Millaista on tulevaisuuden matkailu? Lentämisen sijaan saatamme syöksyä ulkomaille kapselissa ja lomailla Kuussa tai merenpohjassa

Tekniikka tulee epäröimättä muuttamaan paljon tulevaisuuden matkailua. Jo nyt on olemassa lentäviä autoja, virtuaalilaseja ja palvelurobotteja. Viisi asiantuntijaa kertoo miltä tulevaisuus voisi näyttää.

tulevaisuus
Virtuaalimatkailu / Yle
Henry Lämsä / Yle

Oletko ikinä miettinyt miltä maailma näyttää sadan vuoden päästä?

Tulevaisuus on kutkuttanut ihmisiä sukupolvien ajan. Esimerkiksi 1900-luvulla taiteilija Jean-Marc Côté loi kuvasarjan Pariisin maailmannäyttelyyn siitä, miltä maailma näyttäisi vuonna 2000. Kuvissa ihmiset elävät veden alla ja lentävät ilmassa siipien avulla. Monet kuvista huvittavat, kuten kuva lentävistä palomiehistä tai virtahevoilla meren alla ratsastavista pelaajista.

Utopiat eivät ole toteutuneet: kampauskoneet eivät ole korvanneet partureita.

Nykyisin on olemassa tutkijoita, jotka ovat erikoistuneet tulevaisuuden ennakointiin. Kysyimme viideltä asiantuntijalta, miltä näyttää tulevaisuuden matkustaminen.

Ehkä teemme perhematkoja Marssiin, puhumme tekniikan avulla kaikkia kieliä ja saamme liikuntaohjausta hologrammilta. Tai sitten tulevaisuus on jotain aivan muuta.

Tervetuloa matkalle tulevaisuuteen!

Perille vaikka hyperloopilla

Päätän lähteä matkalle, ja kerron suunnitelmistani virtuaalikaksoselle. Virtuaaliminä tietää, että en halua päästöjen vuoksi lentää lentokoneella, mutta onneksi hyperloop-kapselilla ei kestä kauan päästä Suomesta muualle Eurooppaan. Lentäminenkin onnistuisi vähähiilisesti, jos käyttäisi ilmalaivaa.

Voimme jo esittää kysymyksiä laitteisiimme asennetuille tekoälyille, kuten Sirille tai Google Assistantille. Ne osaavat vastata, millainen sää Tukholmassa on ja mitä nähtävyyksiä Roomassa voi ihastella. Tulevaisuudessa meillä voi olla käytössä tekoäly, joka tietää niin tarkasti mieltymyksemme ja tapamme, että se on ikään kuin virtuaalinen kopio meistä. Virtuaalikaksoset osaavat auttaa meitä, ilman että kysymme jokaisen kysymyksen tarkasti erikseen.

Mikä olisikaan helpompaa, kuin kysyä itseltään, mihin voisin matkustaa? Virtuaalisella kopiolla olisi kaikki internetin tieto käytettävissään vastausta miettiessään. Enää ei tarvitsisi hakea matkailusivuilta vaihtoehtoja, kun virtuaalinen kopio suodattaisi kaiken tiedon.

Virtuaalinen kaksonen voisi myös varata hotellin, kuljetukset ja aktiviteetit ilman nettisivujen varauslomakkeiden täyttöä.

Grafiikka, jossa mies sinisellä taustalla ja digitaalisia merkkijonoja.
Netissä toimiva virtuaalinen kaksonen tietää meistä paljon. Se osaa kertoa haluammeko pitsaamme ananasta vai ei Asmo Raimoaho / Yle

Teknologia siis helpottaa jatkossa matkustamista. Matkailun verkkoliiketoiminnan tutkimuspäällikkö Juho Pesosen mielestä näyttää myös siltä, että yhä useampi matkustaa tulevaisuudessa, etenkin kun ihmiset vaurastuvat muun muassa Kiinassa, Intiassa ja Etelä-Amerikan maissa.

Matkailu ei tule loppumaan. Sen sijaan epävarmaa on, miten ja mihin matkustetaan.

