Voivatko aivot, nilkat tai kivekset jäätyä? Selvitimme, ovatko keski-ikäisten kautta aikain kauhistelemat muoti-ilmiöt oikeasti vaaraksi

Työterveyslaitoksen erikoistutkija pitää paljaita nilkkoja kiltimpänä nuorisotrendinä kuin tiukkoja pillifarkkuja, jotka vedettiin jalkaan kosteina.

pakkanen
Paljaspäinen nainen lumisateessa.
Nuoret kulkivat ilman pipoa kovissakin pakkasissa etenkin 1990-luvulla. Kuvituskuva.AOP

Nuorison talvipukeutumiseen – tai oikeastaan talvipukeutumattomuuteen – liittyvät trendit ovat kauhistuttaneet keski-ikäistä ja vanhempaa väestöä vuosikymmenien ajan.

1980-luvulla nuoriso käytti niin tiukkoja pillifarkkuja, että ne piti vetää kosteina jalkaan. Silloin ei ollut joustavia stretchfarkkuja vaan kangas oli jäykkää, minkä vuoksi oli yleistä vetää housut jalkaan sängyllä maaten.

Ensin farkut pestiin kuumassa vedessä, jotta ne kutistuivat sopivan pieniksi. Jotkut käyttivät vetoketjun kiinnivetoon hohtimia. Silloin sormiin ei sattunut niin paljon.

Poikia varoiteltiin kivesten jäätymisestä ja tyttöjä virtsatietulehduksista. Farkut saattoivatkin jäätyä talvella jalkaan, jos ne olivat ulos lähtiessä liian märät.

1980–90-luvuilla nuoret kulkivat kovissakin pakkasissa ilman pipoa. Vanhempi väki pelotteli, että aivot jäätyvät. Tämä trendi on jatkunut miedompana näihin päiviin asti, mutta toisaalta muodissa ovat olleet myös muhkeat pipot.

Mulla on melkein aina nilkat paljaana. Tänään ei ole, koska meillä on luistelua.

Yläkoulua käyvä tyttö

Talvella 2019 viiden nuoren tytön porukka viettää välituntia Kotkan keskuskoulun pihalla. Pakkasta on 10 astetta. Osalla tytöistä päät ovat paljaat. Heitä palelee, mutta ulkonäkö on tärkeä.

– Pipon käyttäminen riippuu siitä, millainen se on. Lapaset otamme ottaa mukaan kouluun, jos äiti käskee. Saatamme silti laittaa ne reppuun piiloon, tytöt kertovat.

jalkoja
Kotkan keskuskoulua käyvillä tytöillä oli nilkat peitettynä, koska liikuntatunnilla oli luistelua.Kirsi Lönnblad / Yle

Tyttöjen mukaan vanhemmat ja opettajat sanovat usein, että pitää pukeutua lämpimästi. Ja ettei kylmä ei tee nilkoille hyvää. Nyt tytöillä on lämpimät sukat jalassa eikä nilkkoja näy. Se kuitenkin hämää.

– Mulla on melkein aina nilkat paljaana. Tänään ei ole, koska meillä on luistelua, yksi tytöistä sanoo.

Viime vuosina paljaat nilkat ovat olleet takuuvarma keski-ikäisten ja median kauhistelun kohde. Päätimme ottaa selvää, millaisia ja kuinka yleisiä puutteellisen pukeutumisen aiheuttamat terveyshaitat ovat.

Ilman pipoa – jäätyvätkö aivot?

Kun pää on paljas, ensimmäisenä paleltumisvaarassa ovat korvat, posket ja nenä.

– Korvalehdet ovat varmaankin ne arimmat osat. Paljas iho on iso riski varsinkin silloin, jos on vähän viimaa, sanoo pakkasen aiheuttamien haittojen hallintaan perehtynyt Työterveyslaitoksen erikoistutkija Sirkka Rissanen.

Ilman pipoa liikkuessa kehosta myös haihtuu lämpöä pään kautta. Silloin elimistökin jäähtyy ja voi kylmettyä. Sormissa verisuonet supistuvat kylmän vaikutuksesta ja estävät näin lämmön luovutusta, mutta pää ei toimi niin.

– Pään verisuonet eivät supistu samalla tavalla. Kylmä olo on silloin kokonaisvaltaisempi kuin esimerkiksi sormien altistuessa kylmälle, kertoo Rissanen.

Nainen selaa kännykkää.
Kuvituskuva.Oleg Baliuk / AOP

Aivojen jäätymistä ei silti tarvitse pelätä. Rissasen mukaan se ei ole kovillakaan pakkasilla mahdollista normaalisti ulkoillessa.

– Eivät ne kovin herkästi jäädy. Jäätymiseen vaaditaan hypotermia, jolloin elimistön lämpötilan on laskettava alle 35 asteen.

Keho ja aivot alkavat jäähtyä pakkasessa, jos lihakset eivät tee pitkään aikaan töitä. Sellainen tilanne voi tulla eteen esimerkiksi veden varaan joutuessa tai silloin, jos saa sairauskohtauksen ja joutuu olemaan pitkiä aikoja kylmässä. Tai vaikkapa sammuu hankeen.

Tiukoissa pillifarkuissa pakkasella – kuolevatko siittiöt?

Kerrospukeutumisen idea on vaatteiden väliin jäävä ilmakerros, joka lisää lämmöneristystä.

Pillifarkkujen ongelma pakkasella on, ettei niiden alle välttämättä mahdu muita vaatekerroksia. Silloin myös eristävä ilmakerros jää pois.

– Jos farkut ovat kovin tiukat, lämmittävä verikään ei pääse jalkoihin ja verenkierron heikentyminen voi aiheuttaa ongelmia, sanoo Rissanen.

