Stam1nan Hyyrynen kainostelee vuosien jälkeenkin omien tekstien esittelyä bändikavereilleen: "Kauhuissaan odottaa, että mikä se palaute on"

Stam1nan nokkamies Antti Hyyrynen kirjoitti uusimman levynsä isänsä kuolemasta. Stam1na on ehdolla neljässä palkintokategoriassa Emma-gaalassa.

Stam1na
Antti Hyyrynen
Hyrdelle julkisuus on tuonut stressiä ja paniikkihäiriön. Julkisuuden varjopuoliin kuuluu myös se, että tuttujen ja ystävien asenne miestä kohtaan on muuttunut. Mikko Savolainen / Yle

Metalliyhtye Stam1nan keulahahmon kädet tärisevät hieman. Hän kaivaa mustasta repustaan vihkon, jonka kansia peittävät sinivioletit kukkaset.

– Tämän tavaran minä pelastaisin tulipalossa, kertoo Antti "Hyrde" Hyyrynen.

Hyyrynen sai kovakantisen vihkon äidiltään pikkupoikana. Hän kysyi, että mitä minä tyhjällä viholla teen. "Kirjoita vaikka kirja," sanoi äiti, ja poikahan kirjoitti.

Näin syntyi 12–13-vuotiaan Hyyrysen kynästä kirja, Taikamiekan taistelu. Seikkailutarina kertoo muurahaisista ja koppakuoriaista, jotka ovat ritareita ja örkkejä.

Mies nauraa kertoessaan tarinan kulkua. Mutta käsien vapina paljastaa Hyyrysen olevan tärkeän äärellä. Kirjaa hän pitää omien sanojensa mukaan kotona lasihyllyllään, jossa on myös pieniä Twinpeaks-figuureja sekä ensimmäisiä ostamiaan vinyyli- ja cd-levyjä.

– Jollain tavalla olen aina tykännyt tarinan kerronnasta ja kirjoittaa. Äidinkielestä sainkin koulussa kovimpia numeroita.

Salainen bändikämppä

Tapaamme Hyyrysen Lemillä kaupan edessä, josta lähdemme ajamaan peräkkäin kohti bändikämppää. Hän toivoo, että yhtyeen treenikämppä pysyisi piilossa suurelta yleisöltä.

Pääsemme taloon, joka näyttää autiolta ja hylätyltä, pääsali on tyhjänä. Bändikämpän yhteen huoneeseen on sullottu täyteen mustia laatikoita. Kamat on roudattu keikan jälkeen sisään, eikä soittimia ole purettu laatikoistaan.

– Me ollaan kyllä laiskoja treenaamaan, tunnustaa Hyyrynen.

Kotona Hyyrynen ei tartu kitaraan ja hyppää sohvan nurkkaan huvin vuoksi näppäilemään. Silloin kun Hyyrynen tarttuu kitaraan, se on työtä.

Tauot pitävät bändin välit läheisinä

Hyyrynen on tahkonut Stam1nan nokkamiehenä 23 vuotta. Takana on kahdeksan levyä ja lukuisia keikkoja Suomessa ja maailmalla. Nyt käynnissä on tauko bändin pojista.

– Viime vuosi oli bändin kiireisin, tehtiin levy ja oli loputtomasti keikkoja. Nyt on koitettu olla näkemättä toisiamme. Kyllähän se hyvää tekee.

Stam1na on soittanut samalla kokoonpanolla alusta asti. Lemiläinen mielenlaatu on miehen mukaan syynä siihen, miksi bändin jäsenistö ei ole vaihtunut.

– Lemiläisen mielenlaadun pohjavire on se, että ei sun piä hättäilemän, että koitetaan olla rauhassa. Lisäksi on sattunut hyviä ihmisiä samaan ryhmään, on helppo olla.

Laulavan kitaristin mukaan bändin historian suurin konflikti oli se, kun rumpali Teppo Velin kyllästyi kerran oman soittimiensa roudaamiseen.

– Sitten se vaan kiroili, että hitto hän on valinnut väärän instrumentin. Se on ainoa negatiivinen läppä, jonka bändin jäsen on heittänyt.

