Kittilä-käräjien syyttäjä loppulausunnossaan: Mäkelän erottaminen oli kosto, josta päätti hyvä veli -verkosto

Kuntakäräjien laaja syytettyjen joukko ei voi syyttäjän mukaan uskottavasti vedota tietämättömyyteen.

Kittilä-oikeudenkäynti
Syyttäjät Katri Junnikkala-Heikkinen ja Sari Anttonen
Syyttäjät Katri Junnikkala-Heikkinen ja Sari Anttonen Lapin käräjäoikeudessa oikeudenkäynnin alkaessa syyskuussa 2018.Maija-Liisa Juntti / Yle

Kittilä-käräjien loppulausunnot aloitti keskiviikkona kihlakunnansyyttäjä Katri Junnikkala-Heikkinen. Hän tiivisti kunnanjohtaja Anna Mäkelänerottamisen olleen kosto siitä, että Mäkelä teki tutkintapyynnön Levin hissiyhtiön toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta.

– Tutkintapyynnöstä käynnistyi epäasiallinen kohtelu, sosiaalinen eristäminen ja työtehtävien estäminen.

Syyttäjä viittasi myös siihen, että syksyn mittaan käräjäsalissa kuultujen syytettyjen puheissa nousi "selvä tuohtumus", kun tutkintapyyntö tuli puheeksi.

– Hyvällä syyllä voi kysyä miksi? Emme löydä muuta kuin että Palosaari on niin sanotusti koskematon henkilö.

Syyttäjän mukaan valtuutetut toimivat niin kuin toimivat, koska Jouni ja Päivikki Palosaaren yritystoiminnan edut olivat alkaneet ohjata Kittilän kunnan päätöksentekoa.

Junnikkala-Heikkinen totesi loppulausunnossaan, että Mäkelällä oli ilmiselvä oikeus tehdä tutkintapyyntö. Syyttäjä myös mainitsi, että Kittilän kunnassa on tehty tutkintapyyntöjä aiemminkin, mutta ne eivät ole aiheuttaneet tuohtumusta.

"Perusteet jälkikäteen keksittyjä"

Syyskuusta joulukuulle kestäneiden käräjäistuntojen aikana syytetyt kuntapäättäjät kiistivät kostomotiivin ja sanoivat epäluottamuksen Mäkelään syntyneen pitkän ajan kuluessa. Mäkelän sanottiin olleen ylimielinen, puhuneen luottamushenkilöistä halventavasti ja muiden muassa estäneen luottamushenkilöiden osallistumisen budjetin valmisteluun.

– Pelkkä luottamuksen menetys ei riitä irtisanomiseen, pitää olla pätevä perustelu. Mitään painavaa, hyväksyttävää syytä erottamiseen ei ole ilmennyt, Junnikkala-Heikkinen totesi.

Syyttäjän mukaan syytetyt eivät syksyn mittaan esiintyneet uskottavasti.

– Vastaajien perusteet ovat osin jälkikäteen keksittyjä. Kun joku keksi päivän aluksi jonkin termin, niin se sama lähti elämään muiden vastauksissa. Toisten puheista kopioituja selityksiä on ollut havaittavissa.

"Tietämättömyyteen ei voi vedota"

Päätöksentekoa Kittilässä ohjasi syyttäjien mukaan "hyvä veli"-verkosto, jonka ytimessä oli silloinen kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Kurula. Kihlakunnansyyttäjä Junnikkala-Heikkinen puhui "varjovalmistelusta", jossa asiat päätettiin pienessä piirissä toisaalla ennen kuin muodolliset päätökset junailtiin valtuustossa.

– Varajäsen on hälytetty varsin lyhyellä varoitusajalla päätöksentekotilanteeseen, jossa hänen on pitänyt tehdä olemattomilla tiedoilla tietynlainen päätös.

Syyttäjän mukaan rikoslain virkamiehiä koskevat pykälät velvoittavat myös kunnanvaltuustoon ja -hallitukseen valittuja luottamushenkilöitä. He eivät voi vedota tietämättömyyteen.

Kittilän tapauksessa kuntapäättäjät syyttäjän mukaan varmasti tiesivät rikkovansa lakia, koska esimerkiksi silloinen hallintojohtaja Esa Mäkinen sen kertoi. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosikin Mäkelän irtisanomisen laittomana, vuonna 2016, koska häntä ei esimerkiksi ollut kuultu asianmukaisesti.

Syytettyjen loppulausunnoille on varattu aikaa kuusi päivää. Heidän vuoronsa tulee ensi viikon tiistaina, mutta sitä ennen vuorossa on Anna Mäkelä, joka esittää loppulausuntonsa Lapin käräjäoikeudelle torstaina.

Syyttäjä vaatii 27 kuntapäättäjälle ehdollista vankeutta törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä. Toissijaisesti syyttäjä vaatii tuomiota tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Siitä rangaistaan sakoilla.