonaa ruusua vuodessa. Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen muistuttaa, että Suomessa ruusuja tuottaa vain yksi viljelijä, jolta saadaan alle kaksi miljoonaa ruusua vuodessa.

– Kenia ja Etiopia ovat ne suurimmat, sitten on Hollanti. Valtaosa eli 40-50 miljoonaa Suomessa myytävästä ruususta on Afrikan ruusua.

Keniasta Keski-Eurooppaan lähtevässä rahtikoneessa on kerrallaan noin 40 tonnia ruusuja. Suomeen saakka ruusujen loppumatka kuljetaan rekalla. Hyvä ruusu kestää kunnossa kaksi viikkoa, jos kylmäketju ei matkalla katkea.

Mutta Afrikan ruusu ei ole ilmaston kannalta kuitenkaan huono vaihtoehto. Merkittävin osa ruusun hiilijalanjäljestä muodostuu nimittäin ruusun kasvatuksesta. Keinovaloa ja lämmitystä kaipaava kasvihuonekasvatus vie paljon energiaa verrattuna siihen, että Keniassa aurinko paistaa ja ilma on aina lämmin.

Suomen ympäristökeskus selvitteli ruusujen taustoja vuonna 2013. Tuolloin Keniasta lennätetyn ruusun hiilijalanjälki oli vielä selvästi pienempi kuin kotimaisessa tai eurooppalaisessa kasvihuoneessa viljellyn.

Kasvihuoneiden valotekniikka ja lämmitys ovat kuitenkin kehittyneet viime vuosina huimasti. Ero on tasoittunut, mutta edelleen Afrikan ruusu on hiilijalanjäljellä mitattuna todennäköisesti selvästi voitolla.

Mitä enemmän lentämällä matkustetaan, sitä vähemmän tarvitaan rahtikoneita

Verkkokaupan kasvu on lisännyt lentorahtia huomattavasti. Verkkokauppojen palautustuotteet lisäävät rahdin määrää vielä lisää, kun tuotteet lennätetään ensi asiakkaalle ja sen jälkeen taas takaisin. Pahimmillaan sama myytävä tuote saattaa tehdä lentoreissun useamman kerran.

Matkustajalentämisen kasvava suosio muuttaa myös rahdin lennättämistä. Viime vuonna koneissa matkusti arviolta noin 4,4 miljardia matkustajaa.

DHL:n Veli-Matti Qvintus sanoo, että varsinaisten rahtikoneiden lentäminen on suhteellisesti jopa vähentynyt.

– Näitä on pystytty yhdistämään matkustajakoneiden lentoihin, mikä tietysti hyvä asia ilmastovinkkelistä, vaikka kokonaisvolyymia onkin kasvatettu.

Rahtia kuljettavat matkustajakoneissaan ennen kaikkea perinteiset lentoyhtiöt, kun taas halpalentoyhtiöt keskittyvät pelkästään matkustajien ja heidän matkatavaroidensa lennättämiseen.

Perinteisen yhtiöiden kaupallinen menestys on riippuvainen sekä matkustajista että rahdista. Kaukolennolla rahti saattaa painaa saman verran kuin mitä lennon matkustajat painavat.

Lentoliikenteen ilmastovaikutuksista puhuttaessa keskustelu on yleensä käyty lomalennoista. Rahdin osuudesta ja sen syistä on puhetta toistaiseksi ollut vain vähän.

Lentorahdista liikkuu myös tietoja, jotka eivät pidä paikkaansa. Suomeen tuodaan esimerkiksi talvella vesimeloneja Brasiliasta. Sosiaalisessa mediassa on välillä äänekkäästi kyseenalaistettu, tarvitseeko lähes pelkästä vedestä koostuvia jättihedelmiä lennättää maailman toiselta laidalta.

Brasilian vesimelonit eivät kuitenkaan lennä Suomeen. Ne tuodaan laivoilla Eurooppaan samalla tavalla kuin banaanit.

Lue myös:

Finnair: Jos jokainen matkustaja pakkaisi yhden kilon vähemmän, säästyneellä polttoaineella lentäisi 20 lentoa Tokioon