Piskuinen keikkapaikka on liehuttanut elävän musiikin lippua jo kymmenen vuotta rakkaudesta lajiin – Peer Günt täytti tuvan

Hämeenlinnalainen Suisto on lunastanut paikkansa livekeikkapaikkana. Tulevaisuuden haasteena elävän musiikin keikkapaikoilla on saada nuoret yleisöiksi.

musiikkikeikat
Mustavalkoinen kuva Peer Güntin keikalta Suisto-klubilla Hämeenlinnassa.
Peer Güntin keikka Suistolla oli loppuunmyyty.Ville Välimäki / Yle

Kuuluu sähköistä surinaa. Peer Güntin laulaja-kitaristi Timo Nikki kääntyilee kitaransa kanssa edestakaisin ja ihmettelee hämeenlinnalaisia magneettikenttiä.

– Perkele, pitääkö mun olla selkä yleisöön päin koko keikan ajan, hän naurahtaa.

Meneillään on Peer Güntin soundcheck Suistolla Hämeenlinnassa. Keikkaan on vielä pari tuntia aikaa, mutta surinasta ei ota selvää. Kun keikkapaikkoja on kolunnut viidellä vuosikymmenellä, on vastaan tullut kaikenlaista. Sähkösurina ei kaada Timo Nikin iloa loppuunmyydystä keikasta.

– Joskus asioille ei vaan voi mitään. Silloin niiden kanssa on vain elettävä. Mulla ei ole ollut huonoa keikkafiilistä viimeiseen kymmeneen vuoteen, toteaa Timo Nikki.

Artistien kohtelu on parantunut

Peer Güntin väkeä odottaa kotona tehty ruoka lisukkeineen, kunhan keikkavalmistelut on tehty. Timo Nikki sanoo artistien kohtelun parantuneen roimasti alkuajoista.

– 1980-luvulla kunnollisia rokkiklubeja ei ollut juuri lainkaan. Keikkapaikoilla katsottiin vähän vinoon, että mikä sakki täällä oikein elämöi, kertoo Nikki.

Paremmin ei juuri ollut seuraavallakaan vuosikymmenellä. Tanssimusiikki soi ravintoloissa, ja aika monta kertaa rokkarit ovat odotelleet likaisten pöytäliinojen ja pyyhekasojen keskellä. Silloin Timo Nikkikin oli enemmän mukana iskelmäkuvioissa keikkaillen Kirkan kanssa.

Timo Nikki laulaa
Peer Günt on karsinut keikkapaikoista sille sopimattomat paikat pois. Nykyisin bändi tekee noin 30 keikkaa vuodessa.Ville Välimäki / Yle

– Remun aloitteesta tämä hyvä kehitys on alkanut. 2000-luvulla kohtelu on parantunut todella paljon. Palvelu on ystävällistä, ruoka hyvää ja joskus majoituskin maksetaan, iloitsee Nikki.

Suomen mittakaavassa rokkikukkoilu on pääosin maltillista. Timo Nikki sanoo, että ystävällisyys koostuu pienistä asioista.

– Jos bändissä on joku kasvissyöjä, on kivaa, että tarjolla ei ole pelkkää keitettyä perunaa, sanoo Nikki.

Suisto ei voi lopettaa

Kun Suisto-klubi avattiin Hämeenlinnassa kymmenen vuotta sitten, epäilijöitä riitti. Liveklubi ei voi menestyä tylsähkössä hallintokaupungissa. Eikä alkuvaiheessa auringonlaskuun kyllä ratsastettukaan.

Alkuvuosia leimasi taistelu kannattavuudesta ja koko paikan olemassaolosta. Mutta Suistolla on aina ollut kannattajansa. Rakastajansa, suorastaan. 2017 Suisto joutui turvautumaan joukkorahoituskampanjaan toimintansa jatkumiseksi. Silloin Suiston ystävät käyttivät ääntä.

Ukri Kokkonen baaritiskin takana Suisto-klubilla.
Ukri Kokkonen sanoo Suiston kulmakivien olevan ystävällinen palvelu, hyvä äänentoisto ja laaja livetarjonta.Ville Välimäki / Yle

Joukkorahoituskampanjalla velat kuittaantuivat, mutta eniten nykyisin paikan omistavaa Ukri Kokkosta liikutti ihmisten omistautuminen Suistolle.

