26-vuotias Sussi herää sydämentykytyksiin ilmastonmuutoksen takia – Tanska on ilmastopolitiikan mallimaa, mutta nuoret vaativat päättäjiltä enemmän

Tanska pyrkii täyteen hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä, mutta päästöt vähenevät hitaasti.

ilmastonmuutos
26-vuotias Sussi Lillelund ja muut vaativat Tanskan poliitikoilta tiukempia ilmastotoimia
26-vuotias Sussi Lillelund ja muut vaativat Tanskan poliitikoilta tiukempia ilmastotoimia

KÖÖPENHAMINA Sussi Lillelund, 26, ei saa unta, sillä sydän tykyttää rajusti. Päässä risteilee ajatuksia merenpinnan noususta ja kuumasta kesästä. Huoli valvottaa, ja ihmisten passiivisuus turhauttaa. Miksei kukaan muu ystäväpiirissä tee mitään ilmaston eteen? Miten ihmiset voivat keskittyä mihinkään muuhun kuin ilmastonmuutokseen?

Kuukausia myöhemmin, talvisen koleana torstaiaamuna Lillelund seisoo Tanskan parlamenttitalon Christiansborgin pihalla. Hän pitelee kylttiä, jossa lukee “Katso kaikkia merkkejä”. Viestiä vahvistaa pieni maapallo ja hellelukemia näyttävä lämpömittari.

Mielenosoittaja kädessään kyltti, jossa lukee "tanskalainen ilmastolaki nyt"
Ilmastomielenosoittajat vaativat Tanskaan uutta ilmastolakia heti.Jussi Koivunoro / Yle

Aukiolla Lillelundin ympärillä seisoo parisataa ihmistä toppa-asuissa. Käsissään heillä on valkovihreitä banderolleja ytimekkäine iskulauseineen. Mielenosoittajat aloittavat yhteislaulun.

– Tule kanssamme riutalle, jolla on koralleja. Tule kanssamme maailmaan, jossa metsäala kasvaa.

Lillelund pitää puheen uuden ilmastolain puolesta. Muut taputtavat ja hurraavat.

Kaikki päästöt nollaan 2050 mennessä

Tanskan ilmastopolitiikkaa pidetään yleisesti yhtenä maailman kunnianhimoisimmista. Merkittävä askel on ollut se, että fossiilisten polttoaineiden käyttöä sähköntuotannossa on vähennetty Tanskassa rajusti.

Tanska sijoittui kärkipaikalle esimerkiksi brittiläisten tutkijoiden syksyllä julkaistussa selvityksessä (siirryt toiseen palveluun) käytännön ilmastotoimista. Ilmastotalkoissa on mukana kansalaisten ja valtion lisäksi teollisuussektori.

Ilmastomielenosoittajia banderollien kanssa
"Ilmastomuistuttajat" aikovat olla vaatimassa poliitikoilta ilmastotoimia Tanskan hallitusneuvotteluihin saakka.Jussi Koivunoro / Yle

Hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet tasaisesti useiden vuosikymmenten ajan. Viime kesäkuussa Tanskan parlamentin kaikki puolueet lähtivät mukaan yhteiseen energiasopimukseen (siirryt toiseen palveluun). Siinä asetettiin sarja pitkälle ulottuvia ilmastotavoitteita.

Tanskan tavoitteena on olla vuoteen 2050 mennessä täysin hiilineutraali niin, että se sitoo yhtä paljon kasvihuonekaasuja kuin päästää niitä ilmakehään. Tavoite koskee hiilidioksidin lisäksi metaania ja keinotekoisia kasvihuonekaasuja, kuten freoneja.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

– Toivomme, että tavoite saavutetaan jo ennen vuotta 2050. Kaikkia toimia täytyy verrata siihen, sanoo ilmasto- ja energia-asiantuntija Søren Dyck-Madsen sitoutumattomasta, mutta osin julkista rahoitusta saavasta Concito-ajatushautomosta.

Tanskalaisista tutkijoista koostuva ilmastopaneeli (siirryt toiseen palveluun) kuitenkin arvioi, että vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa tulee kiire. Tähän mennessä päätetyillä toimilla päästöt eivät vähene riittävästi vielä vuoteen 2030 mennessä. Päästövähennysten tahdin pitäisi kiristyä huomattavasti vuosina 2030–50.

Miljoona sähköautoa ja maalämpöpumppuja

Kuten muissakin Pohjoismaissa, Tanskassa pitäisi vähentää reippaasti liikennepäästöjä. Tanskan hallitus esitti viime syksynä (siirryt toiseen palveluun) bensiini- ja dieselautojen myynnin kieltämistä vuodesta 2030 alkaen.

