Kela: Mielenterveyden häiriö yhä useammalla syynä pitkään sairauslomaan, uhkaavat jo ohittaa tuki- ja liikuntaelinsairaudet

Viime vuonna noin 74 300 työikäistä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriön takia.

psyykkinen häiriö
masentunut nainen nojaa käteensä
Mielenterveyden ongelmat ovat myös kansainvälinen huolenaihe.AOP

Sairauspäivärahalla korvattavien eli pitkien sairauspoissaolojen kasvu jatkui myös viime vuonna, kertoo Kelan tutkimustiimin päällikkö Jenni Blomgren tutkimusblogissaan (siirryt toiseen palveluun).

Blomgren kirjoittaa, että uunituoreiden tilastolukujen mukaan Kela maksoi sairauspäivärahaa viime vuonna kaikkiaan 294 633 henkilölle. Sairauspäivärahaa sai noin yhdeksän sadasta ei-eläkkeellä olevasta työikäisestä.

Blomgrenin mukaan parin viime vuoden merkittävin muutos edeltävään trendiin verrattuna on mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen kasvu. Mielenterveyden häiriön perusteella päivärahaa saaneiden määrä on kasvanut yli neljänneksen vuodesta 2016.

Viime vuonna noin 74 300 työikäistä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriön takia.

Blomgrenin mukaan tilastoissa toinen merkittävä muutos on se, että sairauspäivärahan saaminen tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella ei enää näytä juuri vähentyneen.

Blomgren arvioi, että jos trendi jatkuu samanlaisena, mielenterveyden häiriöt ohittavat pian tuki- ja liikuntaelinsairaudet sairauspoissaoloja aiheuttavana sairausryhmänä.

"Kiinnitettävä entistä parempaa huomiota"

Tutkimustiimin päällikön mukaan sairauspoissaolojen kasvun yhtenä syynä voi olla taloussuhdanne. Hän arvioi, että myös työelämän ja työn vaativuuden muutokset voivat olla yhteydessä sairauspoissaolojen kasvuun.

Blomgren huomauttaa, että mielenterveyden ongelmat ovat myös kansainvälinen huolenaihe. Aihe on nostettu OECD:n tuoreessa raportissa (siirryt toiseen palveluun) Euroopan keskeiseksi kansanterveysongelmaksi. Raportissa Suomi on EU-maiden kärjessä mielenterveysongelmien yleisyydessä.

– Tuoreiden sairauspoissaolotietojen valossa on aiempaakin painokkaammin todettava, että hyvän mielenterveyden varjelemiseen ja psyykkiseen työkykyyn on suomalaisessa työelämässä kiinnitettävä entistä parempaa huomiota, Blomberg kirjoittaa.

Blomgrenin mukaan kuitenkin on muistettava myös se, että iso osa mielenterveyden häiriöistä kärsivistä ovat työelämän ulkopuolella, eivätkä he yleensä näy esimerkiksi sairauspoissaolotilastoissa. Blomgrenin mukaan mielenterveyden ongelmien ehkäisyyn on siten kiinnitettävä huomiota laajemminkin kuin työelämän näkökulmasta.