Vanhustenhoidon ongelmat keskittyvät yksityisiin yrityksiin – Julkisesta puolesta tehdään selvästi vähemmän ilmoituksia

Aluehallintovirastoista ja ammattijärjestöistä kerrotaan, että yksityisen vanhustenhoidon epäkohdista on ilmoitettu selvästi enemmän kuin julkisen.

vanhustenhoito
Vanhuksen kädet
Henrietta Hassinen / Yle

Kun yksityisten hoivayritysten Esperi Caren, Attendon ja Mehiläisen vanhustenhoidon ongelmat ovat nousseet julkisuuteen, hallituspuolueiden poliitikot ovat pitäneet esillä, että myös julkisessa vanhustenhoidossa on ongelmia.

Ylen soittokierroksen perusteella epäkohdat keskittyvät kuitenkin yksityisiin hoivakoteihin.

– Meille tulleiden epäkohtailmoitusten perusteella näyttää siltä, että ilman muuta yksityinen puoli painottuu, sanoo sosiaalihuollon ylitarkastaja Päivi Salminen Lapin aluehallintovirastosta.

– Sillä puolella on ilmoitusten perusteella enemmän ongelmia, mutta se ei tarkoita etteikö ongelmia ole julkisellakin puolella.

Salmisen mukaan näppituntuma on, että tilanne on suunnilleen samankaltainen koko maassa. Viesti on sama myös kahdessa muussa aluehallintovirastossa.

Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta kerrotaan, että parin viime vuoden aikana on kanneltu ja tehty ilmoituksia eniten yksityisistä palveluista.

– Tulee ilmoituksia, että henkilökuntaa ei ole riittävästi. Yhteydenotot liittyvät myös hoidon laatuun. Näyttäytyy sellaisena, että mahdollisimman pienellä henkilömitoituksella pyritään palvelua tuottamaan, sanoo yksikönpäällikkö Pirjo Mäkeläinen.

Myös Lounais-Suomessa huolenaihe on yleensä henkilökunnan vähäisyys. Satakunnan aluetta valvova sosiaalihuollon ylitarkastaja Marjo Heinrichson sanoo, että valvontaan on otettu esille tulleiden epäkohtien takia selvästi enemmän yksityisiä kuin julkisia vanhusten hoitopaikkoja.

"Julkisella puolella puututaan epäkohtiin nopeammin"

Myös ammattijärjestöt kertovat saavansa yksityiseltä puolelta huomattavasti enemmän ilmoituksia epäkohdista.

– Kyllä julkisellakin puolella säästöt ovat tehneet tehtävänsä, mutta se on minimaalista verrattuna yhteydenottoihin, joita meille tulee yksityiseltä puolelta, sanoo johtava lakimies Vappu Okkeri terveysalan ammattijärjestöstä Tehystä.

Asiantuntija Elina Kiuru lähi- ja perushoitajaliitto Superista sanoo, että 80 prosenttia yhteydenotoista tulee yksityiseltä sektorilta. Hänen mukaansa julkiselta puolelta tulevat yhteydenotot liittyvät työntekijöiden kuormittumiseen ja henkilöstömitoitukseen, mutta yksityiseltä puolelta tulevat yhteydenotot ovat erilaisia ja vakavampia.

– Julkisella puolella asiaan puututaan nopeammin ja ongelmat otetaan vakavasti. Poissaolevien tilalle otetaan myös sijaisia, Kiuru sanoo.

Kuvaan voi tosin vaikuttaa se, että Okkerin mukaan Tehyllä on kattavammat luottamusmiesjärjestelmät kunnissa, minkä takia valtaosa asioista selviää paikallisesti eikä tule keskustoimiston tietoon.

Okkerin mukaan kaikki suuret hoivayritykset edellyttävät, että yksikön päällikkö tai työvuorolistan laatija lähettää työvuoroluettelot alue- tai resurssipäällikölle, joka vähentää tunteja järjestelmällisesti.

Vanhuuspalvelulaki kuitenkin lähtee Okkerin mukaan siitä, että työvuorot pitää laatia paikan päällä, jossa arvioidaan potilaiden kunto ja henkilöstön oikea mitoitus.

– Eli jos potilaiden kunto heikkenee, henkilöstön määrää pitäisi lisätä ja se pitäisi tehdä paikallisesti, hän lisää.

"Ihmeellinen kulttuuri", "laki kääntynyt työntekijöitä vastaan"

Sekä Tehy että Super arvostelevat yksityisten työnantajien reaktioita, kun työntekijät ovat tuoneet epäkohtia esiin.

Superin Kiurun mukaan työntekijöitä syyllistetään väärästä asenteesta eikä palautetta usein oteta vakavasti.

– Sanotaan, että teillä on riittävästi henkilökuntaa ja tunnit paukkuvat jo nyt yli.

Okkerin mukaan on ollut iso kynnys ottaa asioita käsittelyyn työpaikalla, koska työntekijä on leimattu herkästi hankalaksi.

Tehy kannustaa, että yksittäistapauksessa jäsen tai henkilöstö selvittäisi epäkohdat työpaikalla, ja jos asia ei ratkea, niin otettaisiin yhteyttä palvelun ostajaan eli kuntaan ja lopulta aluehallintoviranomaisiin.

– Kaikki eivät läheskään aina uskalla toimia näin, vaikka sosiaalialan henkilöstöllä on ilmoitusvelvollisuus, Okkeri valittaa.

– Kulttuuri on tässä mielessä ihmeellinen ja tämän takia asia on paisunut isoksi.

Kiurun mukaan ilmiö on "todella erikoinen", sillä ilmoitusvelvollisuus on sosiaalihuoltolaissa, jota työntekijöiden pitää noudattaa.

– Sosiaalihuoltolaki on kääntynyt työntekijöitä vastaan, sillä heidän pitää ilmoittaa asioista, mutta heitä ei palkita, päinvastoin.

Lue lisää:

Toimittajalta: Tein juttua Esperin ongelmista jo 10 vuotta sitten – joko nyt on aika ottaa vanhat ihmiset vakavasti