Kolin kansallismaiseman kupeeseen vuosikausia kaavailtu matkailukeskus etenemässä – rahoitusta tarvitaan yli 100 miljoonaa euroa

Koli Culturaksi nimetyn matkailukeskuksen rahoitusta, asiakkaita ja kumppaneita haetaan ulkomailta.

Matkailukeskukset
Kolin Culturan suunniteltu sauna- ja elämysmaailma.
Koli Cultura -keskukseen suunnitellaan myös rantasaunaa ja elämysaluetta, jotka tulisivat Purunlammen rantaan. JKMM Arkkitehdit

Lieksan Kolille jo kymmenisen vuotta kansainvälistä luontomatkailukeskusta puuhannut Napa-Koli oy on julkistanut uusimmat laskelmansa ja suunnitelmansa. Kansallispuiston kupeeseen, Purnulammen alueelle suunnitellun Koli Culturan kokonaisbudjetti on noussut yli sataan miljoonaan euroon. Purnulampi sijaitsee Ylä-Kolin länsipuolella.

Napa-Kolin toimitusjohtaja Ari Uusikangas on ideoinut matkailukeskusta jo 1990-luvulta alkaen. Hanketta on hidastanut viimeisimpänä viisi vuotta kestänyt kaavoitusprosessi.

Tuoreiden suunnitelmien mukaan keskukseen tulee yli 1 200 petipaikkaa, joihin odotetaan aasialaisia ja eurooppalaisia luontomatkailijoita.

Metsähallituksen tilastojen mukaan Kolilla vieraili vuonna 2017 yli 200 000 vierailijaa. Kävijämäärä kasvaa noin 15 prosentin vuosivauhdilla. Kaikki vierailijat eivät kuitenkaan jää yöksi Kolille. Napa-Kolin Uusikankaan mielestä kävijämäärään suhteutettuna Kolin runsaan 82 hotellihuoneen kapasiteetti on pieni.

Lomamökkejä Kolin alueella välittävästä Lomarengas-yrityksestä kerrotaan kuitenkin, että lomamökkejä ei vuokrata täyteen edes sesongin aikana.

Aluekartta Koli Cultura
Aluekartta suunnitellusta Koli Cultura -keskuksesta. Alueelle tulevat hotellit ovat kuvassa merkittynä pinkillä (ovaalin muotoinen päärakennus), punaisella, oranssilla ja violetilla värillä. Leirintäalue on merkitty keltaisella ja rantasauna sekä elämysalue vihreällä. Koli Cultura

Kolin matkailuyhdistyksen toiminnanjohtajan Veli Lyytikäisen mukaan uudelle matkailukeskukselle olisi kysyntää.

– Tällä hetkellä meillä on 2 300 petipaikkaa, eli määrä kasvaisi kolmasosalla. Erityisesti hotellimajoituksesta on iso pula, ja kesällä myydään ei-oota paljon. Ulkomaisia ryhmämatkoja ei pystytä juuri ottamaan vastaan.

Lyytikäisen mukaan alue kestäisi jopa 350 000 vierailijaa vuodessa.

Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttäsen mukaan Koli Cultura sopisi hyvin Kolin tulevaisuuden tavoitteisiin.

– Alue tarvitsisi uuden ison peruskohteen, josta voisi liikkua kansallispuistoon.

Hän lisää, että Lieksan kaupunki on tukenut hanketta kehitysyhtiönsä kautta. Määttänen kertoo myös, että kaupunki on parhaillaan yhdessä Juuan kunnan kanssa tekemässä Koli-Ahmovaara -alueen kaavoitus- ja infrastruktuurityötä, jossa valmistaudutaan alueen kasvavaan matkailija- ja asukasmäärään.

Rahoitus ja hotelli ulkomailta

Napa-Koli-yhtiö on alkanut etsiä hankkeelle investoijia ja hotellia käytännössä hoitavaa yritystä eli operaattoria. Toimitusjohtaja Uusikangas kertoo, että molempia etsitään lähtökohtaisesti ulkomailta.

– Näin saisimme Suomeen sellaista luontomatkailuosaamista ja asiakasvirtoja, joita on jo valmiina maailmalla.

Tällaista osaamista löytyy Uusikankaan mukaan esimerkiksi Euroopasta Unescon kohteiden yhteydessä olevista hotelleista.

Käytännössä rakentaminen Kolin ympäristössä voi Uusikankaan arvion mukaan alkaa noin viiden vuoden kuluttua. Se vaatii ensin kuitenkin rahoituksen ja hotellia pyörittävän yrityksen löytymisen.

– Pientä valmistelua voi tapahtua kuitenkin nopeasti, Uusikangas lisää.

100 miljoonaa ei hirvitä

100 miljoonan euron rahoituksen löytyminen ei Uusikankaan mielestä ole ylivoimaista. Kansainvälisten investointien ollessa kyseessä, ei hänen mielestään pienempää yksikköä kannata edes rakentaa.

– Pääkaupunkiseudulla tämän kokoluokan hankkeet eivät ole poikkeuksellisia.

Lisäksi Uusikangas kertoo, että hankkeen rahoituksesta on käyty jo aiemmin neuvotteluja suuren yhtiön kanssa. Neuvottelut tyssäsivät tuolloin kaavasta tehtyihin valituksiin. Valituksia tekivät Uusikankaan mukaan muun muassa ELY-keskus ja Museovirasto. Jälkimmäinen valitti aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti.

Kaikki kaavoitusta kohtaan esitetyt valitukset hylättiin vuonna 2017. Valitukset koskivat muun muassa hankkeen kokoluokkaa ja sen mahdollisia kielteisiä vaikutuksia Kolin maisemalle, Uusikangas kertoo.