Stam1na Ilosaarirock 2014
Stam1na tekee noin 50 keikkaa vuodessa.Tommi Parkkinen

Hyyrynen käsitteli isänsä kuolemaa sanoitustyössään

Bändikämpän lattialla lojuu erinäinen alkoholikokoelma keikkareissujen jäljiltä. Kysyn mikä maistuisi nyt Stam1nan keulahahmolle. Hän ottaisi oluen.

Stam1nan Taival-levy julkaistiin viime lokakuussa. Se äänitettiin helteisenä kesänä Joensuussa. Iltaisin lämmitettiin sauna ja ihailtiin jokimaisemaa.

– Eka fiilis Taival-albumista on se, että kuinka äkkiä se kävi. Sen sävellykset syntyivät, ja jopa levy äänitettiin keikkailun ja kaiken muun melskan seassa.

Emma-ehdokkaana olevan Taival-levyn tekstit pureutuvat tiukasti isän muisteluun ja kuolemaan. Hyyrysen isä menehtyi vuonna 2017.

Hyyrynen muistelee isäänsä Pekka Hyyrystä klassisen musiikin kautta. Isä kuunteli kotona Schubertia ja soitti flyygeliä. Hyyrysen lapsista yksikään ei lähtenyt klassisen musiikin tielle. Pisimmälle musiikkia opiskeli Antin veli Jussi Hyyrynen, joka soitti viulua. Myöhemmin Jussi Hyyrynen soitti kitaraa Jarkko Martikaisen luotsaamassa YUP-yhtyeessä.

– Tekstien osalta levyllä kuuluu vahvasti kunnioitus, mikä minulla on verenperintöön. Muistossa palaan siihen, kun istun isän flyygelin alla pikkulapsena. Tai sitten kun oltiin meidän mökin metsämaisemassa ja ukko opetti metsästämään.

Mies alkaa muistella isäänsä, jolle olivat tärkeintä luonto ja musiikki. Isän vaikutus oli siihen suurin, että pojasta tuli lopulta muusikko. Hymynkare nousee Hyyrysen kasvoille, kun hän muistelee, miten isä tuli katsomaan parin vuoden takaista Stam1nan keikkaa Savonlinnan oopperajuhlille.

– Isä istui oikeasti katsomassa, kun soitettiin samoilla lauteilla Olavinlinnassa, jossa hän oli aikoinaan itse ollut oopperakuorossa laulamassa.

– Se oli loistava juttu, sanoi isä keikasta, naurahtaa Antti Hyrde Hyyrynen.

"Lauluton oli metsomaa, kun pääsit kotiisi nukkumaan
Männyt tuloasi kumarsi
Kirjaillen epitafin ikkunaan
Kirjaillen epitafin ikkunaan

...

Väki hiljainen
Puku puinen
Katseet maassa
Katseet muiden
Väki hiljainen
Huone puinen
Minä kannoin sinut pois"

(Stam1na: Kannoin sinut läpi hiljaisen huoneen)

Vaikka Taival-albumin sanoituksista kuuluu isän poismeno, silti Hyyrynen tunnustaa kirjoittavansa tunteistaan epäsuorasti.

– Onhan minun tekstini vieläkin melko kryptisiä, verrattuna vaikka pop-musiikkiin. Tämä on uusi tilanne. Kuinka paljon oikeasti uskallan kirjoittaa omista tunteistani?

Hyyryselle sanoitusten tekeminen on työlästä. Muut bändin tuotokset tehdään yhdessä, mutta tekstejä Hyyrynen tekee yksin.

– Se on äärimmäisen työlästä ja typerää puuhaa. Se on pilkun viilaamista. Se on niin henkilökohtaista, kertoo Hyyrynen biisien tekstien synnystä.

Häntä hävettää tuoda omat tekstiaihionsa muulle bändille näytille.

– Pelkästään se hävettää, kun esittelen biisien nimet tai sanotusraakileet bändin jäsenille. Kauhuissaan odottaa, että mikä se palaute on. Ja yllättäen, se ei ole koskaan ollut mitenkään murskaavaa. Ehkä pojat ovat joskus nauraneet jollekin lainille.

Antti Hyyrynen
Hyyrysen tärkein tavara on vihko, johon hän kirjoittanut pikkupoikana seikkailutarinan muurahaisista ja koppakuoriaisista.Mikko Savolainen / Yle

Julkisuudesta stressiä ja paniikkihäiriö

Bändikämpän seinällä komeilee vaaleanpunainen paperi, lapsen piirtämä kuva bändin jäsenistä. Piirroksessa lukee "Hyvää keikkaa Stam1na".