– Ihmiset laittoivat rahaa, vaikkei ehkä kaikilla ollut niin varaakaan. Suisto on monelle niin tärkeä, etten mä yksinkertaisesti voi lopettaa, nauraa Ukri Kokkonen.

Eikä lopettaminen ole kyllä näköpiirissäkään – enää. Kymmenvuotisjuhlissa tupa oli täynnä, ja toiminta on löytänyt uomansa.

Olisiko helpompaa, jos Suisto olisi jossain isommassa kaupungissa, kuten Helsingissä?

– Liiketoiminnallisesti varmaan kyllä. Mutta en vaihtaisi paikkaa enää. Olen tyytyväinen, että Suisto on juuri tässä, pohtii Kokkonen.

Keikkailu on merkittävä hetki

Kun Peer Günt keikkailee festareilla, mukana on usein useampikin sukupolvi. 1980-luvulla nuoruuttaan viettäneet ovat nyt tukevassa keski-iässä.

Mustapaitaista äijänkörilästä pukkaa loppuunmyydylle Suistolle. Tunnelma on korkealla alusta lähtien, ja ehkäpä kaikkia osapuolia ilahduttaa se, että keikka alkaa luvatusti kello 23.

– Tämäkin on muuttunut parempaan suuntaan. Jos keikan alkua joutuu odottelemaan tuntikausia, niin yleensä alkaa kalja maistua, sanoo Timo Nikki.

Ukri Kokkonen on seissyt tiskin takana monta keikkaa. Nykyään keikkayleisö tulee hakemaan enemmänkin laadukasta keikkakokemusta, kuin juomaan itsensä pyörryksiin.

– Hyvä äänentoisto on tärkeä. Joskus yleisö istuu sohvilla nauttimassa keikasta vaikkei lavalle suoraan näkisikään, kertoo Kokkonen.

Suiston lava on postimerkin kokoinen. Yleisölle varattu tilakaan ei päätä huimaa. Pieni tila luo intiimin tunnelman, kun artisti ja yleisö pääsevät lähelle toisiaan. Jos yleisöä on vähän, tulee artistille silti olo, ettei soita täysin tyhjälle salille.

– Kyllä moni artisti on lähtenyt tuolta takaovesta sillä tavoin, että "vau, olipa kivaa soittaa Suistolla", kertoo Ukri Kokkonen.

Liveklubeille pelkkiä murusia

Suomessa toimivien liveklubien määrä vaihtelee sadan ja kahdensadan paikan välillä laskentatavasta riippuen. Verkosto ulottuu koko maahan, kertoo LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Salla Vallius. LiveFIN ry on valtakunnallinen musiikkitapahtumien ja niiden järjestäjien yhteenliittymä ja etujärjestö.

– Klubit ovat myös paikalliskulttuurin kehto, jossa tulevat isot nimet saavat ensimmäiset mahdollisuutensa. Klubeilla kulttuuri on saatavissa liki kaikille, sanoo Vallius.

Julkisesta tuesta klubeille jää käytännössä rippeet, jos toimintaa vertaa esimerkiksi teatterin, oopperan tai baletin tukemiseen.

– Julkista tukea ei tipu, jos mukana on liiketoimintaa. Mutta liiketoimintaa on oltava, että toiminta pyörii. Tämä on paradoksaalista, toteaa Vallius.

Äänitteiden keskellä nuoruutensa viettäneet osaavat hakeutua livekeikoille, mutta tulevaisuuden haasteena on saada nuoret keikkayleisöksi. Musiikkia kulutetaan suoratoistopalveluiden kautta, ja kilpailu vapaa-ajasta on kovaa.

Tangoa, torvisoittoa, genrerajoja ylittäviä kokeiluja. Maailmanluokan jazzia, rokkia ja vanhoja suosikkeja.

Suistolla ilta voi yllättää.

– Silloin, kun saman viikon aikana on sekä nuoria että vanhoja menossa mukana, niin ajattelen kuinka hieno asia livekeikka on. Parasta se on silloin, kun kaikki tapahtuu samana iltana, sanoo Suisto-klubia Hämeenlinnassa pyörittävä Ukri Kokkonen.