Vuoden Hämäläinen on robotiikkaopetuksen tienraivaaja Esa Santakallio Riihimäeltä

Vuoden Hämäläinen visioi, että Häme voisi olla robotisaation, tekoälyn ja automatisaation edelläkävijä Suomessa.

Robotisaatio
Esa Santakallio
Esa Santakallio kuvailee itseään aika hyväksi haistamaan tulevaisuuden kehitystrendejä ja tuomaan niitä arjen opetuksen osaksi. – Olen myös peräänantamaton ja jos johonkin uskon, en heti periksi anna enkä vaivoja laske.Tiina Kokko / Yle

Hämeen Liitto ja Yle Hämeenlinna ovat valinneet Vuoden 2019 Hämäläiseksi ”robotiikan isän”, sivistysjohtaja Esa Santakallion Riihimäeltä. Santakallio on raivannut opettajana ja viranhaltijana päämäärätietoisesti tietä Riihimäelle kehittyä robotiikan opetuksen kärkikaupungiksi.

Riihimäki tuli Santakalliolle tutuksi jo vuosikymmeniä sitten.

– Isovanhempani muuttivat Riihimäelle 1960-luvun alussa ja asuivat täällä vuoteen 1982 saakka eli mummoni kuolemaan asti. Kävimme täällä paljon ja tänne oli helppo jäädä. Asumme nyt Petsamon kupeessa ja isovanhemmat asuivat siinä kolmensadan metrin päässä. Olen asunut pisimpään elämästäni Hämeessä ja miellän itseni riihimäkeläiseksi, Santakallio kertoo.

Ensin Forssaan, sitten Riihimäelle

Jyväskylässä syntynyt Santakallio tuli kuitenkin ensin Kanta-Hämeeseen Forssan kautta, vuonna 1993. Forssakin oli tullut tutuksi jo 1970-luvulla, kun Jyväskylästä tultiin kuplahalliin pelaamaan jääkiekkoa turnauksissa. Silloin Jyväskylässä oli vain tekojäärata, ei hallia lainkaan.

– Vaimoni sai työpaikan kaupallisten aineiden opettajana Forssasta. Silloin eivät etätyöt olleet tavallisia, mutta minulla oli niitä mahdollisuus tehdä. Meidän oli helpompi muuttaa silloin Hämeeseen.

Santakallio kävi ensin viisi vuotta töissä Kajaanissa ja vuoden Kokkolassa Forssasta käsin. Hän toimi tuolloin yliopiston lehtorina ja Kokkolassa Chydenius-instituutissa koulutuspäällikkönä. Vuodesta 1999 hän on työskennellyt Hämeessä, ensin Forssan koulutoimenjohtajana.

Vuoden 2001 lopussa, uudenvuodenaattona, perhe muutti Riihimäelle. Ensin viran nimeke oli koulutoimenjohtaja, sitten kasvatus- ja opetusjohtaja, sitten sivistystoimenjohtaja ja nyt tittelinä on siis sivistysjohtaja.

Robotiikkaa intohimolla

Mutta miten Santakalliosta tuli intohimoinen robotiikan puolestapuhuja? Tarina alkaa jo 1980-luvun lopulta.

– Olin Kouluhallituksen ensimmäisillä Heinolan CAD/CAM-kursseilla, missä opeteltiin ohjelmoimaan tietokoneopetussorveja. Oli ensimmäiset opetusrobotit ja pneumaattiset kuljetusjärjestelmät.

Sen jälkeen Santakallio kirjoitti teknologiakasvatuksen opetussuunnitelman Kajaanin normaalikouluun ja opettajankoulutuslaitokseen.

– 90-luvun alussa oli valtakunnallinen Joensuun yliopiston projekti, jossa tekniikkalegoilla mallinnettiin 11-vuotiaiden lasten kanssa koko Kajaanin paperitehtaan tuotantoprosessi alusta loppuun, portilta paperirullien lastaamiseen rekan kyytiin.

1994 hän kirjoitti ensimmäisen opetussuunnitelman tukimateriaalin. Hän uskoi, että vuonna 2004 teknologiakasvatus tai robotiikka tulisivat valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin.

– Mutta kun robotiikka ja automaatio eivät silloin kiinnostaneetkaan ketään, niin heitin hanskat tiskiin.

Kymmenen vuotta myöhemmin aika oli kypsempi. 2014 opetussuunnitelman perusteisiin tuli sisältöä robotiikasta. Samaan aikaan tuttu maahantuoja kysyi, olisiko Riihimäki halukas kokeilemaan ihan uutta robotiikkaoppimisympäristöä.

