Meksikossa uusi pidätys suomalaisaktivistin murhatutkimuksissa – Murhatun äiti: "Kuin olisi pelinappulana näytelmässä"

Meksikossa surmatun suomalaisen ihmisoikeusaktivistin vuosia kestänyt murhatutkimus sai alkuviikosta uuden käänteen, kun poliisi pidätti yhden epäillyn

Jyri Jaakkola
Eve Jaakkola
Eve Jaakkola on vuosien varrella käynyt seitsemän kertaa Meksikossa painostamassa viranomaisia selvittämään poikansa murhan.Prometeo Lucero

Eve Jaakkola on tehnyt yli kahdeksan vuotta hartiavoimin työtä saadakseen Meksikossa murhatulle pojalleen oikeutta. Muutama päivä sitten hän sai kuulla meksikolaisten sanomalehtien uutisoineen uudesta pidätyksestä.

Jyri Jaakkolan ja muiden aktivistien autokulkue oli huhtikuussa 2010 matkalla puolisotilaallisen ryhmän piirittämään San Juan Copalan kylään. Matkalla heitä kohtiin alettiin ampua. Jaakkola sekä meksikolainen aktivisti kuolivat. Hyökkäyksellä on lukuisia silminnäkijöitä, joten tapauksen kuvittelisi olevan jo kauan sitten selvitetty.

Jaakkolan meksikolainen asianajaja Karla Micheel Salas vahvisti perjantaina, että pidätetty on aiemmin etsintäkuulutettu epäilty, jota ei kuitenkaan pidetä murhahankkeen johtohahmona.

Jaakkola kertoo aikaisempien pidätysten ja vangitsemisten tapahtuneen aina ennen Suomen tai EU-parlamentin valtuuskuntien vierailuja Meksikoon. Tällaisia vierailuja on taas lähiaikoina tiedossa.

– Onko kyse siitä, että pienimmät tekijät vuorotellen vangitaan ja voidaan siten sanoa, että "parhaamme on tehty"? Jaakkola kysyy.

Jaakkola tiivistää vuosien taistelun:

– Tuntuu kuin olisi pelinappulana näytelmässä, jonka käsikirjoitusta ei tunne, eikä tiedä edes mistä näytelmässä on kyse.

Todistajia on peloteltu

– Hyökkäykseen osallistujat olisi voitu näyttää aukottomasti toteen, mutta heitä ei ole saatu oikeuteen, Eve Jaakkola kertoo.

Ongelma on koko ajan ollut todistajien turvallisuus. Pienissä kylissä todistajien henkilöllisyys on yleisesti tiedossa.

– Puolisotilaallisen Ubisort-ryhmän edustajat ovat käyneet todistajien kodeissa uhkailemassa. Se vaara on ihan todellinen, ja siksi on ymmärrettävää etteivät todistajat uskalla tulla todistamaan, Jaakkola selittää.

Suomen valtion edustajat aina presidenteistä lähtien ovat pitäneet Jaakkolan murhaa esillä Meksikossa vieraillessaan. Eve Jaakkola itse on käynyt seitsemän kertaa Meksikossa painostamassa meksikolaisia viranomaisia tutkimaan murhan.

– OIemme kaikki nämä kahdeksan vuotta vaatineet, että todistajia on suojeltava. Meksikon viranomaiset on luvanneet asian pikaista tutkintaa ja syyllisten tuomitsemista ja todistajien suojelua. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, Jaakkola huokaa.

Nainen asettaa kynttilää palamaan kadulle.
Surmattuja Jyri Jaakkolaa ja Bety Cariñoa muistettiin kynttilöillä Meksikossa 29. huhtikuuta 2010.Lises Ruiz Basurto / EPA

Nuorin syytetty ainoa tuomittu

Yksi syytetyistä tuomittiin keväällä 2018 Jyri Jaakkolan ja meksikolaisen aktivistin Bety Cariñon murhista. Juan Macario Bautista oli tekohetkellä alaikäinen, joten tuomio oli murhatuomioksi lyhyt, vain kolme vuotta.

– En tiedä millä perusteilla hänet tuomittiin, kun meidän avaintodistajat eivät siihenkään oikeudenkäyntiin menneet, Jaakkola ihmettelee.

Marraskuussa 2018 kaksi epäiltyä vapautettiin, juuri todisteiden puutteesta johtuen. Toinen heistä oli Ubisort-ryhmän johtaja Rufino Juárez. Kun vapauttavat tuomiot tulivat, Jaakkola oli järkyttynyt.

– Olen koko ajan ajatellut, että eihän voi hävitä juttua, jossa on selkeät todistajat ja todisteet. Ja sitten kuitenkin käy niin. Se oli syksyllä suurin pysäytys, että todellakin voi käydä niin. Se tuntui lohduttomalta ja surulliselta, Jaakkola sanoo.

Satu Hassi kritisoi Meksikon oikeusjärjestelmää

Vihreiden kansanedustaja Satu Hassi on käynyt Meksikossa kymmenen kertaa keskustelemassa Jaakkolan murhasta sekä liittovaltion että Oaxacan osavaltion viranomaisten kanssa. Hän on edustanut Meksikossa mm. Euroopan parlamentin Meksiko-suhteiden valiokuntaa. Todistajien suojelu on ollut aina esillä.

– Hyvin monissa tapauksissa liittovaltion edustaja totesi, että asia on osavaltion vastuulla, ja osavaltion edustaja sanoi, että heillä ei ole resursseja, he tarvitsevat liittovaltion apua, Hassi kuvaa.

Hassi kertoo EU-parlamentin ja Suomen tarjonneen tukea todistajien suojelussa.

– Tästä avusta aina kieltäydyttiin kategorisesti. Meksikon liittohallituksen edustajat totesivat, että tämä on Meksikon sisäinen asia. Todistajien suojelu on aina luvattu hoitaa, mutta sitä ei kuitenkaan ole hoidettu, Hassi kertoo.

Jaakkolan asianajaja uskoo Meksikon valtion tehneen puolisotilaallisen Ubisort-ryhmän kanssa sopimuksen rankaisemattomuudesta. Hassi ei ole varma, onko sopimuksia olemassa valtiollisella tasolla, mutta Meksikoa 80-vuotta hallinneen, autoritaarisen PRI-puolueen ja Ubisort-ryhmän välisiä siteitä hän pitää selvinä.

– Ei ehkä ole sattumaa, että Oaxacassa annettiin vapauttavia tuomioita sen jälkeen kun PRI oli jälleen tullut valtaan Oaxacan osavaltiossa. Se on tullut selväksi, että oikeuden käyttö ei ole Meksikossa irrallista puoluepoliittisesta vallankäytöstä, Hassi pohtii.

Meksikossa vain muutama prosentti murhista selvitetään ja syylliset tuomitaan. Meksikon presidentiksi joulukuussa noussut vasemmistolainen Andrés Manuel López Obrador on luvannut loppua rankaisemattomuudelle.

– Kiinnostavaa nähdä mitä tapahtuu, mutta ei hän ole ensimmäinen presidentti, joka on luvannut lopettaa rankaisemattomuuden, Hassi toteaa.

Lue lisää:

Meksikossa murhatun Jyri Jaakkolan tapauksen tutkintaa jarrutetaan poliittisista syistä, väittävät asianajajat