Päätteet selleihin, Skype-puheluita sukulaisille – vankilat muutetaan älykkäiksi, jotta vangit eivät putoaisi tietoyhteiskunnan kelkasta

Älykäs vankila -hanke antaa vangeille entistä enemmän mahdollisuuksia asioiden itsenäiseen hoitoon.

vankeinhoito
Helsingin vankila
Rikosseuraamuslaitoksella on 26 vankilaa. Niistä 15 on suljettuja vankiloita, loput avovankiloita.Juha Kivioja / Yle

Hämeenlinnaan vuonna 2020 valmistuva naisvankila on Suomen ensimmäinen älyvankila. Uuden laitoksen tavoitteena on tarjota mahdollisimman hyvät edellytykset vankien kuntoutukseen ja uusintarikollisuuden ehkäisyyn.

Älyvankilassa jokaiseen selliin tulee oma pääte, jolta vanki voi käyttää nykyistä laajemmin sähköisen asioinnin ja kuntoutuksen palveluja. Älykäs vankila -ratkaisu on tarkoitus ottaa käyttöön myöhemmin muissakin Suomen vankiloissa.

– Sellipäätteeltä on vankilan sisäisen verkon lisäksi rajattu pääsy niihin ulkoisen verkon palveluihin, jotka ovat tarkoituksenmukaisia kuntoutumisen- ja rangaistusajan suunnitelman noudattamisen kannalta, kertoo Älykäs vankila -hankkeen projektipäällikkö Pia Puolakka Rikosseuraamuslaitokselta.

Skype-tapaamiset yleistyvät koko ajan.

Margit Kyngäs

Uudistus mahdollistaa esimerkiksi verkkokurssit, etäkuntoutuksen, lupien anomisen ja nykyistä joustavamman yhteydenpidon omaisiin. Puolakan mukaan digitaidot ovat tärkeitä vangeille, jotta he pysyisivät mukana yhteiskunnan kehityksessä.

– Tietoyhteiskunnassa tarvittavan osaamisen ja taitojen puute ovat yksi syrjäytymistä aiheuttava tekijä. Nykyään monet hakemukset, kuten toimeentulo- ja asuntohakemukset tehdään jo sähköisesti, toteaa Puolakka.

Yhteydenpito ulkomaailmaan nyt

Nykyään suljetuissa vankiloissa vangit voivat olla tietyin edellytyksin puhelinyhteydessä ja kirjeenvaihdossa vankilan ulkopuolelle. He voivat soittaa puheluita ainoastaan osaston yhteisestä puhelimesta. Joissakin vankiloissa on mahdollista käyttää valvotusti myös Skype-puheluita.

– Skype-tapaamiset yleistyvät koko ajan, sillä vankijoukko on yhä kansainvälisempää. Ilmainen puhe- ja videoyhteys ovat monelle ainoa tapa pitää yhteyttä kaukana maailmalla oleviin sukulaisiinsa, kertoo Oulun vankilanjohtaja Margit Kyngäs.

Oulussa vangit pääsivät käyttämään rajoitetusti sähköisiä palveluita vuonna 2017. Mutta vasta nyt laitteiden toimintavarmuus alkaa olla sitä luokkaa, että vangit pystyvät käyttämään palveluita tarkoituksenmukaisesti. Käytössä on kannettava tietokone, joka on niin sanottu dummy-pääte. Laitetta voi käyttää sovittuna aikana vartijan läsnä ollessa muun muassa laskujen maksuun ja erilaisten virallisten asioiden hoitoon.

Mika Lehkonen haluaisi, että vankilan sähköisten palveluiden tarjonta olisi nykyistä laajempaa.
Mika Lehkonen toivoo, että vankilan sähköisten palveluiden tarjonta olisi nykyistä laajempaa.Juha Hintsala / Yle

Osastolla päätettä käyttävä Mika Lehkonen toivoo, että päätteen käyttö olisi vangeille nykyistä arkipäiväisempää. Sähköisten palvelujen käyttöön kaivataan enemmän ohjeistusta ja opastusta. Myös nykyisen järjestelmän toimivuudessa olisi parantamisen varaa.