Hybridiautoja saisi myydä vuosina 2030–35, ja siitä eteenpäin Tanskan liikenteessä siirryttäisiin kokonaan sähköautoihin, joita olisi miljoona kappaletta jo vuonna 2030. Tavoite on optimistinen, ja hallitus on perustanut komitean pohtimaan (siirryt toiseen palveluun), miten se käytännössä toteutetaan.

– Kyseessä on vain tavoite, jonka saavuttamiseksi ei ole tällä hetkellä keinoja. Se antaa kuitenkin hyvän signaalin autoteollisuudelle, Dyck-Madsen arvioi.

Søren Dyck-Madsen
Søren Dyck-Madsen työskentelee ilmasto- ja energia-asiantuntijana vihreässä ajatushautomossa Concitossa.Jussi Koivunoro / Yle

Lämmitys on Pohjoismaissa toinen iso päästölähde, niin myös Tanskassa.

Tanskasta tulevat ensimmäisenä mieleen matalien merialueiden lukuisat tuulivoimalat. Osa lämmitykseen käytettävästä energiasta tuotetaankin tuulivoimalla.Kaksi kolmasosaa tanskalaisista kotitalouksista lämpenee kaukolämmöllä, josta noin puolet tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla (siirryt toiseen palveluun) ja loput fossiilisilla polttoaineilla.

Tanska haluaa lisätä maalämpöpumppujen osuutta lämmityksen energialähteenä ja tukee niiden hankintaa verohelpotuksin. Siirtymäkaudella tarvitaan kuitenkin vielä biomassaa ja hiiltä.

Tanska tuo biomassaa Baltian maista ja Kanadasta. Hiilivoimaloita on jäljellä kolme, mutta niistä on tarkoitus luopua.

Energiankäytön vähentämisessä Tanskalla on Dyck-Madsenin mukaan vielä paljon tekemistä, vaikka energiankulutus onkin saatu talouskasvusta huolimatta pidettyä (siirryt toiseen palveluun) 1970-luvun öljykriisin aikaisella tasolla. Tanskassa on paljon energiatehokkuuden parissa työskenteleviä yrityksiä, jotka suunnittelevat esimerkiksi energiapihimpiä rakennuksia.

Liha ja lennot verolle?

Tanskan keskustaoikeistolainen liberaalihallitus on ollut vastahakoinen monia ilmastotoimia kohtaan. Oppositiopuolueet ja kansalaisryhmät ovat kuitenkin vaatineet vihreämpää ilmastopolitiikkaa, ja hallitus on joutunut vastaamaan äänestäjien toiveisiin.

Ilmasto- ja ympäristöasiat ovat joulukuisen mielipidekyselyn mukaan (siirryt toiseen palveluun) nousseet keskeisimmäksi vaaliteemaksi Tanskassa, joka valmistautuu keväällä pidettäviin parlamentti- ja eurovaaleihin. Vaalien alla julkiseen keskusteluun ovat nousseet sellaisetkin asiat kuin lento- ja lihavero.

Pyöräilijöitä kadulla
Kööpenhaminalaisista yli 40 prosenttia pyöräilee työ- tai opiskelupaikalleen.Jussi Koivunoro / Yle

Tanskassa oli vuoteen 2007 asti voimassa vero, joka lisäsi lentolippujen hintoihin kymmenen euroa. Se kuitenkin poistettiin liike-elämän etujen takia. Erityisesti Kööpenhaminan ja pohjoisen Aalborgin kaupungin välillä on paljon työmatkaliikennettä, sillä matka kestää maateitse yli neljä tuntia.

Lentovero on ollut Tanskan poliitikoille hankala asia. Jopa vihreän Alternativet-puolueen kansanedustajat ovat myöntäneet lentäneensä (siirryt toiseen palveluun) Tanskan sisäisiä lentomatkoja.

Ruokatuotanto on toinen kuuma peruna. Tanskalaiset ovat saksalaisten tapaan makkaroiden ja muiden sianlihatuotteiden suurkuluttajia. Maatalous onkin merkittävä hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja Tanskassa, jossa on runsaat 12 miljoonaa sikaa ja 5,8 miljoonaa ihmistä (siirryt toiseen palveluun).

Alternativet-puolueen ilmastopuhemies, kansanedustaja Rasmus Nordqvist vaatii elintarvikkeiden verotuksen muuttamista ilmaston takia.

– Meidän pitäisi esimerkiksi verottaa punaista lihaa. Samalla vihannesten verotusta pitäisi alentaa, jotta ihmiset ostaisivat enemmän niitä, Nordqvist sanoo.

ilmastopuhemies Rasmus Nordqvist
Tanskan vihreän Alternativet-puolueen ilmastopuhemies Rasmus Nordqvist.Jussi Koivunoro / Yle

"Meillä on suuri vastuu ilmastonmuutoksesta"

Kello näyttää aamuyhdeksää parlamenttitalo Christiansborgin pihalla. Tunnelma tiivistyy, kun poliitikot alkavat saapua töihin.

