Puolueet haluavat isät kotiin lapsia hoitamaan – äitien työllisyyteen perhevapaauudistuksella olisi kuitenkin vain pieni vaikutus

Perhevapaauudistuksen työllisyysvaikutuksia on yliarvioitu, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Minna Salmi.

perhevapaa
isä ja lapsi talvisella tiellä
AOP

Perhevapaauudistuksen toteuttaminen ensi hallituskaudella on monen puolueen toiveissa, mutta suuria työllisyysvaikutuksia tai ratkaisua syntyvyysongelmaan ei uudistukselta kannata odottaa.

Tämä käy ilmi Ylen haltuunsa saamista eduskuntaryhmille toimitetuista taustalaskelmista. Kelan ja valtiovarainministeriön tekemien laskelmien mukaan korvausten tason muutosten ja hoitovapaan pituuden työllisyysvaikutukset olisivat vähäisiä.

Perhevapaauudistuksella tavoitellaan työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvon lisäämistä siten, että isät käyttäisivät perhevapaita aiempaa enemmän. Tällä hetkellä naiset käyttävät 90 prosenttia vanhempainpäivärahoista.

Toinen poliitikkojen nostama tärkeä tavoite on ollut pienten lasten äitien työllisyysasteen nostaminen. Erityisesti nykyistä kotihoidon tukea on pidetty naisia kotiin passivoivana.

– Perhevapaakeskustelua on monen vuoden ajan käyty niin, että huomio on kiinnitetty nimenomaan äitien työllisyysasteeseen ja on oletettu, että kotihoidon tukea leikkaamalla tai lyhentämällä saataisiin tähän merkittäviä muutoksia. Työllisyysvaikutuksia on tässä keskustelussa yliarvioitu, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Minna Salmi sanoo.

Salmi oli puhumassa aiheesta eduskuntaryhmille järjestetyssä tilaisuudessa. Hänen mukaansa uudistus olisi tehtävä, mutta perusteluna olisi työllisyyden kasvattamiseen sijaan sukupuolten tasa-arvon parantaminen, isien vanhemmuuden tukeminen ja lapsiperheiden toimeentulon kohentaminen.

Eduskuntaryhmät kokoontuivat perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) kutsusta käymään läpi tällä hallituskaudella kaatuneen perhevapaauudistuksen opetuksia ja virkamiesten tekemiä taustalaskelmia.

Useat puolueet ovat luvanneet toteuttaa uudistuksen ensi vaalikaudella. Kokoomus on nostanut sen jo hallitusneuvotteluiden kynnyskysymykseksi.

Isien osuutta halutaan kasvattaa kiintiöillä

Monissa puolueiden ja työmarkkinajärjestöjen esittelemissä malleissa halutaan lisätä isille kiintiöityä osuutta ansiosidonnaisesta vanhempainpäivärahasta. Kiistaa on lähinnä siitä, mikä sen pituus olisi ja vähentäisikö se samalla äidin käyttämää hoitovapaata.

Isien itsenäinen kiintiö on lisännyt isäkuukautena aiemmin tunnetun pidemmän vapaan käyttöä selvästi. Vuonna 2013 tämän isyysvapaan käyttöaikaa pidennettiin siihen asti kunnes lapsi on kaksivuotias, ja jousto on vaikuttanut myönteisesti sen käyttöön.

Grafiikka: Isien osuus perhevapaiden käytössä.
Yle Uutisgrafiikka

Useissa malleissa esitetään myös muutoksia nykyiseen kotihoidon tukeen, joka antaa mahdollisuuden hoitaa lasta kotona kunnes tämä täyttää kolme vuotta.

Eduskuntaryhmille esiteltyjen valtiovarainministeriön ja Kelan esimerkkilaskelmien mukaan isyysrahakauden pidennys nykyisestä 54 päivästä äitiysrahakauden pituiseksi, eli 105 arkipäivään, kasvattaisi etuuskuluja noin 90 miljoonalla eurolla. Samalla isien työllisyys ja verokertymä vähenisivät.