Ihmisten arvot voivan muuttua niin, että lentämisestä voi tulla noloa. Jo nyt Facebookin Maata pitkin matkustavat -ryhmä on kerännyt kokoon ihmisiä, jotka eivät halua lentää erilaisista syistä. Ilmastonmuutos voi myös pakottaa kieltämään lentämisen.

Pesonen mukaan aasialaiset lentoyhtiöt ovat tilaamassa tuhansia uusia lentokoneita, joiden elinkaari on kymmeniä vuosia, joten ainakaan Aasiassa ei uskota lentoliikenteen loppumiseen.

Lentoyhtiöt yrittävät myös kehittää keinoja lentää ilman fossiilisia polttoaineita, sillä se on yhtiöille kallista. Tällä hetkellä vaihtoehdoiksi mietitään vetyä, sähköä tai biopolttoainetta, tai sitten koneet voisivat käyttää aurinko- tai tuulivoimaa.

Jokaisella näistä uusiutuvista energiamuodoista on omat ongelmansa. Esimerkiksi biopolttoainetavoitteisiin pääseminen vaatisi noin kolme kertaa Ison-Britannian pinta-alan verran metsäpinta-alaa.

Tutkimuspäällikkö Pesonen arvelee, ettei korvaavia keinoja ole tulossa pitkään aikaan, vaikka pienkoneita lentääkin sähköllä ja aurinkovoimalla jo nyt. Ehkä kuitenkin tulevaisuudessa...

Eivätkä lentokoneet ole edes ainoa tapa lentää.

Zeppeliinithän olivat ilmojen valtiaita 1900-luvun alussa, kunnes muutamat onnettomuudet päättivät niiden aikakauden.

Nytkin ilmalaivoja kehitetään ainakin Iso-Britanniassa (siirryt toiseen palveluun) (Ilta-Sanomat). Hybrid Air Vehicles -yhtiön ilmalaiva pystyy lentämään 150 kilometriä tunnissa. Siihen mahtuu sisään 48 matkustajaa, mutta yritys testaa myös suurempaa laivaa, joka pystyisi olemaan ilmassa jopa kolme viikkoa.

Ehkä abiristeilytkin juhlitaan tulevaisuudessa ilmalaivassa.

Koerata.
Tältä näyttää hyperloopin testirata Yhdysvalloissa. Hyperloop One -yrityksen tavoitteena on, että kapseli kulkee putkessa jopa liki äänennopeudella. Testeissä hyperloop ei ole kuitenkaan vielä peitonnut edes nopeimpia junia.Kyle Cothern / Hyperloop-One

Lentokoneiden kilpailijaksi voi syöksyä hyperloop. Hyperloop on kapseli, joka kulkee lähes ilmattomaksi pumpatun tunnelin sisällä yli tuhannen kilometrin tuntinopeudella. Esimerkiksi Helsingistä Tallinnaan voisi singahtaa kapselissa vartissa.

Sitran ennakointiasiantuntija Vesa-Matti Lahti uskoo, että hitaampi matkustaminen saa yhä enemmän jalansijaa, ja siksi tavalliset junatkaan eivät tule häviämään maailmankartalta. Yle pohtikin jutussaan, miltä tulevaisuuden juna näyttää vuonna 2050. Jutun mukaan liput tulisivat halpenemaan, ja junissa olisi enemmän palveluita, kuten kuntosali. Palveluiden avulla junat pystyisivät kilpailemaan joustavien autojen ja nopeiden lentokoneiden kanssa.

Rantaloma Kemissä

Tietokoneohjelma osaa kertoa, millaisista matkakohteista pidän. Saan sekunneissa virtuaaliselta kaksoselta juuri minulle sopivia vaihtoehtoja. Suuri intohimoni on nähdä kohteita, jotka ovat vaarassa kadota. Tällä kertaa päädyn Venetsiaan. Hotellikin on helppo valita vierailemalla niissä virtuaalilasien avulla. Lasien avulla kiertelen myös Venetsian kaduilla ja listaan paikkoja, jotka haluan kokea matkallani.

