Huippututkija: miljardi euroa lisää vuodessa nostaisi Suomen vanhushuollon pohjoismaiselle keskitasolle

Ikäihmisten hoivan resurssivaje on ollut tiedossa jo pitkään.

vanhustenhoito
professori Teppo Kröger, Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger.Janne Lindroos / Yle

Yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger johtaa Jyväskylän yliopiston Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikköä (siirryt toiseen palveluun). Hänen mukaansa Suomen vanhushuolto on elänyt pitkään selvän alirahoituksen järjestelmässä.

– Palveluille ei ole ollut tarjolla laadukkaan hoidon ja hoivan vaatimia resursseja, ja osittain sen tuloksia on nyt nähty, Kröger sanoo viitaten esiin tulleisiin puutteisiin hoivakotien toiminnassa. Ongelmia on ollut niin Esperi Carella kuin Attendolla.

Resurssit tarkoittavat rahaa. Jos ei ole rahaa, ei ole tekijöitä, ja jos ei ole tekijöitä, ei ole palveluja.

– Jos verrataan esimerkiksi bruttokansantuotteen perusteella tilannetta Ruotsiin ja Norjaan, Suomen koko vanhuspalveluissa voidaan puhua ainakin miljardin euron vajauksesta, sanoo Kröger.

Grafiikka: vanhuspalveluiden osuus bruttokansantuotteesta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.
Petri Aaltonen / Yle

Miljardi euroa vuodessa tarkoittaisi siis sitä, että palvelut olisivat pohjoismaisella tasolla.

– Eikä sekään mikään ongelmaton taso ole.

Ostovoimakorjatussa tarkasteltussa Norja panostaa vanhusten palveluihin yli kaksi ja puoli kertaa enemmän jokaista 65-vuotta täyttänyttä kohden kuin Suomi. Ruotsin ja Tanskan panostukset ovat Suomeen verrattuna noin 1,7 kertaa suuremmat.

Suomessa on pitkään sanottu, että raha yksin ei ratkaise – eikä se ratkaisekaan, vaan tarvitaan myös ammattitaitoa, hyvää johtamista, motivaatiota ja inhimillisyytä.

– Loppujen lopuksi asia on kuitenkin niin, että ilman rahaa ei synny laadukasta hoivapalvelua, Kröger toteaa.

Puutteita on kaikkialla – eivätkä ne voi olla yllätys

Mutta mikä on ikäihmisten hoivan suurin ongelma? Mihin kipupisteeseen pitäisi puuttua?

– Valitettavasti vaikuttaa siltä, että puutteita on vähän joka puolella. Aiemmin näytti siltä, että ongelmia oli erityisesti tehostetussa palveluasumisessa, mutta nyt puutteita on myös kotihoidossa. Ja niitä on sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, sanoo Kröger.

Ikääntyneiden hoivan ongelmista on puhuttu kuin ne olisivat tulleet yllätyksenä. Krögerin mukaan yllätys on kuitenkin se, jos ongelmat ovat tulleet yllätyksenä.

– Resurssien puute on ollut tiedossa pitkään, ja vastaavia ongelmia on esiintynyt palveluasumisessa muun muassa Ruotsissa, hän sanoo.

Tavoittaako tutkittu tieto päättäjät?

Krögerin johtama Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö on tuottanut ja tuottaa jatkuvasti tietoa siitä, missä jamassa ikäihmisten hoiva Suomessa on. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, miten paljon tätä tietoa on hyödynnetty.

– Olemme tehneet töitä sen eteen, että tuottamamme tieto tavoittaisi päättäjät, mutta ei meitä juuri ole kutsuttu valiokuntiin tai toimikuntiin kertomaan tuloksistamme, Kröger toteaa.

Tilanne on sama myös sote-valmistelun suhteen.

– Käsittääkseni tuloksiamme on siellä hyödynnetty hyvin minimaalisesti. Meiltä on ollut yksi professori kerran kuultavana valmisteluprosessin aikana.