Yllättävä ajatus: Poriin suurlukio SAMKin kampuksen kylkeen?

Asiaa pohtineessa työryhmässä on keskusteltu mahdollisuudesta yhdistää Porin suomalainen yhteislyseo ja Porin lyseo.

Pori
Satakunnan ammattikorkeakoulun uusi kampus SAMK Porin Asema-aukiolla.
Pitäisikö suurlukio sijoitaa Asema-aukiolle SAMKin kampuksen läheisyyteen? Tätäkin tiettävästi pohditaan Porissa.Camilla Uçan / Yle

Porin koulujen ja päiväkotien tulevaisuutta pohtivalta työryhmältä odotetaan näkemystä kaupungin kouluverkosta lähiviikkoina.

Tiettävästi muiden alueiden tilanne on ryhmässä jo käyty läpi, mutta Porin keskustan ja pohjoisen alueen koulujen tulevaisuudesta käydään vielä keskustelua. Käytännössä kyse on lukioiden mahdollisesta yhdistämisestä ja uuden yhtenäiskoulun rakentamisesta Pohjois-Poriin korvaamaan huonossa kunnossa olevia koulutiloja.

Sittenkin suurlukio?

Yhtenä vaihtoehtona on Ylen tietojen mukaan nostettu esille mahdollisuus yhdistää lukiot luovalla tavalla: rakennuttamalla uutta koulutilaa SAMKin kaksi vuotta sitten valmistuneen kampuksen viereen Asema-aukion ja matkakeskuksen läheisyyteen. Hyödyt joukkoliikenteen ja ammattikorkeakoulun läheisyydestä olisivat ilmiselvät.

Kyse ei ole aivan nopealla aikataululla tapahtuvasta muutoksesta, sillä suunnitelmaa tehdään yltämään vuoteen 2030 saakka. SAMKin kampuksen viereen on hahmoteltu myös Porin yliopistokeskusta, joka sijaitsee tällä hetkellä Kokemäenjoen rannassa Puuvillassa.

Lukioiden kohdalla on jo aiemmin pohdittu myös yhdistämistä saman katon alle jompaan kumpaan nykyisistä lukioista. Suurlukiossa olisi 1 100–1 300 oppilasta.

Ajatus suurlukiosta on herättänyt voimakkaita tunteita. Osa Porin suomalaisen yhteislyseon ja Porin lyseon opettajista ja politiikassa vaikutusvaltaisista koulujen senioreista sekä myös nykyisistä oppilaista vastustaa yhdistämistä. Toisaalta Porin nuorisovaltuusto on viimeksi perjantaina maakuntalehti Satakunnan Kansan yleisönosastossa (siirryt toiseen palveluun) tukenut suurlukiota.

Monta linjausta tehtävänä

Porin kouluverkkoselvitys on iso kokonaisuus, joka sisältää ennakkotietojen mukaan useita eri vaihtoehtoja poliittisen päätöksenteon pohjaksi. Sivistyspuolen toimialajohtaja Esa Kohtamäki esittää kuitenkin poliitikoille omat ehdotuksensa siitä, mitkä vaihtoehdoista pitäisi toteuttaa.

Pohjoisen kouluratkaisun ja lukioiden yhdistämisen lisäksi koulu- ja päiväkotiverkkoselvityksessä otetaan kantaa kaikkiin muihinkin alueisiin. Eniten odotetaan sitä, mitä poliitikot linjaavat läntisen Porin koulujen tulevaisuudesta ja Reposaaren koulun jatkosta.

Reposaari kiinni?

Tiettävästi Reposaaren koulun tulevaisuus on vakavasti vaakalaudalla pienten ikäluokkien takia. Sivistysjohtaja Kohtamäki puhuu isojen yhtenäisratkaisujen puolesta.

Nykyinen rakentamisideologia lähtee siitä, että koulut ja päiväkodit pyritään pystyttämään samalle tontille. Lapsia ei enää haluta erotella iän mukaan eri osoitteissa sijaitseviin kouluihin.

Kouluverkkotyöryhmä kokoontuu vielä ensi viikolla. Julkisuuteen esitykset tuodaan mitä todennäköisimmin sitä seuraavalla viikolla. Valtuustossa ratkaisuja tehdään maaliskuussa.

Viimeisin suuri kouluverkkouudistus Porissa tehtiin valtuustossa viisi vuotta sitten, jolloin päätettiin yhdistää lukioita ja lakkauttaa useita pikkukouluja. Vielä joitakin vuosia sitten Porissa oli viisi lukiota.