– Yhteydenpitomahdollisuudet voisivat olla nykyistä laajemmat. Esimerkiksi sähköpostilla voi kyllä vastaanottaa henkilökohtaisia viestejä, mutta ne voi lukea vasta parin päivän viiveellä, sanoo Lehkonen.

Alkuvaiheessa henkilökunta opastaa vankeja uuden järjestelmän käyttöönotossa.

Pia Puolakka

Vangit saavat sähköpostia vankilan yhteiseen osoitteeseen. Viesti tulostetaan, tarkastetaan ja toimitetaan vangin postilokeroon. Vankien omat viestit lähetetään eteenpäin henkilökunnan toimesta. Tietoturvasyistä vankilan järjestelmä poistaa viesteistä kaikki liitetiedostot ja kuvat.

Älyvankila vastaa yhteiskunnan muutoksiin

Oulun vankilanjohtaja Margit Kyngäs toivoo, että tulevaisuudessa jokaiseen vankilaselliin saataisiin turvallinen tietojärjestelmä. Sellainen, jolla vanki pystyisi hoitamaan asioitaan itselleen parhaiten sopivana aikana.

– Silloin myös henkilökunta voisi käyttää nykyisen päätetyöskentelyn valvontaan kuluvan ajan muuhun työskentelyyn, Kyngäs sanoo.

Oulun vankila otti ensimmäiset asukkaat vastaan jo vuonna 1885. Uuden, Oulun Hiukkavaaraan suunnitellun vankilan asemakaavan muutos saatiin vireille viime vuoden lopulla.

Oulun vankilanjohtaja Margit Kynkään mukaan nykyinen vuonna 1885 valmistunut rakennus ei taivu nykyaikaisen vankeinhoidon tarpeisiin.
Oulun vankilanjohtaja Margit Kynkään mukaan nykyinen vuonna 1885 valmistunut rakennus ei taivu nykyaikaisen vankeinhoidon tarpeisiin.Juha Hintsala / Yle

Rikosseuraamuslaitoksen Pia Puolakan mukaan älyvankilaratkaisu on helpompaa tuoda uuteen vankilaan, kuin siirtää sitä sellaisenaan vanhoihin yksiköihin. Mutta sähköisen palveluiden käyttöä on tarkoitus kehittää kuitenkin koko ajan myös jo olemassa olevissa laitoksissa.

– Hämeenlinnaan rakenteilla oleva älykäs naisvankila toimii pilottiympäristönä. Myöhemmin vastaavaa ratkaisua ja siitä saatuja oppeja voidaan käyttää myös muissa yksiköissä.

Mallista saatu hyviä kokemuksia

Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on valmentaa vangit rikoksettomaan elämään ja saattaa heidät takaisin yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin. Myös vankien vankeusaikaisen fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin lisääminen koetaan tärkeäksi.

– Tekniikka on tehty helpottamaan arkea. Kun sähköiset palvelut kehittyvät, niin se moninkertaistaa myös erilaisten kuntouttavien palvelujen käytön etänä, sanoo Puolakka.

Oulun vankilan sellissä on TV-pääte.
Oulun vankilan sellissä on vielä perinteinen TV-pääte.Juha Hintsala / Yle

Mutta ennen älyvankilan toteutumista tietoturvaan liittyvät riskit on huomioitava. Vangeille soveltuvaa yhteydenpitoa ulkomaailmaan joudutaan miettimään tarkasti. Esimerkiksi suljetuissa vankiloissa vangin pääsy muille kuin luvanmukaisille sivuille täytyy olla estettynä asianmukaisesti. Tällä hetkellä kartoitetaan laitetoimittajia, jotka voisivat tarjota testatun ja toimivan tuoteen.

Hämeenlinnan tulevan pilottivankilan mallista on saatu hyviä kokemuksia muun muassa Belgiassa. Siellä vankilassa toteutetut älyratkaisut ovat rauhoittaneet osastojen ilmapiiriä.

Vankilanjohta Margit Kynkään mukaan Oulun vankilassa on huomattu, että vangeille annettu mahdollisuus hoitaa sähköisesti omia käytännön asioitaan on vähentänyt epätietoisuudesta johtuvaa stressiä.

– Kun voi esimerkiksi itse maksaa laskunsa sähköisesti, niin asia ei vaivaa enää mieltä, toteaa Kyngäs.