Liberaalipuolue Venstreen kuuluva pääministeri Lars Løkke Rasmussen pistäytyy parlamenttitalon rappusilla tupakalla, ja yksi mielenosoittajista tulee heti juttusille. Sosialistisen kansanpuolueen puheenjohtaja Pia Olsen Dyhr käy pitämässä kannustavan puheenvuoron ja nostattaa tunnelmaa.

– Tarvitsemme uuden ilmastolain nyt, yksi mielenosoittajista vaatii puheessaan.

Bente Braarud osoittamassa mieltä ihmisjoukon keskellä
Muutosta eivät vaadi vain nuoret. Nuorten aikuisten ja lukiolaisten lisäksi mielenosoittajien joukossa on myös muutamia "ilmastoisovanhempia", kuten Bente Braarud (oik.).Jussi Koivunoro / Yle

Nuori ilmastoaktivisti Sussi Lillelund on innoissaan Olsen Dyhrin ilmastopuheista. Tanskan hallituksen ilmastopolitiikkaa hän ei sen sijaan pidä millään tapaa edistyksellisenä.

– Meidän täytyy asettaa rajat kulutukselle. Olemme yksi maailman isoimmista saastuttajista henkeä kohti, joten meillä on iso vastuu ilmastonmuutoksesta, hän sanoo.

Lillelund huomauttaa, että Tanska keskittyy hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen liikenteessä ja lämmityksessä mutta tuo samalla sikojen rehuksi tehotuotettua soijaa Latinalaisesta Amerikasta.

mielenosoittajia ilmastolaki-kyltti kädessään
Mielenosoittajissa on paljon nuoria aikuisia, mutta myös lukiolaisia.Juho Takkunen / Yle

Lillelundin mielestä tanskalaisten pitäisi luopua lihansyönnistä ja muusta luksuksesta.

– Rajoitan omaa lentämistäni niin paljon kuin mahdollista. Jos matkustan Tanskan sisällä tai menen Saksaan, kuljen bussilla, Lillelund sanoo.

Ilmastoaktivisti on kieltenopettajaopintojen ohella aktiivisesti mukana Tanskan vihreässä opiskelijaliikkeessä. Hänen idolinsa on ruotsalaisteini Greta Thunberg, joka oli ennen Ruotsin vaaleja koululakossa ilmaston puolesta.

Aiemmin Lillelund yritti olla hankkimatta liikaa tietoa ilmastonmuutoksesta, koska aihe ahdistaa liikaa. Aktivismi on kuitenkin auttanut. Mielenosoittajat ovat suuri yhteisö, jossa voi tehdä jotain konkreettista ja hauskaa ilmaston puolesta.

– Ilmastotaisteluun osallistuminen on kuin ottaisi lääkettä päänsärkyyn, Lillelund kuvailee.

mielenosoittajia banderolleineen
Ilmastomuistutus keräsi parlamenttitalon Rigsdagsgarden-aukiolle tammikuun lopussa noin 250 ihmistä.Jussi Koivunoro / Yle

Nuori aktivisti kehottaa myös suomalaisia nuoria järjestämään säännöllisiä ilmastomielenosoituksia, hyödyntämään sosiaalista mediaa ja haastamaan poliitikkoja tiukentamaan ilmastotoimia.

– Teidän suomalaisten nuorten pitää tietää, ettette ole yksin tässä, Lillelund sanoo.

Tanskassa liikehdintä ei ole laantumassa. Christiansborgin linnan pihalla viikottaiset mielenosoitukset jatkuvat ainakin parlamenttivaalien jälkeisiin hallitusneuvotteluihin asti.

Myös Lillelund aikoo olla joka viikko paikalla pitämässä huolta, että poliitikot toteuttavatkin lupauksensa.

Voit keskustella aiheesta kello 22 asti. Osallistumiseen tarvitset Yle Tunnuksen.

Lisää aiheesta:

Perjantait Gretan kanssa -ilmastomielenosoittajat vastasivat kysymyksiin: "Vielä voisi toimia"

"Aallot tuhoavat tämän maan" – Paratiisi-sarjan juttu merenpinnan noususta Marshallinsaarilla

Näin nuorisopoliitikot taistelevat ilmastonmuutosta vastaan ensi vaalikaudella: Lihavero, työsuhdeautot sähköisiksi, fossiiliset heti pois, päästöille hiilivero

Siirtyykö ilmastoahdistus sanoista tekoihin vuonna 2019? Lentäminen saattaa pian olla häpeällistä

Puolan ilmastokokouksessa syntyi sopu – maille puristettiin yhteiset säännöt päästövähennysten valvontaan

15-vuotias Greta Thunberg on Puolan ilmastokokouksen supertähti – kannustaa kaikkia perjantaina lakkoon ilmaston vuoksi