Monet suositut lomakohteet ovat vaarassa ilmastonmuutoksen vuoksi: Esimerkiksi Venetsiaa ja Malediiveja uhkaa merenpinnan nousu ja koralliriuttoja merten saastuminen ja lämpötilan nouseminen.

Matkailun verkkoliiketoiminnan tutkimuspäällikkö Juho Pesonen uskoo, että tulevaisuudessa last chance to see -matkailu voimistuu. Eli ihmiset haluavat nähdä nähtävyyksiä tai eläimiä, jotka ovat vaarassa tuhoutua tai hävitä maapallolta.

WWF raportoi viime vuonna, että ihmisten toiminta on vähentänyt selkärankaisten villieläinten määrää (siirryt toiseen palveluun) noin 60 prosenttia puolessa vuosisadassa (Ilta-Sanomat).

Monien paikkojen ja lajien kohdalla voi siis oikeasti olla kyse viimeisestä mahdollisuudesta nähdä ne.

Lapin yliopiston matkailututkimuksen yliopistonlehtori José-Carlos García-Rosellin mielestä ilmastonmuutos voi lisätä myös ilmastoturismia. Nyt monet vaihtavat maisemaa talvisin etelän lämpöön, mutta jos ilmasto lämpenee, saattaa liikenne kääntyä kuumilta alueilta miellyttävän viileään pohjoiseen.

Kasvihuoneilmiön lämmittäessä ilmastoa Kemistä voi tulla jopa suosittu rantalomakohde. Eikä lämpötila ole todennäköisesti ainut asia, joka kasvattaa Suomen vetovoimaa.

Ylen artikkelissa pohditaan, mitä kiinalaiset ajattelevat meistä. Jutussa kerrotaan pariskunnasta, joka on tullut Suomeen "puhdistamaan keuhkonsa". Pidämme usein itsestäänselvyytenä puhdasta vettä, ilmaa ja turvallisuutta. Monet voivat olla varsinkin tulevaisuudessa valmiita maksamaan näistä.

Pensassarvikuono juoksee.
Pensassarvikuono on uhanalainen laji. Phila-naaraan sarvi typistettiin, jotta se ei jäisi salametsästäjien uhriksi. Jos laji ei elvy, last change to see -matkailu voi vetää ihmisiä Etelä-Afrikkaan.Jon Hrusa / EPA

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja uskoo, että ihmiset yhä vahvemmin tulevat tekemään matkansa ikään kuin kolmeen kertaan: ensin suunnitellessaan sitä, sitten käydessään matkakohteessa ja lopuksi muistellessaan sitä kuvien ja videoiden avulla.

Kun virtuaalinen kaksonen kertoo, millainen majapaikka on sopiva, on mahdollista käydä katsomassa sitä virtuaalisesti. Sen sijaan, että varaaja joutuisi tyytymään vain hotellista otettuihin kuviin, hän voisi kävellä käytävillä ja kurkistaa huoneisiin – tai jopa vierailla nähtävyyksillä etukäteen.

Kieli-implantit tietävät hyvästejä kielimuurille

Matka taittuu nopeasti, ja pian saavun jo Venetsian asemalle. Virtuaalikaksoseni on varannut dronetaksin, joka vie minut asemalta hotellille liitäen kanaalien yläpuolelta. Robotti huolehtii matkatavarani dronen tavaratilaan.

Sisäänkirjautuminen käy helposti, sillä kieli-implantin avulla pystyn kommunikoimaan henkilökunnan kanssa omalla äidinkielelläni. Robotti vie matkalaukkuni hotellihuoneeseen. Ennen kuin lähden illalliselle, osallistun joogatunnille, jonka ohjaa huoneessani näkyvä hologrammi.

Tulevaisuudessa robotit voivat ottaa yhä uudempia työtehtäviä itselleen. Jo nyt robotteja on monissa asiakaspalvelutehtävissä, ja monen kotona siivoaa robottipölyimuri.

