Kouluruokaloissa syttyi margariinikapina: koululaisista kilpailutuksen tulos maistuu pahalta, valitsijat korostavat terveellisyyttä

Kun Pohjois-Karjalan kouluissa siirryttiin kasvirasvalevitteeseen, moni oppilas jätti leivän syönnin. Adressit vaativat voi-kasviöljyseosta takaisin.

kouluruoka
Kuudesluokkalaiset Jennica Holopainen ja Toomas Vannas Kontioniemen koulusta.
Jennica Holopainen ja Toomas Vannas haluavat monien muiden koululaisten tavoin voi-kasviöljyseoksen takaisin kouluruokalaan, koska se on heidän mielestään paremman makuista ja terveellisempää kuin margariinilevite.Marja-Liisa Kämppi / Yle

– Voi-kasviöljyseos maistuu paremmalta ja on terveellisempää, ei sisällä paljon lisäaineita. Uusi maistuu paljon rasvaisemmalta, perustelee kuudesluokkalainen Jennica Holopainen tyytymättömyyttä.

– Oivariini on paljon parempaa kuin Keiju, samanikäinen Toomas Vannas sanoo suoraan.

Nuoret ovat etsineet netistä tuoteselosteet. Koulun aiemmassa leipärasvassa on voita, vettä, rypsiöljyä, suolaa ja D-vitamiinia. Uudessa levitteessä on rypsiöljyä, vettä, palmu- ja kookosrasvaa, suolaa, emulgointiainetta, happamuudensäätöaineita, aromia, A- ja D-vitamiinia ja väriainetta.

Ja kun uuden leipärasvan maku ei miellytä, monet koululaiset ovat jättäneet leivän syönnin jopa kokonaan. Muita leivänpäällisiä on kouluruokalassa vain muutaman kerran kuukaudessa.

Uusi maistuu paljon rasvaisemmalta.

Jennica Holopainen

Kontioniemen koulussa oppilaat päättivät tehdä vetoomuksen entisen levitteen saamiseksi takaisin. Allekirjoittajista ei ole ollut puutetta.

– 85 nimeä, melkein kaikki, Toomas Vannas kertoo.

Nimilista on jo toimitettu Kontiolahden ruokapalvelupäällikölle. Samoin toimittiin Kontiolahden kirkonkylän koulussa, jossa nimiä kertyi parisataa.

Sama levitevaihdos keskusteluttaa muuallakin. Nurmeksessa vaaditaan lisäksi kevytmaitoa takaisin yhdeksi ruokajuomaksi kouluihin ja päiväkoteihin. Rasva-adresseissa on useita satoja allekirjoituksia ja asiasta on tehty jo aloite kaupunginvaltuustolle.

Ruokapalvelutyöntekijä Seija Karttunen pesee astioita Kontioniemen koulun keittiössä.
– Päivittäin saa vastata lasten kysymyksiin, milloin Oivariini tulee takaisin. Myös leipää menee nyt vähemmän, kertoo ruokapalvelutyöntekijä Seija Karttunen Kontioniemen koulusta.Marja-Liisa Kämppi / Yle

Taustalla suositus ja kilpailutus

Noin 15 000 asukkaan Kontiolahdessa leipärasvan merkki vaihdettiin vuodenvaihteessa.

– Ihan terveydellisistä syistä, perustelee kunnan ruokapalvelupäällikkö Pirjo Partanen.

Hän vetoaa valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukseen. Sen mukaan kouluruokailussa käytetään leipärasvana margariinia, joka sisältää vähintään 60 prosenttia rasvaa. Rasvasta puolestaan korkeintaan 30 prosenttia saa olla tyydyttynyttä.

Kyllä kasvirasvalevite on edullisempaa.

Pirjo Partanen

Terveellisyysehdot täyttäisi usea merkki, mutta kilpailutus karsii vaihtoehtoja. Jäljelle jääneistä ruokapalvelupäälliköt valitsevat tuotemerkin.

– Ruotsalainen ei soveltunut, kun on yritetty suosia kotimaisia tuotteita. Meille valittiin enemmän käytetty merkki, Partanen selvittää prosessia.

Yhteishankinnasta huolimatta naapurikunnassa Joensuussa tarjotaan erimerkkistä levitettä eikä vastustusta ole kuulunut. Toisessa naapurikunnassa Liperissä käytiin rasvataistoa kaksi vuotta sitten.

Rasvat ja maidot kouluruokalan linjastossa.
Voi-kasviöljyseos leivänpäällisenä poistui Kontioniemen koulun ruokalasta vuodenvaihteessa. Muu kuin kasvirasva on karsittu minimiin myös maitovalmisteista. Marja-Liisa Kämppi / Yle

Valintaperusteissa hinta, maulla ei väliä

Tuotteen rasvakoostumuksen lisäksi hinnalla on merkitystä.

– Kyllä kasvirasvalevite on edullisempaa, ruokapalvelupäällikkö Pirjo Partanen myöntää.

Toisaalta Kontiolahdessa käytetään kilohinnaltaan kalliimpia muovisia yksittäispakkauksia. Käytetyn pakkauksen kierrätettävyydellä ei käytännössä ole merkitystä, sillä pienet margariinirasiat päätyvät sekajätteeseen.