Paljaat nilkat.
Paljaat nilkat altistavat pakkasella akillesjänteen tulehdukselle.Henrietta Hassinen / Yle

Jos farkut vetää vielä jalkaan kosteina, koko keho voi alkaa jäähtyä. Jalat voivat Rissasen mukaan periaatteessa paleltua kauttaaltaan. Hän toivoo, ettei tällainen muoti palaa takaisin.

– Se on sama kuin hyppäisi avantoon ja lähtisi sen jälkeen liikkeelle märissä vaatteissa. Lihakset lämmittävät liikkuessa jonkun verran, mutta jonkinlaisia ongelmia on todennäköisesti odotettavissa.

Istuminen kylmällä penkillä voi altistaa naisen virtsatietulehdukselle, mutta miehillä kivekset eivät kovin helposti kylmää säikähdä. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Jan Appelberg sanoo, ettei ole koskaan kuullut siittiöiden kuolleen kivesten paleltumavamman vuoksi. Liiasta lämmöstä kivekset eivät sen sijaan tykkää.

– Kivekset roikkuvat kehon ulkopuolella, koska siittiöt eivät siedä 37 asteen lämpötilaa. Liian paksusti pukeutuneilla metsureilla on esiintynytkin siittiöiden tuotannon heikentymistä, Appelberg toteaa.

Jos veri ei pääse kiertämään, siittiötuotantoon voi tulla ongelmia.

Jan Appelberg

Tiukat farkut ovat kivesten kauhu.

– Kivesten verisuonet kulkevat aika pinnassa. Jos veri ei pääse kiertämään, siittiötuotantoon voi tulla ongelmia, Appelberg toteaa.

Kylmälle altistuminen voi aiheuttaa myös eturauhastulehduksen. TTL:n erikoistutkijan Sirkka Rissasen mukaan myös sukuelinten kylmältä suojaamiseen kannattaa kiinnittää huomiota etenkin urheillessa ulkona.

– Tuulenpitävät alusvaatteet ovat tärkeät silloin, kun päällysvaatteet ovat ohuet. Jos hiihtäjä tai juoksija pukeutuu väärin, viima voi jäähdyttää sukuelimiä, Rissanen toteaa.

Talvivaatteisiin pukeutunut nainen lumisessa maisemassa.
Kaisu Lötjönen / Yle

Ilman hanskoja ja nilkat paljaana – kuinka moni oikeasti paleltuu?

Haastattelemiemme neljän kouluterveydenhoitajan mukaan oppilaat tulevat näyttämään paleltumavammoja vastaanotoille melko harvoin, pari-kolme kertaa vuodessa.

Terveydenhoitajat ovat havainneet, että etenkin tytöt kulkevat monesti kesälenkkareissa tai tennareissa ja lyhytvartisissa sukissa. Paleltumisiin tällainen pukeutumistyyli on terveydenhoitajien mukaan johtanut vain kovimmilla pakkasilla.

– En ole itse hoitanut yhtään paleltumavammaa, vaikka kouluun voidaan tulla melkein puolialasti. Tosin minulla asiakaskunta on enimmäkseen työhaalareihin ja turvakenkiin pukeutuneita poikia, sanoo terveydenhoitaja Tuula Levänen Kouvolan seudun ammattiopistosta.

Toisella tytöistä oli nilkka paleltunut, toisella farkuissa polvien kohdalla reiät ja polvissa paleltumat. Pakkasta oli 25 astetta.

Mia Nyström

Kouluterveydenhoitaja Mia Nyström Naukion yhtenäiskoulusta Kouvolasta kertoo hoitaneensa tänä talvena kaksi paleltumavammaa teini-ikäisiltä. Hänen vastaanotollaan käy päivittäin 10-15 koululaista päivässä.

– Toisella tytöistä oli nilkka paleltunut, sen ympäri kiersi punainen rengas. Toisen tytön farkuissa oli polvien kohdalla reiät ja siinä kohtaa paleltumat. Molemmissa tapauksissa pakkasta oli 25 astetta, Nyström kertoo.

Paljaat nilkat vilkkuvat Pariisissa vaikka lämpötila on lähellä nollaa.
Juha Nurminen

Työterveyslaitoksen erikoistutkija Sirkka Rissanen sanoo, että sormien ja varpaiden paleltumisriski alkaa lisääntyä selvästi 15 pakkasasteessa. Ensimmäinen merkki on sormien tunnottomuus. Se alkaa, kun ihon lämpö laskee alle seitsemän asteen. Nilkkojen paljaana pitäminen puolestaan altistaa akillesjänteen tulehdukselle.

– Jos on märät sukat, kengät tai käsineet, voi tulla paleltumia. Kosteuden ja kylmän yhteisvaikutus lisää riskiä. Akillesjänne taas on kylmänarka, ja sen rasittaminen voi pahentaa tulehdusta.

Jos sormensa tai varpaansa palelluttaa pahoin, palautuminen voi Rissasen mukaan kestää jopa vuosia. Toipumisaika riippuu kudosvaurion syvyydestä. Farkkujen tapaan myös kenkiin olisi hyvä jäädä pakkasilla ilmatilaa.

– Kengät eivät saisi olla liian pienet tai puristavat. Pakkasen vaikutus korostuu, kun paino on jalkojen päällä ja kylmää tulee myös kengänpohjien kautta.

Minkä kehonosan altistuminen pakkaselle on haitallisinta terveydelle?

– Varmaankin se, jos lähtee ulos märissä vaatteissa. Toisiksi haitallisimpana pidän ilman pipoa liikkumista. Vaarattominta näistä on mielestäni nilkat paljaana ja ilman käsineitä kulkeminen, jos käsiä pitää välillä takintaskussa, sanoo TTL:n erikoistutkija Sirkka Rissanen.