Joutsen ei hätkähdä edes paukkupakkasia – Lapissa on talvehtijoita jopa Utsjoella asti

Talvehtivia joutsenia on Lapissa tällä hetkellä ainakin viidessä eri paikassa.

joutsenet
Joutsen ei pelkää pakkasta.
Joutsen ei pelkää pakkasta.

Lapin todennäköisesti tunnetuin joutsenten talvehtimispaikka löytyy Muoniosta. Jerisjärven Kutunivassa on sulapaikka, jossa on ollut joutsenia läpi talven jo ainakin seitsemänä vuonna peräkkäin. Tämän vuoden tammikuussa Kutunivassa on laskettu parhaimmillaan peräti 14 joutsenta.

Pakkasta -33 astetta. Joutsenia se ei haittaa.
Pakkasta -33 astetta. Joutsenia se ei haittaa.Vesa Vaarama / Yle

Kutuniva on mitä parhain paikka sekä joutsenille että niitä kuvaaville ihmisille.

Jerisjärven vedet laskevat Kutunivan kautta viereiseen Törmäslompoloon. Nivassa on sen verran kova virtaus, että se ei jäädy koskaan umpeen. Lisäksi Jerisjärven lahti on siinä kohdassa juuri sopivan matala, että joutsenet yltävät helposti napsimaan pohjasta vesikasveja. Joutsenelle sopivaa noin metrin syvyistä vettä on isolla alueella, kun sulapaikka lauhemmilla keleillä laajenee.

Huurun keskellä -33 asteen pakkasessa uivat joutsenet herättävät huomiota
Huurun keskellä -33 asteen pakkasessa uivat joutsenet herättävät huomiota. Lintuasiantuntijoille tulee tämän tästä kyselyjä, pitäisikö lintuja lähteä pelastamaan.Vesa Vaaraama / Yle

Kuluvana talvena havaittuja talvehtimispaikkoja ovat myös Utsjoen sulapaikka Suoppajärvellä, Inarin Kettukoski, sulapaikka Kemijärven Joutsijärven Käsmänjoessa, Ylitornion Pessakoski ja joutsenia on nähty tammikuussa myös Kemin Kuivanuorossa ja Rovaniemen Niesissä.

Ruoka ratkaisee selviämisen

Joutsenten elinehto talviaikaan on, että ne löytävät sulapaikan vesistöstä. Jos sula jäätyy kiinni, lintujen pitää etsiä uusi ravintola itselleen.

Joutsen syö pohjasta vesikasveja. Sopivan rehevät vesistöt ovat niille parhaita paikkoja, koska yksi lintu syö päivässä noin kilon kasviksia. Joutsenet syövät myös vedessä eläviä äyriäisiä, nilviäisiä ja hyonteisiä.

Ravinto on talvella suuremmassa roolissa lintujen selviämiselle kuin lämpötila.

– Ruokaa kun on niin kyllä joutsen pärjää, vakuuttaa Lapin lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Ismo Kreivi.

Kutunivan sulapaikassa on ilmeisesti hyvin ruokaa myös koskikaralle
Kutunivan sulapaikassa on ilmeisesti hyvin ruokaa myös koskikaralle. Paikalla sukeltelee joutsenten joukossa useita yksilöitä.Vesa Vaarama / Yle

Joutsenet myös oppivat, missä ruokaa on saatavilla tasaiseen tahtiin pitkin talvea. On hyvin mahdollista, että Kutunivan joutsenet ovat pitkälti yhtä ”perhettä”. Eli alkujaan paikassa olisi alkanut talvehtia joutsenpariskunta, jonka poikaset ovat oppineet paikan ja näin talvehtimisperinne etenisi sukupolvesta toiseen.

– Siinä ehkä joku pesue on päättänyt talvehtia vuodesta toiseen ja tuovat siihen uudet poikaset. Siinä on aina osa nuoria lintuja. Tammikuun puolivälissä siinä oli kymmenen aikuista ja neljä nuorta joutsenta, sanoo biologian lehtori ja lintuharrastaja Pirkka Aalto.

Untuva on hyvä talviasu

Joutsenelle pakkanen ei ole mikään ongelma. Niillähän on hyvin eristävä untuva-alusasu päällä koko ajan. Ja jalkojenkin verenkierto on sellainen, että ne eivät helposti palellu.

Joutsen on hyvin soputunut kylmiin olosuhteisiin
Joutsen on hyvin soputunut kylmiin olosuhteisiin. Untuvat pitävät kehon lämpimänä ja jalkojen verenkierto on sellainen, että ne eivät jäädy.Vesa Vaarama

– Ne on sopeutuneet aika kylmäänkin ilmanalaan. Joutsenilla, niin kuin monilla muillakin linnuilla, on rasvarauhanen ja sillä rasvalla ne sukivat höyhenet. Sen ansiosta höyhenpeite pitää hyvin vettä ja suojaa alla olevaa untuvapeitettä, joka hoitaa lämmityksen. Kyllä niillä lämpöä riittää, koska höyhenet ja untuvat ovat niin hyvät, sanoo Lapin lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Ismo Kreivi.

Joutsenen poikanen on surkean näköinen kyhjöttäessään pakkasessa.
Joutsenen poikanen on surkean näköinen kyhjöttäessään pakkasessa. Se kuitenkin pärjää paremmin kuin arvaisikaan.Vesa Vaarama / Yle

Joutsenten sopeutuminen kylmään näkyy myös siinä, että viimeiset muuttajat lähtevät Lapista joulukuun alussa ja ensimmäiset tulevat takaisin jo maaliskuulla. Se, että osa pysyy pohjoisessa myös ne muutamat synkimmät talvikuukaudet, ei lintuasiantuntijoiden mielestä ole mitenkään ihmeellistä.

– Nyt eletään kuitenkin jo tammikuun loppua. Eihän tästä ole pitkä aika enää, kun joutsenten muutto alkaa. Ensimmäiset tulevat takaisin varmasti jo tuossa maaliskuun lopulla, Ismo Kreivi sanoo.

Eivät arkaile ihmisiä

Kutunivan sula on varmasti helpoin paikka Lapissa päästä näkemään ja kuvaamaan joutsenia talvella. Pallaksentie ylittää salmen, jonka yläpuolella joutsenet majailevat. Läheisellä P-paikalla on kevään hiihtosesonkina välillä tungosta, kun ihmiset haluavat kuvata joutsenia talven keskellä.

Kutunivan joutsenia on helppo kuvata. Autolla pääsee aivan viereen eivätkä joutsenet arkaile kuvaajia.
Kutunivan joutsenia on helppo kuvata. Autolla pääsee aivan viereen eivätkä joutsenet arkaile kuvaajia.Vesa Vaarama / Yle

Joutsenet ovat sen verran tottuneet ihmisiin, että niitä pääsee helposti kymmenen metrin päähän ja usein vieläkin lähemmäs.

Paikalla tulee myös helposti vaaratilanteita. Kapealla sillalla on usein kuvaajia ja toisinaan turistit pysäyttävät autonsa keskelle siltaa. Pallaksen suunnasta ennen siltaa on kiverä mutka eli näkyvyys on heikko. ELY-keskus onkin kiinnittänyt sillan kaiteisiin varoituskyltit monella eri kielellä, että ihmiset ymmärtäisivät seisovansa yleisellä tiellä.