Sen sijaan ruokailijoita kiinnostava maku ei ole valintaperuste, kun kunnat ostavat yhdessä leipärasvat.

– Katsotaan, että tuotteiden tulee täyttää tarjouspyynnössä esitetyt vaatimukset rasvan ja suolapitoisuuden ynnä muun osalta, kertoo hankintapäällikkö Mika PurmonenPohjois-Karjalan hankintatoimesta.

Makua on aika vaikea ottaa huomioon kasvirasvalevitteiden osalta.

Mika Purmonen

Uusi kilpailutus Pohjois-Karjalan kouluruokailujen leipärasvasta seuraavaksi neljäksi vuodeksi on jo käynnissä. Maku ei siinäkään paina.

– Makua on aika vaikea ottaa huomioon kasvirasvalevitteiden osalta. Todennäköisesti näissä tuotteissa ei lähdetä aistinvaraiseen arviointiin, hankintapäällikkö Mika Purmonen otaksuu.

Entä jos tuote ei kelpaa ruokailijoille?

– Kunnassa voidaan harkita toista kasvirasvalevitettä, koska toinenkin merkki on käytettävissä eri pakkauskoossa, hankintapäällikkö Purmonen vastaa.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen esittää erilaista ratkaisua rasvakiistaan.

– Ottakaa lapset ja nuoret makuraatiin ja ideoikaa yhdessä. Linjastoon voisi kehitellä vaihtoehtoja, esimerkiksi kasvistahnoja tai kasvislevitteitä leivän päälle.

Hankintapäällikkö Mika Purmonen Pohjois-Karjalan hankintatoimesta.
Hankintapäällikkö Mika Purmonen Pohjois-Karjalan hankintatoimesta kertoo, että maku ei ole leipärasvojen valintaperuste kouluruokaloissa.Ari Haimakainen / Yle

Ruokapalvelupäällikkö: makueroja on

Ruokapalvelupäällikkö Pirjo Partanen on yllättynyt ja hiukkasen ärtynytkin koko rasvakeskustelusta Kontiolahdessa. Hän ei kuitenkaan kiistä levitteiden makueroja.

– Muutenhan ne olisivat kaikki samasta massasta tehtyjä, ruoka-ammattilainen toteaa.

Senkin ruokapalvelupäällikkö myöntää, ettei terveellisyydestä ole hyötyä, jos tuotetta ei syödä lainkaan.

Onko sillä rasvalla tai leivälläkään hirveän suurta merkitystä?

Pirjo Partanen

– Mutta eihän lapset syö kouluruokailussa sitä koko annostakaan, että onko sillä rasvalla tai leivälläkään hirveän suurta merkitystä, Partanen heittää.

Toisaalta leivän menekkiä aiotaan Kontiolahdessa seurata. Eikä kunnan ylin ruokapäättäjä tyrmää ajatusta, että levitevaihtoehdot maistatettaisiin koululaisryhmällä parhaiten maistuvan löytämiseksi.

– Miksei, eihän se ole myöhäistä vieläkään, Partanen myöntyy.

Ruokapalvelupäällikkö Pirjo Partanen Kontiolahden terveyskeskuksen valmistuskeittiössä.
Kontiolahden kunnan ruokapalvelupäällikkö Pirjo Partanen myöntää, että levitteissä on makueroja. Koululaisilla eri merkkejä ei kuitenkaan ole maistatettu.Marja-Liisa Kämppi / Yle

Ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteerin mukaan oikeat rasvat voidaan huomioida päivittäisessä ruokatuotannossa monella tavalla.

– Kannattaa tarkastella ruokalistaa kokonaisuutena eikä tuijottaa liikaa yhtä ainoaa ruoka-ainetta. Hyvä kokonaisuus ei rakennu yhden ruoka-aineen varaan, Arja Lyytikäinen neuvoo.

Levitettä harkitaan, jos palautetta tulee lisää

Kuntakyselyn mukaan noin kolmasosa kunnista ei noudata täysin valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokasuositusta. Kunnissa tarjotaan rasvaa sisältävää maitoa, vaikka ainoastaan rasvaton maito saa EU:n koulumaitotukea. Sotkamossa rasvasota (siirryt toiseen palveluun) eteni oikeuteen asti.

Kontiolahdessa koululaiset odottavat nyt, kuunnellaanko heitä. Rasvavalinnassa lasten maku saattaa hävitä viralliselle suositukselle, vaikka kyse ei olekaan määräyksestä.

Tehdään toinen aloite. Ja lopetetaan leivän syöminen.

Jennica Holopainen

– Pitää kuulostella vielä, minkä verran palautekirjeitä tulee. Mietitään sitten porukalla, mitä tehdään. Totta kai koululaisten äänikin pitää ottaa huomioon, Pirjo Partanen vakuuttaa.

Arja Lyytikäinen tietää ravitsemusterapeuttina, että vastakkainasettelu ei edistä parempia ruokatottumuksia.

– Makukysymys on oikeasti aistittava asia, jos tulee kerralla isoja muutoksia. Mutta juupas–eipäs–keskusteluun juuttuminen ei ole kenenkään etu.

Lapset puolestaan eivät aio luovuttaa, vaikka aikuiset eivät ottaisi tosissaan heidän makuaan.

– Tehdään toinen aloite. Ja lopetetaan leivän syöminen, Jennica Holopainen tuumaa.