Drooni auttoi merkittävästi ison tulipalon sammuttamisessa – robottihelikopterit on käytössä jo joka toisella pelastuslaitoksella

Miehittämättömistä ilma-aluksista on tullut suuri apu sammutustöiden johtamisessa.

onnettomuudet
 Jani Jääskeläinen
Jani Jääskeläinen varmistaa, että drooni on toimintavalmiina Lappeenrannan VPK:n RPAS-yksikössä.Kare Lehtonen/Yle

Lappeenrannan Lauritsalan kaupunginosan teollisuusalueella syttyi viime viikolla tuleen peltinen teollisuushalli, jossa paloi jäteöljyä ja autojen renkaita. Palo luokiteltiin heti suureksi, ja hälytyksen sai toistakymmentä sammutusyksikköä Lappeenrannasta ja Imatralta. Joukossa oli myös Lappeenrannan VPK:n droonin, lentäjän ja tähystäjän tehoyksikkö eli RPAS-yksikkö.

Palopaikalla sammutustyön johtaja näki ilmassa lentävän robottilennokin eli droonin lähettämästä kuvasta, miltä palopaikka näyttää ilmasta. Teollisuushallin katto oli jo romahtanut ja ilmasta erottui kolme kohtaa, joissa palo oli voimakkainta.

– Droonit ovat pelastustoimen johtajalle työkaluja. Hän näkee ilmasta, mitä onnettomuus- tai palopaikalla tapahtuu, ja voi tehdä toimintastrategian sen perusteella, sanoo Lappeenrannan VPK:n puheenjohtaja Tero Forsman.

Paloautoja palopaikalla
Teollisuushallin paloa 21. tammikuuta oli sammuttamassa yksiköitä Lappeenrannasta ja Imatralta. Palo sai alkunsa sähköjohdoista.Etelä-Karjalan pelastuslaitos

Tällä hetkellä jo joka toinen Suomen pelastuslaitoksista on ottanut droonit käyttöön.

Palon jälkeen ilmasta otetuista kuvista on hyötyä myös palonsyyn tutkinnassa. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson pelastuslaitokset käyttävät miehittämättömiä ilma-aluksia eniten metsäpalojen tähystykseen.

kehittämispäällikkö Teemu Veneskari
Kymenlaakson pelastuslaitoksen kehittämispäällikkö Teemu Veneskari.Kare Lehtonen/Yle

– Henkilö on soittanut hätäkeskukseen savun hajusta, mutta ei pysty sanomaan tarkasti missä palaa. Me voimme droonilla nopeasti käydä alueen läpi, sanoo Kymenlaakson pelastuslaitoksen kehittämispäällikkö Teemu Veneskari.

Uusi tekniikka tuo lisää jäseniä vapaapalokuntiin

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson pelastuslaitosten alueilla neljä sopimuspalokuntana toimivaa VPK:ta on kouluttanut miehistöään käyttämään RPAS-laitteita. Samalla se on tuonut harrastuksen pariin uusia jäseniä.

– Meillä oli tarve kehittää uusia toimintamalleja, ja tämä osoittautui hyväksi. Saimme joukkoon tekniikasta kiinnostuneita uusia sopimuspalokuntalaisia, mutta samalla tarjoutui mahdollisuus jatkaa harrastuksen parissa myös sellaisille henkilöille, jotka eivät esimerkiksi kykene enää savusukeltamaan, sanoo Forsman.

Tero Forsman
Lappeenrannan VPK:n puheenjohtaja Tero Forsman.Kare Lehtonen/Yle

Forsman toivoo, että alalle saataisiin nopeasti valtakunnallinen ohjeistus koulutuksesta, jotta kaikissa pelastuslaitoksissa tarjottaisiin samanlaista palvelua.

Drooneista apua öljyntorjunnassa

Tällä hetkellä droonit tuottavat pelastusviranomaisille lähinnä videokuvaa. Kymenlaakson pelastuslaitoksessa tutkitaan keinoälyn ja uudenlaisten sensorien hyödyntämistä, jolloin ilmasta saataisiin kokonaan uudentyyppistä tietoa.

oranssi drone taivaalla
Ilmassa lentävä drooni välittää hyvälaatuista kuvaa maassa olevaan vastaanottimeen. AOP

– Laserkeilauksen avulla voisimme selvittää missä öljylautta on ja minkä kokoinen se on. Jos on tarpeeksi vahva laser, voidaan mitata myös öljypatjan paksuus, sanoo kehittämispäällikkö Teemu Veneskari.

Keinoälyä voitaisiin käyttää myös hyperspektrikameroiden keräämien näytteiden analysoinnissa. Hyperspektriteknologiaa hyödynnetään näytteiden nopeassa ja vaativassa analysoinnissa, esimerkiksi lääketieteessä tai rikospaikkatutkimuksissa.

Lentävät tiedusteluyksiköt kuvaavat ja mittaavat

Miehittämättömälle ilmailulle on tulossa EU:n laajuinen yhtenäinen ohjeistus, joka koskee myös ilmatilan käyttöä. Kymenlaakson pelastuslaitoksella sen toivotaan tuovan helpotuksia viranomaisten RPAS-lentämiseen. Yksi tulevaisuuden toimintamuoto olisivat kiinteäsiipiset ilma-alukset, joilla voitaisiin tiedustella kaukana sijaitsevaa kohdetta.

– Tehtävälle lähtisi maayksikkö ja lentävä yksikkö, joka tavoittaisi kohteen hyvin nopeasti ilmasta. Tämä helpottaisi tilannekuvan muodostamista ja voisimme pohtia vaikkapa sitä, onko tehtävälle hälytetty yksikkö oikea, pohtii kehittämispäällikkö Veneskari.

Räjähdysvaaralliselta alueelta drooni voisi turvallisesti lähettää kuvaa ennen maayksikön saapumista paikalle. Drooni voisi myös paikallistaa lämpökameralla palokohteen, jolloin sammutusyksikkö voisi aloittaa suoraan sammutuksen, eikä aikaa kuluisi palon etsimiseen.

Autonomisesti toimivien ilma-alusten ohjaus voisi Veneskarin mukaan tapahtua vaikkapa tilannekeskuksessa, ja lentomatkat voisivat olla satoja kilometrejä.