Laskelmissa arvioidaan myös kotihoidon tuen leikkausten vaikutuksia. Työllisyysvaikutukset jäisivät laskelmien mukaan pieniksi. Hoitorahan leikkaaminen sadalla eurolla lisäisi virkamiesten arvion mukaan työllisyyttä noin 1 800 henkilöllä.

Esillä on ollut myös perhevapaamalleja, joissa kotihoidon tuki nousisi alkuvaiheessa nykyiseen verrattuna, mutta sen kesto olisi nykyistä lyhyempi. Tason puolittamalla keston voisi kuitenkin tuplata.

Esimerkkilaskelmassa etuus olisi 13 kuukauden ajan 700 euroa kuukaudessa. Malli kasvattaisi keskimääräistä kotihoidon tukea noin 100 eurolla kuukaudessa. Se heikentäisi työllisyyttä laskelman mukaan noin 1 800 henkilöllä ja kasvattaisi kotihoidon kuluja noin 60 miljoonalla eurolla, sillä lyhyillä tukijaksoilla tuen nousu houkuttelisi perheitä käyttämään kotihoidon tukea nykyistä enemmän.

Vanhempainpäivärahojen ja kotihoidon tuen muutokset vaikuttaisivat suoraan varhaiskasvatuksen kysyntään. Yhden lapsen päivähoitokustannukset ovat esimerkkilaskelmien mukaan noin 10 000–19 000 euroa vuodessa, joten näiden palveluiden lisäkulut kunnille on huomioitava uudistusta tehtäessä.

Useat eduskuntapuolueet ovat maininneet perhevapaauudistuksen yhdeksi ratkaisuksi Suomen alhaiseen syntyvyyteen. Eduskuntaryhmille jaetuissa taustamateriaaleissa kuitenkin todetaan, että tutkimusten mukaan syntyvyyteen vaikuttaminen etuuksilla on joko vaikeaa tai kallista.

Koulutus nostaisi naisten työllisyysastetta leikkauksia paremmin

THL:n mukaan kotihoidon tukeen tehtävien muutosten sijaan koulutus olisi avaintekijä työllisyysasteen nostossa, jos pienten lasten äitejä halutaan saada nykyistä enemmän ansiotyöhön.

Pitkään kotihoidon tukea käyttävien äitien koulutustaso on usein matala, ja tästä syystä heidän on vaikeampi työllistyä. Näistä äideistä noin puolet oli ilman työpaikkaa, johon he voisivat palata perhevapaiden jälkeen ja alle kolmanneksella ei ole koulutusta peruskoulun jälkeen. Koulutustaso taas on ratkaiseva tekijä naisten työllistymisessä. Mitä korkeampi koulutus, sitä suurempi osa yli kolmivuotiaiden lasten äideistä on työelämässä.

THL myös katsoo, että kotihoidon tuen leikkaus kohdentuisi epätasa-arvoisesti. Tuen pituuden tai tason leikkauksesta kärsisivät eniten heikossa sosioekonomisessa asemassa olevat perheet, joiden äitien on vaikea löytää töitä. Köyhemmissä perheissä isät käyttävät isyysvapaita muita harvemmin, ja äidit hoitavat lapsiaan kotona pitkään muita useammin.

Äitien hoivaratkaisuihin eivät vaikuta vain koulutustaso tai asema työmarkkinoilla, vaan myös hoivaihanteet. Äidin ratkaisua hoitaa lasta pitkään kotihoidon tuella lisäävät THL:n mukaan epäilys päivähoidon laadusta, monilapsisuus ja se, että äidin mielestä pienten lasten äidin paikka on kotona.

THL toteaakin, etteivät tutkimustulokset tue johtopäätöksiä, että kotihoidon tuki kannustaa äitejä pois työelämästä tai että tukea lyhentämällä saataisiin merkittävästi enemmän äitejä ansiotyöhön.