Robotteja on ollut hotelleissakin jo joitakin vuosia, mutta toistaiseksi niiden taidot eivät ole riittäneet monipuoliseen asiakkaiden auttamiseen. Juuri roboteistaan kuuluisa Hen na -hotelli Japanissa erotti puolet roboteistaan, koska niistä oli enemmän haittaa kuin hyötyä (siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Sanomat).

Hen na-hotellissa oli melkein kaksi ja puolisataa robottia, jotka palvelivat asiakkaita esimerkiksi vastaanotossa ja toimittamalla ruokaa huoneisiin. Jopa akvaariossa oli robottikaloja. Asiakkaat turhautuivat robotteihin, jotka eivät esimerkiksi osanneet vastata heidän kysymyksiinsä nähtävyyksistä, tai luulivat kuorsausta epäselväksi puheeksi. Matkalaukunkantajarobotti taas ei päässyt suurimpaan osaan huoneista, sillä se ei pystynyt kulkemaan kuin tasaisella lattialla.

Robotit kuitenkin kehittyvät jatkuvasti, ja jossain vaiheessa ne saattavat pystyä vastaamaan turistien tiukimpiinkin kysymyksiin. Tutkimuspäällikkö Juho Pesonen arvelee, että robotit kehittyvät paljon jo kymmenen vuoden sisällä.

Pesosen mukaan menee kuitenkin paljon pidempi aika siihen, että ihmiset rupeavat suosimaan robotteja. Ilmiön voi nähdä itsepalvelukassoilla, joissa monet haluavat mieluummin asioida tuttuun tapaan ihmismyyjän kanssa.

kalasatama robotti
Pepper-humanoidirobotti toivottaa ihmiset tervetulleeksi ja neuvoo miten ilmoittautumisautomaatteja käytetään Kalasatan terveys- ja hyvinvointikeskuksessa. Sen saa myös tanssimaan.Kari Ahotupa / Yle

Parhaimmillaan matkaopas on persoonallisuus, jota ei voi korvata täysin robotilla, vaikka robotti osaisi kertoa täydellisesti tietoja matkakohteesta. Asiakas voi valita ihmisen, vaikka se olisi kalliimpi vaihtoehto kuin robotti.

Itseohjautuvat autot ovat tulossa jo lähitulevaisuudessa kaduillemme. Esimerkiksi Lapissa testataan tällaista tekniikkaa. Tosin tällä hetkellä ainakin Viron ensimmäinen prototyyppi kulkee samaa vauhtia kuin polkupyörä.

Tallinnan teknillisen yliopiston kehittämää itseohjautuvaa Iseauto-pikkubussia aiotaan kokeilla liikenteessä jo kesällä, jos ensin ratkaistaan, miten ajoneuvo erottaa uhkaavat esineet vaarattomista, kuten puunlehdet tiiliskivistä.

Yksityiset yhtiöt kehittävät vimmalla myös omia itseohjautuvia yksityisautoja. On kuitenkin paljon helpompaa suunnitella auto, joka kulkee tiettyä rajattua reittiä pitkin kuin auto, joka ajaa ihmisen pyynnöstä minne tahansa. Siksi itseohjautuvia autoja saadaan kenties odottaa paljon pidempään kuin busseja.

Nämä ongelmat ehkä selätetään vielä. Tutkijat pitävät mahdollisena, että dronetekniikka siirtyy myös autoihin, jolloin olisi mahdollista matkustaa dronetaksilla, joka lentäisi perille ilman kuljettajaa.

Dronematkailu / Yle

Google kääntäjä ja Bing ovat monelle tuttuja hassuista käännöksistään tai kullanarvoisesta avusta läksyjen kanssa. Yleensä käännetty teksti ei ole oikeaoppista suomenkieltä, mutta antaa yleiskuvan siitä, mistä tekstissä on kyse.

Vuoden 2019 kulutuselektroniikan messut esittelivät kääntämistekniikan uusimmat oivallukset. Tosiaikainen kääntäminen on jo mahdollista. Waverry-yhtiö esitteli messuilla ohjelmaansa, joka kääntää viittätoista kieltä puheesta. Laitteen saa taskuunsa hieman päälle parilla sadalla eurolla (siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Sanomat).

