Mistä tiedän, että mummon ja papan asiat ovat hyvin hoitokodissa? Hälytyskellojen pitää soida näissä seitsemässä tilanteessa

Hoitoalan ammattilaiset antavat vinkkejä omaisille.

vanhustenhoito
vanhan naisen käsi ja rollaattori
AOP

Hoivakodeissa ilmi tulleet ongelmat ja rikkomukset huolestuttavat myös omaisia. Mistä voi tietää, että oma läheinen saa laadukasta hoitoa? Entä milloin asiat eivät ole kohdallaan?

Tämä juttu tarjoaa työkalupakin omaisille tilanteen kartoittamiseen. Viime kädessä vastuu hoidosta ja sen laadusta on ammattilaisilla ja palveluntarjoajalla.

Juttua varten on haastateltu kuopiolaista lähihoitajaa ja pääluottamusmiestä Hanna Kauppista sekä Muistiliiton neuvontakoordinaattoria Mailis Heiskasta, jolla on työhistoriaa tehostetun palveluasumisen parista ja esimiehenä. Lisäksi jutun lähteenä on Muistiliiton viime vuonna tekemä tarkistuslista (siirryt toiseen palveluun), joka toimii myös omaisen apuvälineenä hoivapaikan arvioinnissa ja valinnassa.

Hälytyskellojen pitää soida, jos:

  1. Huomaat läheisesi tilassa jonkin muutoksen. Onko ihossa oireita? Onko läheinen märissä vaipoissa? Onko hän lääkityksen muutoksen myötä tavallista uupuneempi?
  2. Ruokavälit venyvät tai läheinen on nälkäinen. Esimerkiksi iltapalan ja aamupalan väliin ei saa jäädä yli 12 tuntia. Saako läheinen tarvitsemansa avun syömiseen, jos hän ei enää pääse ruokapöytään?
  3. Läheinen laitetaan yöpuulle kohtuuttoman aikaisin.
  4. Läheisesi asioista tehdään päätöksiä kysymättä häneltä itseltään. Muistisairaankaan itsemääräämisoikeus ei katoa: arkisissa asioissa hän voi pystyä ilmaisemaan tahtonsa sairaudesta huolimatta.
  5. Läheisesi on yksinäinen, eikä hänellä ole juttukaveria.
  6. Hoitohenkilökunta vaihtuu tiuhaan, ja hoitokodin tunnelma on kireä. On asiakkaan etu, ettei henkilökunta vaihdu jatkuvasti ja ilmapiiri on hyvä.
  7. Et pääse puheväleihin hoitohenkilökunnan kanssa, etkä saa tietoa läheisesi viime aikojen kuulumisista. On tärkeää, että myös omaiset tietävät, missä mennään.

Huomioi ja kysy ainakin nämä:

  1. Tutustu hoitokodin omavalvontasuunnitelmaan, joka on hyvä työväline hoidon laadun valvonnassa. Omavalvontasuunnitelma kertoo esimerkiksi palvelukodin lääkehoidosta, hygieniakäytännöistä sekä hoitohenkilökunnan määrästä ja rakenteesta. Siinä kerrotaan myös asukasturvallisuuteen liittyvistä riskeistä kuten ympäristön liikenteestä. Jokaisessa hoitokodissa pitää olla omavalvontasuunnitelma. Omavalvontasuunnitelma pitää olla esillä sellaisella paikalla, josta myös omainen sen helposti löytää. Suunnitelmassa pitää lukea, keneen voit ottaa yhteyttä, jos havaitset puutteita.
  2. Kaiken hoidon ja palvelun taustalla on oltava henkilökohtainen hoito- ja palvelusuunnitelma, jonka päälle hoiva rakentuu. Tunnet todennäköisesti läheisesi parhaiten ja tiedät hänen kuntonsa erityisesti hoitosuhteen alussa. Mieti yhdessä henkilökunnan kanssa, mikä läheisesi hoidontarve on ja millaista apua hän tarvitsee päivittäisissä toiminnoissa (pesut, pukeutumiset, vessakäynnit, ruokailut). Kerro näistä tarpeista henkilökunnalle.
  3. Kysy henkilökunnalta suoraan, miten hoivapaikan arvot toteutuvat käytännön työssä. Jos hoivakodin arvoihin kuuluu “asiakkaan kunnioittava kohtaaminen”, kysy, miten se käytännössä tehdään.
  4. Keskustele henkilökunnan kanssa tiloista ja niissä liikkumisesta. Onko palvelukodissa tiloja, joissa on mukava viettää aikaa? Onhan liikkumiseen tarvittavia välineitä olemassa ja onhan niitä tarpeeksi? Miten esteettömyys on huomioitu esimerkiksi ruokailutilanteissa, jos hoivakodissa on paljon rollaattorilla liikkuvia henkilöitä? Entä miten esimerkiksi yhteiskäytössä olevien suihkutuolien siisteydestä pidetään huolta?
  5. Kysy, miten hoitokoti tukee asiakkaan yhteydenpitoa omaisiin ja läheisiin. Auttaako henkilökunta tarpeen mukaan asiakasta vaikkapa soittamaan perheenjäsenelleen?
  6. Kysy, miten asiakkaan näköinen, aktiivinen arki toteutetaan hoivakodissa. On tärkeää, ettei asiakasta riuhtaista täysin pois “aiemmasta elämästään”. Millaista ohjelmaa hoitokoti järjestää ja onko asiakkaan mahdollista jatkaa vaikkapa harrastustaan hoitokodissa?
  7. Kysy jo hoitosuhteen alussa, onko läheisesi mahdollista olla hoitokodissa loppuun asti. Pystyykö hoitokoti järjestämään extrahoitajan kuolinvuoteelle?
  8. Hoitokodin arki voi olla kiireistä, mutta se ei automaattisesti tarkoita huonoa hoitoa. Pyri avoimeen keskusteluun. Jos käytävillä hoitajien kanssa käydyt keskustelut jäävät epämääräisiksi, pyydä rohkeasti parempaa tapaamisaikaa hoitoneuvotteluille. Myös esimerkiksi Muistiliiton tukipuhelin (siirryt toiseen palveluun) tarjoaa apua omaisille.

Jos keskustelu hoitohenkilökunnan kanssa ja yhteydenotto yksikön johtajaan eivät tuota tulosta, voidaan epäkohdista tehdä kirjallinen muistutus palveluntarjoajalle. Jos sekään ei riitä, voi toimintatavoista ja epäkohdista kannella aluehallintovirastoon (siirryt toiseen palveluun) (Ilta-Sanomat).