Isä ja vauva.
Isät voivat pitää isyysvapaita enintään yhdeksän viikkoa. Keskimäärin isyysvapaita pidetään kuitenkin vain vajaat neljä viikkoa.Pixabay

Enemmän joustoja ja erilaiset perheet huomioon

Kolmas uudistuksen tavoitteista on ollut nykyistä joustavampi ja eri perhemuotoja paremmin palveleva perhe-etuusjärjestelmä.

Kelan tilastoista selviää, että kotihoidon tuella hoidettujen alle 3-vuotiaiden lasten osuus on pienentynyt jo pitkään. Samaan aikaan joustavien ratkaisujen eli osittaisen ja joustavan hoitorahan käyttö on kasvanut tasaisesti.

THL:n mukaan osa-aikavapaata käytetään kuitenkin vielä vähän: joustavan hoitorahan turvin hoidetaan vain seitsemän prosenttia alle 3-vuotiaista lapsista ja valtaosa hoitorahan saajista on naisia.

Käytön vähäisyyteen vaikuttaa oleellisesti osittaisen hoitovapaan työssäoloaikaehto. Työntekijän on oltava saman työnantajan palveluksessa vähintään kuusi kuukautta viimeisen vuoden aikana. Puolella parivuotiaiden lasten äideistä ei ole voimassaolevaa työsuhdetta, joten heidän työssäoloaikansa ei täyty.

Saadaanko uudistus ensi kaudella maaliin?

Tällä hallituskaudella valmisteltu perhevapaauudistus tyssäsi viime vuoden helmikuussa keskustan Saarikon pysäytettyä hankkeen. Uudistuksen reunaehdot olivat kireät ja tavoitteet osin keskenään ristiriitaisia.

Mahdottomaksi osoittautui esimerkiksi perhevapaauudistuksen toteuttaminen kustannusneutraalisti, eli ilman lisärahoitusta.

Hallituspuolueiden välejä kiristäneestä yrityksestä viisastuneena useat puolueet ovat lupailleet uudistuksen toteuttamista niin, että sille myös varataan tarvittava lisärahoitus.

Eri puolueiden perhevapaamalleihin tutustunut THL:n Minna Salmi sanoo, että puolueiden ratkaisut ovat keskenään jopa hämmästyttävän samankaltaisia. Esimerkiksi tällä hetkellä puoluekannatusmittauksissa suurimman puolueen paikasta kamppailevat SDP ja kokoomus haluavat molemmat pidentää isälle kiintiöityä vapaata kolmella viikolla.

Salmi toivoisi puolueilta kuitenkin enemmän kunnianhimoa.

– Puolueet ovat todenneet, että ne haluavat kunnianhimoisen uudistuksen. Kolmen viikon pidennys ei mielestäni ole kovin kunnianhimoinen. Tavoite isälle kiintiöityjen vapaiden pidentämisestä neljään kuukauteen olisi hyvä lähtökohta, Salmi sanoo.

Mikäli poliittiseen yhteisymmärrykseen päästään, on edessä vielä valtava savotta lain valmistelussa ja toimeenpanossa.

Tällä hallituskaudella kovilla olleet sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet esittivätkin puheenvuorossaan eduskuntaryhmille toiveen siitä, että urakkaan varataan riittävästi aikaa ja resursseja.

Lisätty 30.1 kello 10.40 faktalaatikkoon: Osittainen vanhempainvapaa ja osittainen hoitovapaa 2-3-vuotiaiden vanhemmille, ei samoina päivinä.

Lisää aiheesta:

Kesärannan keittiöstä se alkoi – Näin perhevapaaremontti eteni, kaatui ja iski särön keskustan ja kokoomuksen välille

Syntyneiden määrä Suomessa on historiallisen pieni – Yle selvitti, mitä asialle pitäisi puolueiden mielestä tehdä