Lapin yliopiston matkailututkimuksen yliopistonlehtori José-Carlos García-Rosellin mukaan kääntäjäkone voi vielä joskus olla upotettuna aivoihin. Implantti voi suoraan saada ymmärtämään vierasta kieltä, ja ehkä myös puhumaan.

García-Rosell arvelee, että myös avaruussarjoista tutut hologrammit otetaan laajempaan käyttöön. Bisnesopiskelijat voivat jo pian osallistua hologrammin pitämille luennoille (siirryt toiseen palveluun) (Tekniikka&talous), ja Eyeillusion-yritys on alkanut toteuttamaan postuumeja hologrammikiertueita.

Hologrammien avulla voitaisiin luentojen lisäksi esimerkiksi ohjata jumppatunteja, tai niiden avulla voisi jutella ystäville kuten videopuheluissa.

Perhelomalle kuuhun

Ystäväni eivät voineet tällä kertaa lähteä mukaani reissuun, mutta onneksi minun ei silti tarvitse viettää koko lomaani yksin. Virtuaalikaksoseni vinkkaa, että kaupungissa lomaa viettää myös Aleksi, joka olisi profiilien perusteella hyvää matkaseuraa minulle: Luemme molemmat paljon, ja haluamme lomaltamme seikkailua. Kummallakin on kotona kissa.

Otan yhteyden Aleksiin, ja päätämme lähteä yhdessä Adrianmeren pohjaan rakennettuun elämyskeskukseen. Pohjassa pääsee vaellukselle, ja siellä on ravintola, jonka lasikaton lävitse voi ihailla merenalaista maailmaa.

Futuristi Elina Hiltusen mielestä on hyvinkin mahdollista, että tulevaisuudessa tekoäly osaa kontaktoida muita ihmisiä ja suositella esimerkiksi matkailijalle sopivaa näyttelyä. Tämä voi tietää loppua suurelle yleisölle kirjoitetuille opaskirjoille, joissa täytyy olla jotain jokaiselle.

Kuuhotelli / Yle
Kuun pinnalta voi ihailla maapallon kauneutta, jos turistimatkat avaruuteen yleistyvät. Suuri ongelma kuussa on kuupöly, joka on niin hienoa, että se tunkeutuu kaikkialle. Ehkä tulevaisuudessa vakuutusyhtiöltä haetaan korvauksia kuupölyn rikkomasta kamerasta.

Lapin yliopiston matkailututkimuksen yliopistonlehtori José-Carlos García-Rosellin mukaan ihmiset haluavat käydä paikoissa, joissa muut eivät ole käyneet. Matkakohteilta halutaan erikoisuutta. Tällä hetkellä Lappi hyötyy tästä trendistä.

Kun kaikki kohteet on koluttu maan pinnalta, voivat ihmiset kiinnostua vedenalaisesta maailmasta tai avaruudesta. Jo 1950-luvulla puhuttiin avaruuslomailusta, eikä ajatuksesta ole vieläkään luovuttu.

Turistimatkoja avaruuteen kehittää parhaillaan usea yhtiö. Yksi niistä on Virgin Galactic, jonka 6-paikkainen alus onnistui viimein koelennollaan lentämään 80 kilometrin korkeuteen viime vuoden lopussa. Yli 600 ihmistä on varannut 220 000 euroa maksavan avaruuslennon. Sadan kilometrin korkeuteen nouseva lennon on tarkoitus kestää noin kaksi tuntia, jonka aikana turistit voivat kokea noin minuutin ajan painottomuutta, sekä nähdä maan avaruudesta.

Virgin Galacticin lennot on tarkoitus aloittaa tämän vuoden lopussa, ja kilpailijoita tulee yrityksen kintereillä. Ehkä kuuhun vielä rakennetaan hotelli, jossa voi viettää perhelomaa.

