PIMEYDEN YTIMESSÄ

Euroopan parlamentin toiminta on meille suomalaisille yhä täysi mysteeri. Mutta mitä sitten?

Ensin tietokilpailu. Kuka on kuvassa?

Vastaus: europarlamentaarikko eli meppi Mirja Vehkaperä (kesk.), joka nousi eduskunnasta europarlamenttiin viime kesänä. Jos jotkut ovat suomalaisille tuntemattomia, niin mepit. "Juttelin jokin aika sitten ohikulkijalle, joka ei millään tahtonut uskoa että olen kansanedustaja", hän sanoo.

Me ollaan Ranskan panttivankeja täällä.

Näin sanoo Liisa Jaakonsaari (sd.), joka on toisen kauden meppi. Hän kuitenkin viihtyy europarlamentissa: "Eduskuntaan verrattuna tämä on paljon nopealiikkeisempi laitos."

Panttivankiudella Jaakonsaari viittaa siihen, että vaikka parlamentti toimii muuten Brysselissä, sen täysistunnot pidetään 450 kilometrin päässä Ranskan Strasbourgissa. Järjestely on vanha ja murtumaton.

Meppien paperit kulkevat muuttolaatikoissa ja ihmiset junissa, lentokoneissa ja autoissa. Strasbourgin-rallin ylimääräinen kustannus: ainakin 110 miljoonaa euroa vuodessa.

Koko EU maksaa noin 50–100 euroa vuodessa per suomalainen, ja parlamentin osuus on 1–2 euroa. Se on mitätön hinta, mutta jollei EU:sta tykkää, sekin voi olla liikaa. Tuoreen Eurobarometri-kyselyn mukaan 65 prosenttia suomalaisista pitää EU-jäsenyyttä hyvänä asiana ja 12 prosenttia huonona.

"Parlamentti sai Lissabonin sopimuksen kautta niin paljon valtaa, että se ei juuri enää rohkene, kehtaa tai keksi enempää pyytää."

Näin sanovat Pekka Nurminen ja Satu Helin kirjassaan Euroopan parlamentti. Parlamentti on ollut vuodesta 2009 täysiverinen lainsäätäjä yhdessä jäsenmaiden kanssa. Sillä on muskelit ja se käyttää niitä.

Paljon asioita talouspolitiikan, maatalouden ja liikenteen saralta tulee Brysselin kautta. – Merja Kyllönen (vas.)

Meppien mukaan europarlamentissa on mielekästä tehdä työtä. Täällä ei ole jäykkää hallitus–oppositio-asetelmaa eikä tiukkaa ryhmäkuria kuten eduskunnassa. Asiat ratkaisevat.

Mahdollisuudet vaikuttaa ovat isommat. Toiminta on meppilähtöistä, ei virkamieslähtöistä kuten Suomessa. Asiantuntemusta todella arvostetaan. – Jussi Halla-aho (ps.)

Ainoa vain, ettei juuri ketään kiinnosta. Viime eurovaalien äänestysprosentti Suomessa oli surkea 39,1, ja tänä keväänä eduskuntavaalit vievät päähuomion.

Timo Soini kutsui parlamenttia Pimeyden ytimeksi. Ja tyystin etäiseksi parlamentti onkin jäänyt, vaikka Suomi on ollut EU:n jäsen kohta 25 vuotta. Mutta kiinnostaisiko EU nyt kerrankin toukokuun vaaleissa? Pinnalla on nippu järeitä asioita: ilmastonmuutos, populismi, maahanmuutto, brexit.

Liisa Jaakonsaaren osalta absurdit Strasbourgin-reissut loppuvat tähän kevääseen. Hän jättää politiikan 50 vuoden uransa jälkeen ja tuumii europarlamentista näin:

Olen tullut siihen tulokseen, että jostain syystä tämä kaikki toimii sittenkin. Se pyörii sittenkin!

Lisää Aiheesta

Tekijät

Janne Toivonen

Kuvaaja

Kuvat: Vincent Muller, toimistot

Julkaistu 13.2.