Hetken nautinto lempimukista – kahvipaussin pitäjä ei ole työpaikan laiskuri

Kahvi- tai teetauon pitäiminen tai pitämättä jättäminen eivät kerro asiantuntijan mukaan työntekijän työtehosta mitään.

Kahvitauko
Kahvimukit telineessä
Kati Latva-Teikari / Yle

Työpaikan kahvihuoneesta kantautuva puheensorina ja naurunrämäkkä ovat Mentoritas Oy:n työelämä- ja vuorovaikutusvalmentaja Maritta Joen mukaan hyvä merkki työyhteisön voinnista.

– Varsinkin, jos kuka tahansa voi tulla mukaan tai poistua kesken ilonpidon, eikä tunnelma muutu, Joki sanoo.

Hänen mielestään luotettavin ja halvin ilmapiiritutkimus onkin kuunnella miltä työyhteisö kuulostaa.

Väite, ettei ehdi pitää taukoja, on höynpölyä.

Vuorovaikutus- ja työyhteisövalmentaja Maritta Joki

Vaikka työpaikan käytäntöihin kuuluisi sallittu kahvitauko, jokaisessa työyhteisössä ei katsota hyvällä paussin pitäjiä. Työelämä- ja vuorovaikutusvalmentaja kertoo, että työntekijät saattavat kokea esimiehen kyttäävän kahville lähteviä.

– Tällaisista tuntemuksista kannattaa kertoa esimiehelle itselleen. Ilmapiirissä tai johtamisessa on silloin puutteita, Joki miettii.

Häntä surettaa, jos sallittujen taukojen pitäjä leimataan laiskaksi luuseriksi. Monet tutkimukset ovat osoittaneet työn tauottamisen tärkeyden.

Joki ei niele väitettä, että joku ei koskaan ehdi pitää taukoa jatkuvan kiireen takia. Hän muistuttaa, että kiire ei ole sama asia kuin, että töitä on paljon.

– Väite, ettei ehdi pitää taukoja, on höynpölyä. Lähes mikään työtehtävä tai asia ei ole yhdestä 10 minuutin tauosta kiinni. Kyse on enemminkin työpaikalla vallitsevasta kulttuurista ja omasta rytmistä ja suhtautumisesta.

Seija Salo esittelee vihreä-puna-keltaista kahvimukiaan.
Seija Salo ihastui mukinsa kuvioihin ja väreihin.Kati Latva-Teikari / Yle

Kokkolalaiselle sijoitusneuvoja Seija Salolle lämmin juoma työkavereiden seurassa on työpäivän piriste. Työsopimukseen ei virallisesti kuulu kahvitaukoja, mutta työnantaja ei marmata.

Salon mukaan pää tuulettuu ja välillä syntyy hyviä ideoita, vaikka työasioista ei joka välissä puhutakaan. Myös takaraivossa muhinut kinkkinen työasia voi selkiintyä yhtäkkiä, kun palaa virkistyneenä takaisin töihinsä.

Osuuspankin kahvihuoneen tiskillä on valkoisia Teema-motteja ja pino pahvimukeja.

Yhden kollegan mukissa lukee pirttihirmu, toinen fanittaa KPV-mukilla jalkapalloseuraa.

Sijoitusneuvoja Seija Salo

Seija Salo tuo työpisteeltään oman isokukkaisen mukinsa. Kahdeksan euron löytö turkulaisesta kaupasta ilahduttaa sijoitusneuvojaa joka päivä.

– Varmaan ajatellaan, että olen pöhlö, kun tykkään niin mukistani. Tulen iloiseksi, kun vaan katson sitä työkiireiden keskellä. Siinä on lempivärejäni ja ripaus kullanväristä kimallusta. Ihana, Salo nauraa.

Hän viestii mukillaan, että elämässä pitää olla edes pieni pala kauneutta joka päivä. On myös ekoteko olla käyttämättä kertakäyttömukeja.

– Jotkut muutkin ovat tuoneet omiaan töihin. On muumeja ja kukkia. Yhden kollegan mukissa lukee pirttihirmu, toinen fanittaa KPV-mukilla jalkapalloseuraa.

Tauot tärkeitä, vaikka ei kahville menisikään

Yhteiset kahvi- tai lounastauot ovat työhyvinvointi- ja vuorovaikutusvalmentaja Maritta Joen mukaan hetkiä, joilla voidaan luontevasti ylläpitää työpaikan yhteisöllisyyttä.

Ilmapiiri on hyvä, jos työpaikalla voidaan yhdessä jakaa onnistumisia ja epäonnistumisia sekä pohtia erilaisia työelämän tilanteita.

Pöydällä tekeillä oleva palapeli, mukit ja kahvipannu.
Lyhyt paussi riittää kupilliseen kuumaa ja muutaman palan laittamiseen työpaikan kahvitauon kimppapalapeliin.Kati Latva-Teikari / Yle

Kahvitauko ei kuitenkaan ole ainoa tapa rakentaa yhteisöllisyyttä.

– Hyvä työyhteisö sietää myös erilaisuutta. Kaikki eivät viihdy yhteisissä kahvihetkissä ja silti he ovat ihan yhtä yhteistyökykyisiä ja -haluisia, mukavia työkavereita kuin kahvittelevat kollegansa, Joki kertoo.

Hän uskoo, että perinteinen kahvitauko voi olla käytäntönä tutumpi vanhemmille työntekijöille kuin nuorille, ja muistuttaa esimiehiä hyvästä pelisilmästä.

– Työntekijälle, joka ei syystä tai toisesta osallistu kahvihetkeen, ei saa tulla tunnetta, että hän on jotenkin eri asemassa tai pimennossa tiedonsaannissa kuin he, jotka ovat kahvitauolla yhtä aikaa esimiehen kanssa.

Joen mukaan työpaikan kahvipaussilla paras tilanne on, jos kaikki voivat erilaisista työrooleistaan huolimatta olla samassa tilassa rennosti.

– Toisaalta joskus on varmasti myös hyvä, että työntekijät saavat aikaa ilman esimiestä.

Elina Kotila esittelee Eemeli-mukiaan
Elina Kotilan muki antaa vihjeitä omistajansa ammatista.Raila Paavola / Yle

Elina Kotila siemailee välitunnilla teetä toholampilaisen Kuusiston koulun opettajanhuoneessa. Matkamuisto, Eemeli-teemainen muki, on ahkerassa käytössä.

Se katosi kerran muutamaksi viikoksi ja palasi tiukan etsintäkuulutuksen jälkeen vaivihkaa paikoilleen.

– Ne olivat synkkiä viikkoja, kun en tiennyt mistä joisin, ja mihin oma muki oli joutunut, Kotila nauraa.

Yhteiset rupattelu- ja juomatauot ovat opettajanhuoneessa tärkeä juttu, ja tee ja kahvi maistuvat parhaimmilta omasta mukista. Uudet opettajat ja sijaiset saavat osakseen tiukkoja mukaisuja, jos erehtyvät ottamaan kaapista väärän astian juomalleen.

Kotila on ruotsinopettaja ja erityisopettaja. Astrid Lindgrenin Eemeli-kirjojen hahmoilla koristeltu muki oli luonnollinen valinta.

– Muki viittaa Ruotsiin, ja Eemeli on erityislapsi.