Samalla tavalla turismi voi levitä myös veden alle, jonne eri yritykset suunnittelevat hotelleja. Japanilainen yritys on suunnitellut jopa kokonaisen vedenalaisen kaupungin, jonne mahtuisi 5000 asukasta (siirryt toiseen palveluun) (Docma). Yksityiskohtaisessa suunnitelmassa on esimerkiksi mietitty, miten kolme metriä paksut ikkunat pysyisivät puhtaina, ja miten kaupunki saisi juomavetensä.

Matkakohteena kivikausi virtuaalilasit päässä

Viimein loma on lopussa. Palaan hyperloopilla kotiin. Matka oli hieno, ja siitä otettuja videoita kelpaa ihastella ja jakaa sosiaalisessa mediassa.

Seuraavan loman vietän kuitenkin kotimaassani virtuaalilasit päässä. Lähtisikö sitä muinaiseen Roomaan vai kivikaudelle?

Tulevaisuudessa ihmiset voivat nähdä uusia paikkoja entistä elävämmin virtuaalilasit päässä. Lasit ovat kehittyneet huimaa vauhtia, ja jos niihin vielä joskus yhdistetään haju- ja tuntoaisti, voi ihmisille olla yhdentekevää, matkustavatko he oikeasti vai kokevatko he matkan vain simuloidusti.

Matkailun verkkoliiketoiminnan tutkimuspäällikkö Juho Pesonen pohtii sitä, että kaksi viikkoa Espanjan rantalomalla voisi olla tylsä kokemus virtuaalitodellisuudessa.

Tämä kaikki riippuu varmasti siitä, mitä matkoilta haluamme.

Henkilö virtuaalilasit päässään ja konsoliohjain käsissään.
Ritchie B. Tongo / EPA

Futuristi Elina Hiltunen maalailee uudenlaisten matkatoimistojen tuloa katukuvaan: virtuaalimatkojen yleistyessä matkatoimistoista voisi vuokrata VR-laseja, joiden avulla pääsisi elokuvan kaltaisille virtuaalimatkoille elämyshuoneisiin.

Toinen vaihtoehto voisi olla Hiltusen mielestä se, että esimerkiksi teollisuushalliin rakennettaisiin virtuaalisesti koettava Karibia.

Hiltunen vakuuttaa, että jo nyt VR-lasit ovat varsin korkeatasoisia. Hän itse on kokeillut laseja kotonaan, ja unohtanut olevansa omassa olohuoneessaan.

Hiltunen ei myöskään usko tällaisten retkien tylsyyteen. Hän vertaa niitä tietokonepeleihin ja pakohuoneisiin: molemmissa on usein rakennettu juoni, ja ne ovat silti täynnä yllätyksiä.

Simuloitu matkaaminen mahdollistaisi myös sen, ettei määränpäiden tarvitsisi olla olemassa olevia paikkoja. Lomat voitaisiin viettää esimerkiksi menneessä ajassa tai aivan keksityssä maailmassa. Tekniikka mahdollistaisi myös joidenkin harrastamat matkat sota-alueille itseään vaarantamatta.

Ylen uudessa virtuaalikokemuksessa pääseekin näkemään atomipommin räjähtämisen aivan vieressä.

Virtuaalimatkailussa aikaa ei menisi myöskään itse matkustamiseen.

Virtuaaliseikkailujen suosio voi olla yksi ratkaisu ilmastonmuutoksen hillintään. Pesonen ei silti usko perinteisen matkustamisen kuolemaan.

– Aivan varmasti, vaikka meillä olisi millainen supervirtuaalitodellisuus tahansa, olisi ihmisiä, jotka sanoisivat "Pöh, mitä hömpötyksiä". He lähtevät reissuun, kytkevät tekoälyn pois, ottavat paperikartan esille, ja katsovat miten käy.

Korjaus 9.2.1019 klo:22:00 Kuvatekstissä kuvailtiin hyperloopin tavoitenopeuden olevan valonnopeus. Oikeasti kapselin maksiminopeuden on tarkoitus olla noin 1200 kilometriä tunnissa eli lähes äänennopeus.