– Niin lähdettiin kokeilemaan, ja sen jälkeen se oli menoa. 2016 Riihimäen suomalaisjoukkue pääsi villillä kortilla MM-kisoihin Yhdysvaltoihin. Kun sinne päästiin, oli pakko viestittää esimiehelle, että nyt taidamme olla jonkin uuden äärellä.

Hämeen paikka robotiikan etunenässä

Esa Santakallion mielestä ilman teknologista kehitystä ei voi olla kestävää kehitystä.

– Olen kiinnostunut miten automatiikka ja robotisaatio voi helpottaa meidän elämäämme ja vapauttaa aikaamme tekemään tärkeää työtä, sitä mitä tehdään sosiaalisessa kanssakäymisessä. Meidän pitäisi päästä yksitoikkoisista ja rasittavista työtehtävistä käyttämään aikaamme fiksummin, terveellisemmin ja turvallisemmin.

Pohjoismaissa on robotiikassa nukuttu Ruususen unta. Yhdysvalloissa ollaan Santakallion mielestä 10-15 vuotta etumatkalla, samoin Aasiassa. Santakallion mielestä Häme voisi olla robotisaation, tekoälyn ja automatisaation edelläkävijä Suomessa.

– Kovasti ollaan kiritty, ja Euroopan tasolla ollaan kärjessä.

Riihimäki on Suomessa ainoa, jolla on robotiikasta selkeä putki varhaiskasvatuksesta lukion päättöön.

– On hienoa nähdä, että HAMK, Hyria ja elinkeinoelämä ovat innolla mukana tukemassa kehittämistä. Tämä on jotenkin meidän yhteinen hämäläisten juttu ja se on minusta todella hienoa, Santakallio iloitsee.

Robotiikan SM-kisoissa etualalla robotti, taustalla kilpailijoita ja yleisöä
Robotiikka opettaa nuorille hyödyllisiä taitoja yhteistyöstä, ongelmanratkaisusta ja luovasta ajattelusta.

Visio: robotiikkaa koko opintielle

Jokainen riihimäkeläinen peruskoululainen pääsee muodossa tai toisessa perehtymään, suunnittelemaan, rakentamaan tai jopa käyttämään robotteja. Robotiikka kun sisältyy kaupungin perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmiin. Esa Santakallion tavoitteena on, että Riihimäellä tarjotaan robotiikan opetusta tulevaisuudessa kaikille pikkulapsista korkeakouluopiskelijoihin.

– Kaupunkina meillä on ollut rohkeutta lähteä systemaattisesti tarjoamaan tätä opetusta kaikille oppilaille, tytöille ja pojille kaikissa kouluissa. Jokainen pääsee ymmärtämään, miten maailma muuttuu tässä ympärillä. Jos ei kohta käsitä miten tekoäly ja robotisaatio toimii, ei voi käsittää ympäröivää maailmaakaan.

Hänen haaveissaan on saada Riihimäelle kampusalue, joka on keskittynyt robotiikkaan ja esineiden internetiin.

Santakallion mukaan nyt Riihimäki kehittää Hyrian, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeenlinnan kaupungin kanssa yrityslähtöistä kurssikokonaisuutta, jota paikalliset yrityksetkin voivat hyödyntää täydennyskoulutusmielessä.

– Meillä on sellainen ympäristö, jossa oppilaitokset ja yritykset tekevät yhteistä tuotekehittelyä ja niistä kertyy opintopisteitä opiskelijoille. Siellä ovat samassa tilassa lukion opiskelija ja ammattikorkeakoulun opettaja, yhtä hyvin kuin teollisuuden tuotepäällikkö tai Hyrian opiskelija.

– Tuotekehittely synnyttää uutta osaamista ja edelläkävijyyttä, uudentyyppisiä palveluja ja ammatteja, mitä ei tänä päivänä vielä osata ehkä kuvitellakaan.

Päivi Kuisma, Esa Santakallio ja Anna-Mari Ahonen
Kuvassa vasemmalta Yle Hämeenlinnan päällikkö Päivi Kuisma, Vuoden Hämäläinen Esa Santakallio ja maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen Hämeen liitosta.Ville Välimäki / Yle

Liikunta hoitaa mieltä ja kehoa

Robotiikan puolesta puhumisen lisäksi aikaa jää muuhunkin. Nuoruuden kiekkoharrastukset ovat vaihtuneet maastohiihtoon, lasketteluun ja kesäisin rullaluisteluun sauvojen kanssa.

Vuoden Hämäläinen käy myös teatterissa ja lukee paljon. Esa Santakallio kehuu maakuntaa ja sen asukkaita:

– Häme on hieno paikka asua, elää, kehittää ja kehittyä. Täällä on kaikki lähellä ja kaikki menestyksen eväät, kun uskotaan vain itseemme!