– Piirroksessa Kaikka on kaikista isoin, nauraa Hyyrynen, joka on piirretty kuvaan pienimmäksi.

Hyyrynen sukii sormin tukkaansa ojennukseen ja kietoo ne tottuneesti ponnarille. On aika ottaa muutama kuva. Poseeraaminen kaiutinkaapin päällä sujuu hyvin. Mies on tottunut kuvattavaksi.

Silti Hyyrynen ei nauti julkisuudesta. Hän on sanonut, että tyhmintä mitä hän on tehnyt (siirryt toiseen palveluun), on päätyminen julkisuuteen.

– Stressiä ja paniikkihäiriötä, ynnää Hyyrynen julkisuuden tuomia varjopuolia elämässään.

Lisäksi miestä häiritsee ystävien ja jopa perheenjäsenten muuttunut asenne häntä kohtaan. Esimerkiksi kun hän menee suvun kesken joulupöytään, niin puhe kulkee lähinnä Stam1nassa.

– Se on vähän tylyä.

Stam1nan emma-patsaita rivissä Lemin vanhassa Pappilassa
Bändi on saanut viisi Emma-patsasta, jotka ovat esillä Capital of Metal -näyttelyssä Lemin Vanhassa pappilassa.Mikko Savolainen / Yle

Asenne pitää olla kapinallinen ja rock

Emma-patsaita Stam1na on saanut tähän mennessä viisi. Niistä kysyttäessä Hyyrysen katse kiertää lattialle, aivan kuin patsaita etsien.

– Ei ne lattialla ole, mies nauraa.

– Jonkinlaisissa kuljetuslaatikoissa ne yleensä täällä ovat. Mutta nyt ne on viety Lemin Vanhaan pappilaan pysyvään heavymetal-näyttelyyn.

Tänä vuonna bändi on ehdolla Emma-gaalassa neljässä kategoriassa: vuoden yhtye, vuoden albumi, vuoden metallialbumi ja yleisöäänestyksessä valittava vuoden artisti/yhtye.

– Olen huomannut, että gaalassa mitä lähempänä pöytä on lavaa, sitä varmemmin pysti tulee, hykertelee Hyyrynen.

Varhaiskeski-ikä pukkaa jo päälle Stam1nan bändin jäsenille. 40-vuotiskekkerit ovat vuorossa Hyyrysellä ensi vuonna. Ikä on tuonut musiikin tekemiseen itsevarmuutta.

– Aikoinaan me olisimme ajatelleet: "Tämä on liian löysää. Me ollaan metallibändi, ei me voida tehdä tällaista." Nyt on toisin.

Stam1na pohtii nyt tulevaisuuttaan ja suuntaa, minne bändi seuraavaksi tähyää. Tulevaisuus saa Hyyrysen silmiin tuikkeen.

– Kohta levyllä soi varmaan haitari ja iloisia lauluja tulee. Eiku tosissaan sitähän tässä nyt pohditaan, minne suuntaan lähdetään.

Keski-iän lähestystymisestä huolimatta, Stam1nalla on kapinahenkeä jäljellä. Tämän osoittaa edellisvuosien musiikkipalkintojen jaot Emma-gaalassa, jossa bändi on jättänyt kiitospuheen pitämättä tai paikalle on lähetetty Lemin kunnanjohtaja Jussi Stoor pokkaamaan pysti bändin puolesta.

– Rokkenrollissa täytyy olla pienen pieni kapina taustalla. Jotain muuta pitää tehdä kuin kumartaa niin, että kravatti heilahtaa.

Mies katsoo pitkästyneenä kameraan.
Musiikon työn lisäksi Hyyrynen ohjaa myös musiikkivideoita.Nella Nuora / Yle

Viime vuoden menestyneimmille yhtyeille ja artisteille jaettavat Emma-palkinnot jaetaan Helsingissä lauantaina 2.2.2019.

Lue seuraavaksi: Eniten ehdokkuuksia kahmi Vesta – Myös Haloo Helsinki!, Pyhimys ja Amorphis noteerattiin useampaan otteeseen